Aluevaltuuston kokouksen ryhmäpuheenvuoro 19.12.23

Keskustan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmän ryhmäpuhe aluevaltuuston kokouksessa 19.12.23:

HVA:n vuoden 2024 Talousarvio- ja -suunnitelma 2024–2026; Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Johanna Häggman

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvät kuulijat

 

Talousarvioon ja -suunnitelmaan on hyvin kirjattu julkisen talouden tila valtakunnallisesti sekä nostettu esiin huomioita muista hyvinvointialueista. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talousarvio ja -suunnitelma on kuitenkin laadittu liian yleisellä tasolla. Se, että toimenpiteitä täsmennetään jatkovalmistelussa pakottaa valtuutetut päättämään talousarviosta, minkä sisältöä emme todellisuudessa tiedä kuin pintaraapaisun verran. Tasapainottamistoimenpiteet, joita kirjassa esitetään lähinnä vain lukuina, ei anna mahdollisuutta vaikuttaa sisältöön.

Talousarviokirjasta puuttuu vertailu kuluvan vuoden talousarvioon. On vaikea tietää, mihin suuntaan mitäkin kohtaa on tarkoitus viedä. Leikataanko vai lisätäänkö jotakin verraten tämän vuoden talousarvioon. Keskustan valtuustoryhmä toivoo tähän parannusta. Tässä talousarviossa ja -suunnitelmassa on vaikea saada oikein mistään kunnon otetta. Valtuutettujen on tiedettävä, mitä päätettäväksi esitetyt asiat tarkoittavat. Myös mahdolliset muutosesitykset sisältöineen on ymmärrettävä, jotta voi päättää. Moni asia jää tässä kirjassa epäselväksi tai arvailujen varaan.

Hyvinvointialuejohtaja toteaa katsauksessaan että, tarvitsemme motivoituneen henkilöstön, jotta on mahdollista saavuttaa talousarvion tavoitteet. Se on totta. Meidän on enemmän osallistettava henkilöstöä päätöksentekoon. Käytännön asiantuntijuus löytyy heistä. He tietävät, miten päätökset vaikuttavat käytäntöön. Siksi meidän tulee kuulla matalalla kynnyksellä henkilöstön näkökulmaa asioihin ja sillä on oltava vaikutusta päätöksentekoon.

Palkkojen harmonisaatio vasta vuoden 2025 puolella pitäisi saada toteutettua aiemmin. On väärin, että pienempipalkkaisten palkkoja ei saada aiemmin harmonisoitua, kun kovatuloisten palkkoja harmonisoitiin hyvinvointialueella paljon aiemmin. Palkkaharmonisaatio on tehtävä kauttaaltaan kattavasti. Se maksaa ja siinä on paljon työtä, me kaikki tiedämme sen. Henkilöstöllä on oikeus saada myös takautuvasti myöhässä tulevat palkankorotukset.

Talousarvio on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Meitä velvoitetaan lailla myös tuottamaan yhdenvertaiset palvelut alueen asukkaille. Me päättäjät olemme useassa kohtaa kysyneet, kumpaa lakia rikotaan. Keskusteleeko valtiovarainministeriö substanssiministeriöiden kanssa? Siinä olisi ainakin rutkasti toivomisen varaa. Keskustan valtuustoryhmä on sitoutunut sote-uudistuksen tavoitteeseen vahvistaa peruspalveluja ja perusterveydenhuoltoa. Lähipalveluja. Vaalien alla tätä kannattivat muutkin poliittiset ryhmät. Toivottavasti vaalilupaukset muistetaan myös palveluverkosta päätettäessä ensi keväänä.

Palveluverkkoa koskeva selvitys ja alueen asukkaiden, yhteisöjen, yhdistysten, yhteistyökumppaneiden ja kuntien näkemykset kattavasta peruspalvelujen palveluverkosta puoltavat lähipalvelujen säilyttämistä. Keskittäminen ei säästä. Päinvastoin. Esim. moninkertaiset matkakustannukset ja työstä poissaolot etäällä olevien palvelujen vuoksi rasittavat sekä yhteiskunnan että yksittäisen henkilön taloutta. Puhumattakaan muusta rasituksesta, mitä pitkät matkat aiheuttavat sairaille ihmisille.

Sairaalat ja toimipisteet ovat ihmisiä ja potilaita varten. Ei päinvastoin. Hyvinvointialueet ovat tuottamassa palveluja ihmisille. Yksi Omahämeen arvoista on asiakaslähtöisyys. Se on hyvä muistaa. On hyvä, että niin talousarvioon kuin strategiaan on tunnistettu ja kirjattu yhteneväisesti nykyisten erikoissairaanhoidon palvelujen jatkuminen myös Forssan ja Riihimäen sairaaloissa. Esimerkiksi keuhkopoliklinikan toiminta on tärkeä säilyttää myös näissä sairaaloissa. Kiitos, että aluehallitus muutti pohjaesitystä valtuustolle tämän erikoisalapoliklinikan toiminnan kohdalla niin, ettei ko. palvelua automaattisesti keskitetä keskussairaalaan ensi vuonna, kuten alkuperäinen esitys oli. Ja hyvä, että niin keuhkopoliklinikalla kuin syöpätautien poliklinikalla myös hoitajien vastaanotot ja esimerkiksi annettavat lääkehoidot jatkossakin toteutetaan myös Riihimäellä ja Forssassa. Sairaalaa eivät tee seinät vaan palvelut, joita sieltä saa.

Tänään päätettävä talousarvio ja -suunnitelma perustuu osin toiveille. Epävarmuustekijöitä on enemmän kuin tarpeeksi. Valtio leikkaa valmiiksi alijäämäisiltä hyvinvointialueilta. Keskustan valtuustoryhmä ei hyväksy palvelujen heikentämistä. Sisältö jokaisen toimialan kohdalla taisi olla: ” Toimiala pyrkii kaikin keinoin noudattamaan talousarviota, mutta on hyvin todennäköistä, että talousarvioon varatut määrärahat eivät tule riittämään kaikkien toimialan vastuulla olevien palveluiden tuottamiseen.”

Saimme perinnöksi hyvinvointialuetta edeltäviltä organisaatioilta kirittävää taloudessa. Haastetta ovat lisänneet inflaatio, raju korkojen nousu, palkkojen nousut ja niin edelleen. Sitä vastoin hyvinvointialueella ei ole ollut taseeseen kertynyttä puskuria eikä verotusoikeutta, joilla vastata talouden haasteisiin. Sote-palvelujen siirryttyä hyvinvointialueille, rahoitusvaje, kustannusten nousu ja henkilöstöpula on tullut selkeämmin ilmi. Nämä tosiasiat huomioiden, talouden tasapainottamisvelvoitteen aikataulu on kohtuuton.

Sote-uudistuksen tavoite oli vahvistaa peruspalveluja ja perusterveydenhuoltoa. Siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin erikoistason palveluista. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talousarviosta ei löydy käytännössä mitään sopeutustoimia keskussairaalassa annettavaan erikoissairaanhoitoon. Sitä vastoin rationalisoinneissa näyttää olevan henki, että ne tehdään peruspalveluihin, ei erikoispalveluihin. Panostaminen ennakointiin on mainittu talousarviossa, mutta se jää isolta osin vain maininnaksi.

Suunnitelmavuosille kohdentuu merkittävä säästöpaine kohdentuen vahvasti palveluverkkoon. Yhteensä 30 miljoonaa euroa. Se on täysin vailla todellisuuspohjaa, koska valtuutetuille ei avata tarkasti, mistä tämä arvioidaan toteutettavan. Keskustan valtuustoryhmä pitää kiinni tavoitteesta, että joka kunnassa on vähintään yksi sote-piste, -asema tai sote-keskus, jotta ihmiset saavat useimmiten tarvittavat perustason palvelut riittävän läheltä.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa pohjaesityksestä jäi mietityttämään lastenpsykiatrian ja Forssan sairaalan psykiatrian osastojen muuttaminen päiväosastoiksi. Onko tehty ennalta vaikutusten arviointia? Mielenterveyden panostuksista ei tule tinkiä. Pitkässä juoksussa se saattaa tulla kalliimmaksi. Mielenterveysongelmat ovat olleet pitkään kasvussa ja tarvitaan paikkoja, joissa vastata näihin tarpeisiin, jos avopuolen palvelut eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Lehdestä luimme, että vaikeasti oireilevat lapset, jotka tarvitsevat osastohoitoa, hoidetaan jatkossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Päätöksenteon tueksi on faktoja tuotava päättäjien tietoon. Hyvälle ja toimivalle viestinnälle on hyvinvointialueella tarvetta.

