Hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi

Vuosi 2023 oli hyvinvointialueiden ensimmäinen toimintavuosi. Yhtäläistä kaikille hyvinvointialueille oli alijäämien muodostuminen taloudessa ja työvoimapula. Ennustettu alijäämä on valtakunnassa 1,5 mrd€, josta Etelä-Pohjanmaan osuus on yli 40 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueet eivät ole haaskanneet tuota rahamäärää vaan syy on lainsäädännössä, jonka eduskunta päätti eikä nykyinenkään eduskunta sitä ole korjauksia tehnyt. Vuoden 2023 talousarvio muodostui kuntien 2021 sote tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarvioiden perusteella. Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaalla palveluluokkakohtaiset sote-menot olivat tilinpäätöstietojen mukaan 809 miljoonaa euroa. Vuodelle 2022 talousarvioihin kunnat ilmoittivat sote-menoiksi 768 miljoonaa. Eli 41 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedot perustuvat Verona Consulting Oy:n valtiovarainministeriöltä hankkimiin tietoihin. Ainoat kunnat, jotka lisäsivät sote-menoja olivat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kuortane, Lapua, Teuva ja Ähtäri. Muut kunnat vähensivät, jolloin ne hyötyivät vuonna 2023 valtionosuuden lisääntymisestä. Parempi ja ennustettavampi lopputulos hyvinvointialueiden talouteen olisi saatu jos vuoden 2023 talous olisi perustunut vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöksiin. Tällöin ”pelaaminen” olisi estynyt.

Toinen hyvinvointialueen menoja lisäävä tekijä oli vuokra-asetus, joka takasi kunnille 6 %:n pääomatuoton. Tämän maksimoiseksi osa kunnista korotti vielä kiinteistöjensä teknistä arvoa. Tämä vaikutus EP:lla on vajaa 10 miljoonaa.

Kolmas talouteen vaikuttanut tekijä oli hyvinvointi-indeksi, joka oli 3,5. Se korvasi kustannusten nousua ja palkankorotuksia, tosin vain yleisen palkkatason nousun mukaan. Kyseisen indeksin oikea taso olisi ollut noin 7 inflaation ja sote-palkankorotusten vuoksi.

Edellämainitut tekijät ratkaisivat jo yksinomaan hyvinvointialueemme talouden alijäämäisyyden. Näiden lisäksi koronan vaikutukset ja kasvava palvelutarve ovat tuoneet kustannuspaineita talouteen.

Aika-ajoin yleisönosastoilla ja tekstaripalstoilla on hyvinvointialueita moitittu hallintohimmeleiksi. EP:llä hyvinvointialue muodostettiin 11 sote-organisaatiosta ja pelastuslaitoksesta. Lain mukaan se tapahtui liikkeenluovutuksena, jolloin työntekijät siirtyivät ns. vanhoina työntekijöinä uuteen organisaatioon. Eli henkilöstö ei tässä yhteydessä vähentynyt. Uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma tuo tähän muutosta tulevina vuosina. Hallinto kevenee ja samaan aikaan tarvitaan lisää lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia ja sosiaalityön tekijöitä kasvavan palvelutarpeen ja eläkkeelle siirtymisten vuoksi.

Luottamushenkilöorganisaatio muodostettiin vaaleilla valitusta valtuustosta, joka valitsi hallituksen ja lautakunnat. Heitä on EP:lla yhteensä noin 130 henkeä eri kunnista. Luottamushallinto keveni uudistuksessa merkittävästi, kun vanhoissa organisaatioissa oli yli 300 henkeä ja hallituksen sekä valtuustojen jäsenet, jotka myös käsittelivät sote-asioita. Eli kaunis joulukoriste – himmeli on yksinkertaistui.

Hyvinvointialueet ovat vahvassa valtion ohjauksessa. Säästöohjelmiin patistetaan ja niiden toteutumista seurataan tarkoin. Valtio lisää sote-rahoitusta tulevina vuosina, mutta nähtäväksi jää riittääkö se kattamaan palvelutarpeen kasvun tuomaa tarvetta ja käynnistämisvuotena tullutta rahoitusvajetta. Lisäksi julkisentalouden korjaustarpeet tuovat oman haasteensa.

Viime vuosi oli vanhojen kuntapohjaisten palvelujärjestelmien ja toimintatapojen yhteensovittamista. ”Suuri laiva” kääntyy hitaasti, joten palvelujen parantaminen vaatii aikansa ja yksittäiset palvelut eivät sujuneet siten kuin oli aiemmin totuttu.

Isot rakenteelliset muutokset näyttävät olevan vaikeita. Runsas viikko sitten julkaistu suunnitelma keskussairaala- ja päivystävien sairaaloiden verkoston muutoksista sai kovan vastustuksen niin hallitus- kuin oppositiopuolueista. Erityisesti etelä- ja kaakkois-suomi olivat äänekkäimmät.  Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden kannalta esitys ei näyttäisi tuovan tässä vaiheessa muutoksia. Varmimmin turvaamme tulevaisuuttamme, kun onnistumme osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja pito- ja vetovoimassa niin perusterveyden huoltoon kuin erikoissairaanhoitoon.

Lasse Hautala

Aluehallituksen puheenjohtaja

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue