Sari Salminen: Maamme uskottava puolustus

Suomen turvallisuustilanne muuttui radikaalisti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Tämän takia Suomi haki Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022 ja Suomesta tuli Naton jäsen 4.4.2023. Vaikka Suomi on nyt yksi Naton jäsenmaista, niin emme voi tuudittautua pelkästään Naton tuomaan turvallisuuteen. Meidän tulee jatkossakin kehittää puolustusvoimien suorituskykyä ja puolustusta.

Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa voimme huomata, että siellä ammutaan suuria määriä pitkän kantaman ohjuksia kaukaa. Kukaan ei näytä olevan näiltä turvassa. Kansainvälisten sopimusten mukaan esimerkiksi sairaaloihin ei saisi iskeä.

Miehittämättömät dronet ja lennokit näyttävät olevan tehokkaita välineitä tuhon ja sekasorron aiheuttamiseen. Lennokki lentää matalalla, ja se on vaikea havaita sekä torjua pienen kokonsa vuoksi.

Lisäksi on syytä varautua erilaisiin haitantekoihin. Nytkin on jo nähty, että merellä olevia sähkö-/tietoliikennekaapeleita ja kaasuputkia on mahdollista saada rikkoutumaan. Olemmeko olleet liian luottavaisia, kun kaapelitiedot ja kriittisen infrastruktuurin sijainnit ovat olleet julkista tietoa.

On tärkeää, että jatkossakin Suomen puolustus perustuu laadukkaaseen varusmieskoulutukseen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Olemassa olevan reservin kouluttaminen on olennaista, jotta jokainen osaa toimia omassa sodanajan tehtävässään.

Kertausharjoitusten määrää tulee lisätä entisestään ja MPK:n eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajaresursseja tulee hyödyntää kertausharjoituksissa enenevissä määrin. Kouluttajia löytyy eri puolilta Suomea ja eri koulutushaaroilta, joten vastuuta voi jakaa.

Turvapaikanhakijoita on ohjattu Venäjän kautta Suomeen lisääntyvässä määrin. Vaikka rajanylityspaikat ovat tällä hetkellä suljettuina, arvioin, että jostain tullaan yrittämään rajanylityksiä laittomasti. Viimeistään kun keliolosuhteet muuttuvat.

Rajaturvallisuutta tulee parantaa. Koko itärajan pituudelle onkin suunniteltu esteaita valvontajärjestelmineen. Tänä vuonna hanke on pilotoitu ja aitaa on rakennettu kolme kilometriä. Aidalla järjestelmineen ja aidan viereisellä Rajavartiolaitoksen autotiellä voitaisiin varmistaa laittomien rajanylitysten torjunta. Aitaprojekti koko rajalle on hidas toteuttaa, siksikään siinä ei pidä empiä!

Suomen kokonaisturvallisuus on siis varmistettava kaikkien valtion laitosten yhteistyöllä. Myös yksityisiä yrityksiä tulisi hyödyntää niiden vahvuusalueiden puitteissa.

Lopuksi huomio hyviin hankintoihin, joista mainitsen muutaman suurimman. Suomi hankki Hornet-kaluston seuraajaksi 64 kappaletta Lockheed Martin F-35A Lightning II monitoimihävittäjiä. Ensimmäiset hävittäjät tulevat käyttöön 2026. Vuoteen 2030 mennessä F-35 hävittäjät ovat korvanneet vanhat Hornetit.

Merivoimille on tulossa neljä uutta taistelulaivaa, joita kutsutaan monitoimikorveteiksi. Ensimmäisen laivan pitäisi olla operatiivisessa käytössä vuonna 2027. Tämän hankinnan avulla turvataan Suomen merialueiden puolustuksen runko 2050- luvulle asti. Laivat rakennetaan Rauman telakalla. Näiden lisäksi on tulossa pitkän kantaman israelilais-amerikkalainen David’s Sling -ilmantorjuntaohjusjärjestelmä. Tämän järjestelmän pitäisi tulla Suomessa käyttöön tämän vuosikymmenen lopulla.

Suomen Keskusta on turvannut puolustuskykymme ylläpitämistä läpi historian, myös silloin kun se ei ole ollut muille puolueille tärkeää. Puolustusvarustelun tarpeisiin vastaaminen ja puolustuskyvyn ylläpitäminen vaatii esitaistelijansa myös tulevaisuudessa.

Sari Salminen
Keskustan Etelä-Hämeen piirihallituksen jäsen, reservin ylikersantti

Kuva: Discover Finland