Ikääntyneen väestön määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää ympäristöjä, joiden avulla ikääntyneet pystyvät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Useissa kunnissa on viime vuosina kiinnitetty huomiota ikäystävällisyyteen. Ikäystävällinen ympäristö on tutkimusten mukaan yhteydessä fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Ikäystävällinen ympäristö ottaa huomioon ikääntyneiden tarpeet ja voimavarat. Se tukee myös ikääntyneen osallisuutta ja aktiivisuutta esimerkiksi esteettömyyden, viihtyisyyden ja ympäristön paremman hahmottamisen kautta. Tämä tukee ikääntyneen kotona asumista ja ennakoi osaltaan tulevaisuuden asumistarpeita.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi on yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia, joka koostuu meille itselle ja yhteisöllemme merkityksellistä asioista. Hyvinvointiin sisältyy kokemukset kaikista niistä arjen asioista, jotka ovat onnellisuutemme ja arjen mielekkyyden perustana. Arjen mielekkyyttä lisäävät sosiaaliset suhteemme, millaisessa ympäristössä ja asuinolosuhteissa elämme ja mikä on toimeentulomme. Voisiko digitalisaation ja hyvinvointiteknologian entistä parempi hyödyntäminen olla keino edistää ikääntyneen arjen mielekkyyttä?
Hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan kaikkea teknologiaa, joka parantaa tavalla tai toisella sitä tarvitsevien arkea ja elämää. Tutkimusten mukaan digitalisaation ja hyvinvointiteknologian avulla voidaan lisätä niin osallisuuden kuin yhteisöllisyyden kokemuksia. Ne tarjoavat uusia ja erilaisia mahdollisuuksia näiden lisäämiseksi. Digitalisoinnin ajatellaan mahdollistavan aktiivisen ikääntymisen, yhdenvertaisuuden sekä kotona asumisen ja arjen helpottumisen, erityisesti harvaanasutuilla alueilla.
Useiden tutkimusten mukaan ikääntyneet toivovat teknologian käytöltä yksinkertaisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Jotta teknologiasta hyödyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi panostaa riittävästi sen käyttöönottoon, mutta myös teknologian käytön tukeen ja koulutukseen. Hyvinvointiteknologiassa ja erilaisten teknisten laitteiden käytössä on tärkeää selvittää käyttäjien tarpeet, jotta käyttöön tulevasta laitteesta saadaan paras mahdollinen hyöty. Laitteiden hankinnan kalleus on sitten toinen asia, johon digitaitojen kehittäminen voi loppua. Toisilla syynä voivat olla digitaidot tai yleinen motivaation puute teknologisten laitteiden käyttöön.
Herää kysymys, mitä ikääntyvän tulisi osata ja oppia, jotta he käyttäisivät esimerkiksi digitaalisia sotepalveluita? Uuden oppiminen ei ole välttämättä helppoa. Uuden oppimiseen tarvitaan ohjeistusta ja apua. Ikääntyneen digi- ja teknologiataitoja voi vahvistaa. Hän voi saada opastusta esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton valtakunnallisen SeniorSurf digiopastustoiminnan vertaisopastajilta. Opastaminen on maksutonta ja tapahtuu aina opastettavan tahdissa. Opastus voi olla esimerkiksi uusien taitojen opettelua mutta myös rohkaisua tai neuvontaa digiasioihin.
Ikääntyessäkin oppimista tapahtuu koko ajan, kunhan ikääntyvän lähiympäristön ihmiset kotona tai hoivakodissa kohtaavat hänet kunnioittavasti sekä käyttävät ymmärrettäviä käsitteitä, hyvin jäsenneltyjä materiaaleja, toistoja ja muistamisen tukia. Jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva tekniikka hämmentää ja luo epävarmuutta ikääntyneelle. Lisäksi ikääntyvät voivat haluta pystyä hoitamaan asiansa ja asiointinsa itse mahdollisimman pitkään. Osa digitaalisista palveluista on valitettavan usein käytettävyydeltään hankalia. Digitaalisten palveluiden ja laitteiden sujuva käytettävyys, saatavuus sekä käytön ohjaus ja tuki on hoidettava samanaikaisesti kuntoon laitteiden käytön lisäämisen myötä.
varapuheenjohtaja Anne Knuuti
Anne Knuuti
varapuheenjohtaja, Keskustan Etelä-Hämeen piiri ry