Olen 43-vuotias perheenäiti ja pienyrittäjä, toimialanani terveysalan jalkojenhoito. Koulutukseltani olen myös sairaanhoitaja ja kätilö.
Asun perheeni kanssa Ylivieskan Ojakylällä, mihin rakensimme perinteisen punaisen maalaistalon 13 vuotta sitten.
Perheeseeni kuuluu puolisoni ja lapsemme, joiden ikäjakauma on 1–20 vuotta, sekä kissa ja pieni koira. Lisäksi ydinperheeseemme kuuluu 85-vuotias äitini, lasteni mummu, joka muutti luoksemme muutama vuosi sitten. Arkemme on siis varsin rikasta ja monimuotoista.
Vapaa-ajallani olen aktiivisesti mukana vapaaehtoistyössä, muun muassa Savela-Ojakylän kyläyhdistyksen hallituksessa.
Vanhukset, lapset ja nuoret ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Tykkään kuunnella elämäntarinoita ja nautin erilaisten ihmisten kohtaamisesta.
Työni hoitoalalla sekä arkeni eri-ikäisten lasten äitinä on antanut minulle laajan näkökulman siihen, kuinka tärkeää olisi, että ihmisiä aidosti kuunnellaan ja että peruspalvelut olisivat tasapuolisesti kaikkien saatavilla omassa kotikaupungissamme. Haluaisin osaltani olla vaikuttamassa tähän asiaan.
Vaaliteemat
Vireät kylät koko kaupungin etu
Vireät kylät ovat tärkeitä koko kaupungille lisäten elinvoimaa vetämällä ihmisiä puoleensa.
Ne tarjoavat asukkaille yhteisöllisyyttä ja paikallista identiteettiä.
Kylien vireys voi auttaa tasapainottamaan kaupungin ja maaseudun välistä eroa, jolloin kaupungin kehitys ei perustu pelkästään tiheään rakentamiseen vaan myös alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja monimuotoisuuteen.
Kokonaisuudessaan vireät kylät voivat parantaa kaupungin elämänlaatua ja edistää sen kestävää kehitystä.
Ylivieskalla olisi mahdollisuus menestyä muuttovoittokuntana nimenomaan markkinoimalla itseään houkuttelevien taajamakylien kaupunkina.
Kyläkoulu - vireän kylän sydän
Kyläkoulu toimii usein koko kylän sydämenä. Se vahvistaa yhteisön sosiaalista elämää ja identiteettiä, ja kyläkoulu on monelle tärkeä kohtaamispaikka.
Pienissä kouluissa opettajat voivat kiinnittää enemmän huomiota yksittäisiin oppilaisiin. Tämä mahdollistaa yksilöllisemmän opetuksen ja voi parantaa oppimistuloksia, koska oppilaat saavat henkilökohtaisempaa ohjausta ja tukea.
Pienemmissä kouluissa oppilaat voivat kokea turvallisen ympäristön, jossa he tuntevat toisensa ja opettajansa. Tämä voi vähentää koulukiusaamista ja muita ongelmia, joita voi ilmetä suuremmissa kouluissa.
Kyläkoulu takaa myös sen, että alueen lapset voivat saada perusopetusta lähellä kotiaan, eikä koulumatka ole kohtuuton. Ne myös auttavat estämään alueiden väestökatoa, sillä monet perheet haluavat asua kaupungin ulkopuolella, maalaismaisemissa, mutta kuitenkin lähellä keskustaa. Kyläkoulun olemassaolo houkuttelee perheitä muutamaan sekä jäämään kylään ja edistää koko kaupungin asukasluvun säilymistä. Monille perheille lähellä sijaitsevat koulut ovat tärkeitä muuttopäätöksissä.
Ylivieska on aivan erityisessä asemassa juuri tässä, että sillä on kaksi isoa ja vireää kylää, joissa on terveet koulut, aivan keskustan tuntumassa. Se on hyvä "valttikortti" koko kaupungille
Yhteenvetona voidaan sanoa, että kyläkoulu on tärkeä paitsi koulutuksellisesti myös sosiaalisesti ja taloudellisesti, koska se tukee paikallista yhteisöä ja auttaa säilyttämään alueen elinvoimaisuuden.
Kunnan säästökohteet tasapuolisiksi kaikille
Elämme aikaa, jolloin kuntamme pakonsanelema tavoite on tehdä säästöjä. Samalla olisi kuitenkin tärkeää säilyttää palveluiden laatu ja saavutettavuus kaikille. Siksi tärkeimpänä koko prosessin taustalla tulee olla ajatus, että kaikkia kuntalaisia kohdellaan tasapuolisesti.
Säästökohteita mietittäessä on tärkeää varmistaa, ettei palveluiden leikkaukset osu eniten haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin tai pitkäaikaissairaisiin.
Koulutus on tärkeä osa kunnan hyvinvointia, ja sen leikkaukset voivat vaikuttaa eri tavalla eri perheisiin. Säästöjen tulee kohdistua tasapuolisesti eri koulutusasteille ja varhaiskasvatukseen, jotta kaikki lapset saavat tasapuoliset mahdollisuudet.
Asuinalueiden eriarvoisuus voi olla merkittävä haaste kuntatasolla, erityisesti pienemmissä kunnissa. Säästöjä toteutettaessa tulee varmistaa, että kaikki alueet saavat samanlaista tukea ja investointeja, erityisesti peruspalveluissa, kuten kunnallisessa infrastruktuurissa ja liikenteessä.
Kulttuuri ja yhteisölliset palvelut ovat monelle tärkeä osa arkea. Näitä palveluja voidaan tukea ja samalla miettiä säästöjä, jotka eivät vähennä kuntalaisten hyvinvointia.
Esimerkiksi kulttuuripalvelujen ja vapaa-ajan tilojen yhteiskäyttö voi auttaa säästämään resursseja ilman, että palvelut heikkenevät.
Kunnan hallinnon ja toimintojen tehostaminen voi tuoda säästöjä ilman, että se vaikuttaa suoraan kuntalaisten palveluihin. Mm. byrokratian vähentäminen voi tuoda säästöjä ilman, että se vaikuttaa suoraan kuntalaisten arkeen.
Yhteistyö naapurikuntien kanssa eri palveluissa voi myös luoda säästöjä, mutta samalla varmistetaan, että kaikilla kuntalaisilla on tasapuoliset mahdollisuudet käyttää palveluja.
Säästökohteista päätettäessä on tärkeää, että prosessi on avoin ja selkeä, jotta kuntalaiset voivat nähdä, miksi tietyistä palveluista joudutaan tinkimään ja miten säästöjä käytetään.
Säästökohteet ja niiden tasapuolinen jakaminen voivat olla haastava aihe, mutta avoimuus, reiluus ja asiakaslähtöisyys auttavat varmistamaan, että kaikki kuntalaiset kokevat tulleensa kohdelluiksi tasapuolisesti.