Erikoissairaanhoidossa on määrärahavarausta ulkopuolisten sairaaloiden käyttöön noin 6 M€ vähemmän kuin kuluvan vuoden toteumaennuste on. Palvelujen tarvetta on vaikea ennakoida. Esimerkiksi hoitopaikan vapaata valintaa käyttävien potilaiden määrän ennustaminen on mahdotonta. Kannattaisiko esimerkiksi selvittää, mitä leikkauksia keskussairaalassa on perusteltua tehdä ja mitkä voitaisiin tehdä suunnitellusti yhteistyössä muualla? Se lisäisi palvelujen tarpeen ennakoinnin mahdollisuutta ja toiminnan suunnittelua todellisempien tietojen valossa. Lisäksi henkilöstön resursseilla saataisiin hoitojonoja nopeammin lyhennettyä.

Palveluasumisen paikkojen vähentäminen 200:lla on kova tavoite. Etenkin kun tiedetään, minkälainen pula jatkohoitopaikoista on. Kiitämme aluehallitusta, että se yksimielisesti päätyi siihen, että arvioidaan saadut kokemukset ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyden alentamisesta 6 %:iin ja onko alentaminen edennyt suunnitellusti ja kompensoivia palveluja kyetty tarjoamaan riittävästi. Ja vasta arvion jälkeen tehdään mahdolliset päätökset peittävyyden edelleen alentamisesta.

Panostaminen sairauspoissaolojen vähentämiseen on erinomainen tavoite. Toivottavasti onnistumme siinä. Samoin henkilöstön jaksamista edesauttaa tavoite ylitöiden vähentämisestä.

Talousarvio ja -suunnitelmaa sisältää panostuksia digitalisaatioon ja etäpalveluihin. Näistä on saatava kustannusten laskelmat. Helposti kuvitellaan, että digipalvelut ovat automaattisesti edullisempia kuin fyysiset palvelupisteet. Digitalisaatioon panostaminen edellyttää investointeja, koulutusta, henkilöstöä, ohjelmien ylläpitoa ym.  Kustannusarviot tarvitaan ennen päätöksentekoa. Ei pidä myöskään unohtaa ihmisten välisen sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä.

Budjettikirja sisältää hyvin paljon riskitekijöitä. Todelliseen palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää talous- ja henkilöstöresursseja. Taloutta pyritään sopeuttamaan ja henkilöstön saatavuus on iso haaste. Miten palveluja kyetään asukkaille jatkossa yhdenvertaisesti tuottamaan? Se on yhtä lailla lain edellyttämää siinä, missä talouden tasapainottaminenkin. Se tuntuu julkisuudessa monesti unohtuvan.

Toiminnalliset muutokset tulevat viemään vuosia. Keskustan valtuustoryhmä edellyttää toimivimpien käytänteiden käyttöönottoa hyvinvointialueella. Hyvin toimivia käytäntöjä ei tule ajaa alas. Siksi toimintojen ja palvelujen yhdenmukaistamisessa tarvitaan paljon perehtymistä ja selvittämistä hyvinvointialuetta edeltävien organisaatioiden käytänteisiin. Myös pienemmissä organisaatioissa on ollut käytänteitä, joita kannattaa jalkauttaa koko hyvinvointialueelle.

Keskustan valtuustoryhmä toivoo, että isoja ja sisällöltään merkittäviä asiakokonaisuuksia

jaettaisiin tasaisemmin valtuuston kokouksien esityslistoille. Ja tarvittaessa pidetään useampi valtuuston kokous, jotta asiat pystytään käsittelemään, sillä tarkkuudella, mitä näin merkittävien asioiden päätökset edellyttävät.

Keskustan aluevaltuustoryhmä kiittää hyvinvointialueen asukkaita, päättäjiä ja henkilöstöä kuluneesta vuodesta. Toivotamme hyvää joulua ja erittäin menestyksekästä vuotta 2024 koko hyvinvointialueelle.

 

Teksti: Johanna Häggman
Kuva: Jaana Kari