Kehysriihen päätökset lisäävät kustannuksia ja huolta arjessa
Eilen julkistetut kehysriihen päätökset herättävät paljon kysymyksiä siitä, mihin suuntaan Suomea nyt ollaan viemässä. Aluevaltuustoryhmämme jäsenet nostavat esiin erityisesti arkeen kohdistuvat vaikutukset.
Johanna Häggman sanoo suoraan, että kokonaisuus jäi pettymykseksi. Perusväylänpidosta leikataan asteittain. Suunnan tulisi olla aivan toinen. Perusväylänpidon tarkoitus on varmistaa olemassa olevan väyläverkon liikennöitävyys ja kunto. ”Orpon hallitus heikentää tie- ja liikenneturvallisuutta ja aiheuttaa elinkeinoelämälle haittaa näillä leikkauksilla. Näihin pitäisi panostaa, ei leikata.” Häggman toteaa.
Häggman nostaa esille myös järjestöihin kohdistuvat pysyvät leikkaukset. Valtionavustuksia sote-järjestöille ja -säätiöille alennetaan 50 miljoonaa euroa. Järjestöille, jotka tekevät korvaamattoman arvokasta työtä, tämä on kohtuuton taakka.
Hallitus ei arvosta sote-henkilöstöä, näkee Häggman: Valtion korvauksista sote-henkilöstön erikoistumiskoulutukseen leikataan. Häggman toteaa myös, että ”Julkinen sote-sektori laitetaan taas leikkausten alle, kun yksityisille syydetään lisää. Monet sote-asiakasmaksut kasvavat, esimerkiksi terveyskeskus ja hammashoidon maksut. Vanhuksilta hallitus leikkaa nostaessaan ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon maksuja. Se on väärin.”
Terveydenhuollon maksujen nousu huolettaa monia. Heini Ristavaara kertoo katsovansa tilannetta erityisesti pienituloisten näkökulmasta.
“Kun esimerkiksi erityistutkimuksista tulee maksullisia, kyse ei ole yhdestä laskusta. Näitä tutkimuksia voi olla useita, ja kustannukset kasvavat nopeasti. Monelle se on oikeasti liikaa, kun kaikki asiakasmaksut ovat nousseet vuosittain kohtuuttoman korkeiksi ja nytkin niitä korotetaan.” Ristavaara sanoo.
Hänen mukaansa suurin huoli liittyy siihen, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. “Kuinka moni jättää menemättä tutkimuksiin, koska ei ole varaa? Se on todella iso riski.”
Kristiina Ruuskanen puolestaan pohtii päätösten vaikutusta laajemmasta näkökulmasta. Hänen mukaansa kokonaisuus ei vastaa siihen arkeen, jota moni suomalainen nyt elää.
“Hyvinvointialueet ovat jo valmiiksi tiukassa tilanteessa, ja nyt niiden tilannetta kiristetään entisestään. Samaan aikaan asiakasmaksuja korotetaan, joka lisää eriarvoisuutta”, Ruuskanen toteaa.
Hän nostaa esiin myös ristiriidan puheiden ja tekojen välillä. “Puhutaan varhaisesta tuesta ja ennaltaehkäisystä, mutta samaan aikaan vähennetään perheiden ja sosiaalipalvelujen tukea. Nämä eivät kulje samaan suuntaan.”
Työllisyydestä puhuttaessa Merja Taponen muistuttaa yhdestä keskeisestä huolesta:
“Nuorisotyöttömyys on yksi suurimmista uhkista meidän tulevaisuudelle. Siihen tarvittaisiin nyt vahvoja ja konkreettisia toimia.”
Yhteinen viesti aluevaltuustoryhmän jäseniltä on selkeä. Nyt tehdyissä päätöksissä painottuvat leikkaukset ja maksujen korotukset aikana, jolloin tarvittaisiin ennen kaikkea luottamusta vahvistavia ratkaisuja.
Suomalaisten arjen perusasioista pitäisi pitää kiinni. Toimivista palveluista, kohtuullisista kustannuksista ja siitä, että ihmisillä on tunne, että tästä selvitään.
Lue seuraavaksi
