Kriisitilanteissa selviämisen salaisuudet – Oletko valmiina yllättäviin tilanteisiin?

Viime vuodet ovat opettaneet meitä selviytymään pandemiasta vai olemmeko oppineet? Entä tiedämmekö kuinka toimia, jos sähköt ovat pidempään poikki tai hanasta ei tulekaan puhdasta vettä? Tai jos teillä tai rautateillä sattuu onnettomuus ja ilmaan pääsee ei toivottuja kaasuja, miten silloin toimimme? Kriisit voivat olla pieniä tai isoja; mutta ne on helpompi kohdata, jos on edes jollain tavoin ennakkoon varautunut. Tässä artikkelissa käymme yleisimpiä kohtia varautumisesta lävitse; samoja asioita, joita on koulutettu ympäri maata 72-tuntia -varautumiskoulutuksissa.

 

SÄHKÖT POIKKI?

Kun sähköt katkeavat, moni toiminto keskeytyy. Olemme melko pitkälle riippuvaisia sähköstä. Välittömästi kotona kaikki sähköiset laitteet lopettavat toimintansa. Tämän vuoksi olisi hyvä muistaa muuta tärkeä seikka:

1. Jos olet ollut valmistamassa ruokaa, käännä hellan levyt pois päältä (jos sähkökatkos on pitkä, et välttämättä muista enää että levy on päällä, jolloin saattaa syntyä muita vahinkoja). Tai jos olet silittämässä, niin ota silitysraudanjohto seinästä irti.
2. Sähkökatkos vaikuttaa hyvin nopeasti veden tuloon ja näin ollen et pysty vetämään esim. WC:tä.
3. Jääkaapit ja pakasteet alkavat lämmetä. Joka kerta, kun avaat jääkaapin oven tai pakastimen kannen, päästät laitteeseen lämmintä ilmaa sisään ja kylmää ilmaa ulos. Tuotteet kyllä säilyvät jääkaapissa hyvinä pitkään, jos turhia oven avauksia vältetään. Pakasteet säilyvät usean vuorokauden sulamatta, jos pakasteen kantta ei avata.

Muutoinkin yhteiskunta lamaantuu. Hyvin pian pankkiautomaatit, huoltamot ja kaupat lopettavat toimintansa, koska kaikkiin tarvitaan sähköä. Myös puhelinverkot eivät kestä useamman tunnin sähkökatkosta, vaan linkit alkavat pudota verkosta ja näin ollen myös tietoliikenne alkaa takkuilla.

Kun sähköt ovat poikki, kuinka valmistan ruokaa?

On paljon ruokia, jotka voi syödä kylmänä. Jos kuitenkin haluat lämmintä ruokaa, valitse sellaisia ruokia, jotka on helppo lämmittää. Ongelmaahan ei tietysti ole, jos asunnosta löytyy puuhella tai takka. Tällöin hoituu myös asunnon lämmittäminen. Jos kuitenkaan tällaisia ei löydy, niin tulee miettiä muita vaihtoehtoja kuitenkin muistaen aina turvallisuus. Kotona voi käyttää pieniä retkikeittimiä tai trangioita. Ulkonakin tietysti ruuan voi valmistaa esimerkiksi grillillä (kaasun saantiin voi tulla tänä vuonna rajoitteita) tai nuotiolla.

Käytä aina ensin ruuanlaitossa tuore- ja jääkaappituotteet, muista kuitenkin, että jääkaapin ovea ei tule availla jatkuvasti, vaan rytmitä ruuanvalmistus sopiviin ajanjaksoihin. Jos pakasteet ryhtyvät sulamaan, tässä hyvä muistisääntö: ”nolla-asteiseksi sulanut elintarvike voidaan valmistaa ruoaksi kypsentämällä tai kypsentää ennen uudelleen pakastamista”.

… kuinka pysyn lämpimänä?

Sähkön katkettua voi kodin lämpötilakin viiletä. Tämän vuoksi on hyvä varata riittävästi lämpimiä vaatteita ja peittoja. Ihminen pysyy myös lämpöisenä, kun muistaa syödä sopivin väliajoin. Ikkunat ja ovet tulisi pitää suljettuna ja tarvittaessa niitä voi tilkitä vaatteilla ja peitoilla.

Jos joudut nukkumaan viilenevässä asunnossa, pue lämpimästi päällesi, laita villasukat jalkaan ja pipo päähän. Jos omistat makuupussin, niin mene nukkumaan sinne ja sitten vielä peitot päälle. Perheenjäsenet mieluiten samaan sänkyyn nukkumaan mielellään samojen peittojen alle.

 

VESIKATKO

Vedentulo voi estyä sähkökatkoksen tai veden saastumisen vuoksi. Jos tällainen tilanne jatkuu pitkään (vuorokausia) on viranomaisten tehtävä huolehtia vedenjakelusta esim. erikseen ilmoitettavissa vedenjakelupisteissä. Tämän vuoksi kotona tulisi olla puhdas kannellinen astia veden noutoa varten.

