Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteinen asiamme

Voi hyvin Hämeessä – Ikäihmisten seminaarissa oli keskiviikkona 21.9.2022 Hämeenlinnassa ja yli sata osallistujaa keskusteli vilkkaasti tulevien hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen roolista asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyötä tässä tehtävässä valottivat Orimattilan hyvinvointijohtaja Kristiina Hämäläinen ja Päijät-Soten toimialajohtaja Mika Forsberg. Hyvinvointialueen valmistelusta ja hyvinvoinnin edistämisestä Kanta-Hämeessä kertoi valmistelutoimistosta projektipäällikkö Tuula Salminen.

Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet ovat suurien toiminnallisten ja taloudellistenkin haasteiden edessä. Väestön ikääntyessä vanhuspalvelujen tarve väistämättä kasvaa. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa, että yli 75-vuotiaista pääosa asuu omassa kodissaan ja vain noin viidennes heistä on jonkinlaisten sosiaali- tai terveyspalvelujen piirissä; säännöllinen kotipalvelu, omaishoito, ympärivuorokautinen palveluasuminen. Palvelujen saatavuus ja laatu ovat totta kai tärkeitä silloin, kun niiden tarve tulee.

Yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää on vaikuttaa palvelutarpeen syntymiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vähentää tai ainakin siirtää ikäihmisten joutumista raskaampien palvelujen käyttäjiksi. Tässä tehtävässä kunnat ovat jo pitkään nähneet niissä toimivat järjestöt ja yhdistykset arvokkaina kumppaneina. Samaa sopii toivoa aloittavilta hyvinvointialueilta.

Järjestöt tekevät arvokasta työtä. Liikunnan, taiteen ja kulttuurin harrastamisen on todettu lisäävän ihmisten hyvinvointia. Eläkeläisyhdistysten jäsenten keskuudessa suosittuja ovatkin esim. sauvakävelyt, vesijuoksut- ja jumpat, teatteri- ja konserttimatkat. Nämä, kuten kaikki muukin aktiivinen yhdistystoiminta ylläpitää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on edelleen kunnissa ja jatkossa myös hyvinvointialueilla tärkeää ja kannattavaa.

Monet ikäihmisille palvelua tuottavat järjestöt ja yhdistykset toimivat kumppaneina sote-kuntayhtymille ja näin on jatkossa varmaan myös hyvinvointialueilla. Samalla tavalla alueellisesti toimivat kansalaisjärjestöt ja niiden toiminta tulee tunnistaa hyvinvointialueiden toimintaa tukevina. Hyvinvointialueiden järjestöneuvottelukuntiin tulee valita jäseniä myös alueellisesti toimivista kansalaisjärjestöistä ja järjestöavustuksilla on tuettava myös näiden toimintaa.

Jatkossa joudumme varmasti puhumaan myös siitä, minkälaista vastuuta ihmiseltä itseltään voidaan edellyttää. Terveellinen ravinto, liikunta- ja urheilu tarjoavat meille jokaiselle mahdollisuudet ottaa itse vastuuta omasta hyvinvoinnistamme ja terveydestämme. Kunnissa on paljon panostettu liikuntapaikkojen rakentamiseen, erityisesti ikäihmisille sopivaan vesiliikuntaan ja liikuntaryhmiin.

Olisikin hyvä nähdä, että meillä kaikilla; kunnalla, hyvinvointialueella, järjestöillä ja meillä itsellämme on rooli hyvinvointimme ja terveytemme edistämisessä.

Pirkko Mattila
piirihallituksen jäsen
Hämeenlinna