Ihminen pärjää muutamia vuorokausia ilman ruokaakin, mutta vesi on ihmisille ja eläimille elintärkeä ja nestettä tulee saada päivittäin. Päivittäinen puhtaan juomaveden tarve on noin kaksi (2) litraa. Tämän lisäksi ihminen tarvitsee ruuanlaittoon ja hygieniaan vettä. Näin ollen vettä tarvitaan n. 1-2 ämpärillistä henkilöä kohden.

Jos vettä ei tule tai vesi on saastunut

Jos etukäteen ilmoitetaan, että vedenjakelussa tulee katkoksia (esim. sähkönjakelun katkettua), voi jo etukäteen varata vettä erilaisiin astioihin. Puhdasta juomavettä (pullotettuna) olisi hyvä olla kotona varattuna joitakin pulloja yllättäviä vesikatkoja varten. Pullotetuissa vesissä on selkeäasti merkittynä päivämäärät mihin asti ne ovat käyttökelpoisia. Omasta hanasta otettu vesi pysyy hyvänä vain muutaman vuorokauden.

Kun vedentulo katkeaa, et saa vetää vessaa, joten silloin tulee miettiä miten toimit. Kun tällainen tilanne tulee ja jatkuu pitkään, voit valmistaa ”varavessan” vaikka roska ämpäristä laittamalla siihen roskapussin. Tai laita jätesäkki vessanpönttöön. Tällainen jäte väliaikaisesti voidaan laittaa sekajätteeseen. Jos tilanne pitkittyy, tulee esim. taloyhtiöiden miettiä ratkaisut, kuinka toimitaan, sillä suurissa määrissä wc-jäte kuuluu toimittaa erikseen jätteenkäsittelyyn.

Jos taas vesi on pilaantunutta, tällöin tulee varmistaa se, ettei kukaan pääse ottamaan edes vahingossa hanasta vettä. Viranomaiset huolehtivat näissä tapauksissa ohjeistuksesta veden käyttöön.

 

KOTIVARA:

Meidän jokaisen tulisi varautua erilaisiin poikkeusoloihin omilla toimillamme. Sanotaankin, että ”kotitalouksien varautuminen on taitoa, tietoa ja tarvikkeita”. Edellä on kuvattu millaisia taitoja ja millaista tietoa meidän olisi hyvä hankkia ja pitää yllä. Poikkeusoloihin varautumisen tarvikkeista puhumme nimellä kotivara. Kotivara ei ole mitään erikoista vaan asioita, joita tulisi löytyä kotoa. Kuitenkaan tuotteita ei tule pakata mihinkään laatikkoon, joka otetaan esille ”sitten, kun jotain tapahtuu”. Vaan ne ovat kotitalouden jokapäiväisessä käytössä, mutta siten ettei niitä käytetä loppuun ja sitten vasta haetaan uutta. Kotoa pitäisi löytyä ruokaa vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.

Mitä sitten kotivaraan kuuluu:

• • • helposti valmistettavaa ruokaa niin perheenjäsenille kuin lemmikkieläimille: esim. erilaisia purkkiruokia, kuivatuotteita (hiutaleet, myslit ym.), keksit, korput, myös mielihyvää tuottavia pähkinöitä, makeisia. Maalla voi olla myös hyvät kellarit joihin voi varastoida perunoita ja juureksia. Pakkasista voi löytyä vaikka marjoja (on vain muistettava, ettei kantta tule aukoa  jatkuvasti)
    • jonkin verran pullotettua vettä (päivittäin noin 2 litraa/hlö)
    • puhtaita ja kannellisia vesiastioita
    • välttämättömiä lääkkeitä
    • paristolla toimiva radio, taskulamppu ja näihin sopivia pattereita (viranomaiset tiedottavat radion kautta viralliset ilmoitukset, jolloin tarvitaan sellainen laite, joka ei tarvitse sähköä)
    • varavirtalähde esim. puhelimen lataamista varten
    • jokin laite, jolla voi lämmittää ruokaa retkikeitin/trangia ja tulitikkuja
    • jonkin verran käteistä rahaa (pankkiautomaatit eivät toimi sähkökatkoksen aikana)
    • hygieniatarvikkeita (kertakäyttöhansikkaita, kosteuspyyhkeitä, käsidesiä)
    • ensiaputarvikkeita (laastaria, puhdistusaineita, sidetaitoksia, mahdollisia tapaturmia varten)
    • käsisammutin/sammutuspeitto

Kaikenlaisessa varautumisessa meidän tulisi ottaa myös huomioon ympärillämme olevat muut ihmiset. Onko mahdollisesti meidän lähellä esimerkiksi ikäihmisiä, sairaita tai perheitä, jossa on pieniä lapsia, jotka tarvitsisivat apua arjen häiriötilanteissa. Nämä ovat asioita, joita voi miettiä ja joista on hyvä puhua ns. normaaliaikoina.

(Teksti pohjautuu 72-tuntia koulutusmateriaaliin ja lisätietoja löytyy 72-tuntia.fi osoitteesta)

Kirjoittaja: Pirkko Lokinperä, 72-tuntia kouluttaja                                                                                                                                     Maa- ja Kotitalousnaisten jäsen

 

(kuva on luotu tekoälyn avulla)