Talousarviota, investointeja ja lainanottovaltuutta keskustan ryhmässä käsiteltäessä nousi mieleen ajatus, että hyvinvointialue on yhtä itsevaltainen kuin ravihevonen. Juoksemme kovaa vauhtia, mutta valtio pitää tiukasti suitsia. Lainanottovaltuuksia kontrolloimalla hyvinvointialueet ovat täysin valtion talutusnuorassa.
Me aluevaltuutetut saimme tänään aamukoulussa omin korvin kuulla VM:n osastopäällikkö Ville-Veikko Ahosen käytännön esimerkin, miten HVA:et painostetaan talouskuriin. Minun mielestäni Ahosen esityksen sävynä oli lähinnä uhkailu, mikäli emme suostu keskittämään palveluverkkoa tai tekemää säästöjä muilla keinoin. Valitettavan heikkoa on ymmärrys meidän asukkaiden sairastavuuden ja ikärakenteen huomioimiselle. Ikävänsävyinen viesti maakuntien Suomeen oli sekin, että VM vahvisti keskittämisosaamistaan valitsemalla Marina Erholan ohjaamaan koko Suomen sote-valmistelua. Erhola on tunnettu hyvinvointialueiden määrän puolittamiskannanotoistaan.
E-P:n hyvinvointialue on edelleen pahasti alijäämäinen, mutta lainanottoon saamme ensi vuonna luvan vain, mikäli uudistus, tuottavuus ja vaikuttavuusohjelma (UTV) nro 2 hyväksytään. Virkavalmistelussa oleva UTV2 ohjelma on oleva aiempaa vaikuttavampi. Tämä kuulostaa päättäjän korvaan siltä, että palvelujen keskittäminen ja tehostaminen olisi jatkumassa. Ainakin tätä tultaneen esittämään valmisteluorganisaatiosta.
Maan hallitukselle lähetänkin terveisiä, että yksityislääkärien KELA avustuksilla tukemisen sijaan kannattaisi keskittyä rahoituslain uudistamiseen. On täysin selvää, että nykyinen rahoituslaki ei takaa riittävää rahoitusta HVA:lle ja johtaa keskittämiseen ja kohtuuttomiin säästöpäätöksiin mm. ikäihmisten hoivassa.
Hoitajamitoitusten laskeminen uhkaa aidosti palvelujen laatua. Turhauttavaa on hyvinvointialueen päättäjille se, että kun Orpon hallitus liudentaa mitoituksia tai vähentää muita velvoitteita, viedään välittömästi myös säästöjä vastaava summa valtionosuuksia hyvinvointialueelta.
Talousarvion osalta tänään päätettävä budjetti on välietappi, koska päivityksiä vaaditaan UTV2 hyväksymisen jälkeen. Näin toimittiin myös UTV1 kohdalla.
Rivien välistä pulppuavasta kritiikistä huolimatta meidän täytyy olla tyytyväinen, että E-P on niiden kuuden HVA:n joukossa, jotka saivat lainanottovaltuutta ensi vuodelle. Meillä on siis lupa ottaa lainaa 53,84 ME. Vaikka lainanottaminen ei ole mikään tavoite, niin ne investoinnit mitä lainalla voimme hankkia ovat tärkeitä. Kohteita ovat mm. sairaalanmäen pakolliset remontit, asumispalveluyksikköjä, lastensuojeluyksikkö ja pelastuslaitoksen tärkeitä hankintoja.
Merkillepantavaa on myös ICT investointien korkea taso. Se on lähes yhtä suuri kuin rakennusinvestointien hinta.
Toimiviin ohjelmistoihin on perusteltua kuluttaa euroja, sillä isosta organisaatiosta voidaan saada merkittävät hyödyt aikaan, jos saadaan järjestelmiä vähennettyä ja rationalisoitua niiden käyttöä. Työntekijä myös turhautuu järjestelmästä toiseen pomppimiseen ja kirjautumisiin kuluu työaikaa.
Esitetty talousarvio tuo 27 ME:n alijäämäisen tuloksen. Rahoitus lisääntyi 56,2 M€, mutta siitä on vuoden 2022 jälkikäteistarkastuksen osuutta 45 M€, joten tulojen aitoa nousua on 9 M€. Suurimmat menot kohdistuvat palkkoihin. Sote-palkat nousee KT:n kanssa sovitun mukaisesti 4 %. Orpon hallitus lähti vetämään vientivetoista palkkamallia, johon SAK jo vastaisi 10 % vaateella.
Lääkäriliitossakin on puhuttu palkkalakosta, joten tuskin Tehy ja Super jää sivustaseuraajaksi. Palkkakehityskokonaisuus voi maksaa 40 M€ lisää nopeaan tahtiin. Tässä on vaarana, että kaikki mikä tuli lisätuloa menee, eikä riitäkään.
Talousarvion sisällön sujuvoittamiseen tulisi panostaa. Kannattaisi katsoa miten muut HVA:t budjettikirjansa kirjoittaa ja muuttaa rakenne selkeimmän mukaiseksi.
Verrokkitietoja muiden alueiden luvuista olisi myös mukava saada päätöksenteon tukemiseksi. Budjetointi ja talousarvio pitäisi viedä yksikkötasolle saakka.
Käyttötalousosa tulisi olla yksityiskohtaisempi. Esim. ikäihmisten suunnitelma on tehty ja se olisi voitu vielä tarkemmin palastella osiin.
Materiaalista ei löydy henkilöstön suunnitelmaa: paljonko henkilöstöä tarvitaan, mistä siirtyy, minne toiminto sijoittuu ja onko tarpeeksi väkeä?
Miten suunnitelma laitetaan täytäntöön? Ei ole mainintaa tavoitteista. Puuttuu myös kustannusvaikuttavuutta eli mitä jokin palvelu todellisuudessa maksaa. Taloussuunnittelun tulisi olla tiedolla johtamista. Toivon, että näillä kehitysideoilla ensi kauden päättäjät saavat helpommin luettavan kokonaisuuden.
Rakenteen kehittäminen palvelee myös henkilökuntaa ja aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat seurata sote-pela palvelujensa kehittymistä.
Lopuksi vielä maksujen kiertämistä tehostava vinkki Hlle. Kun asiakas käy lääkärissä laskun saapuminen saattaa kestää yli kuukauden. Maksuaika huomioiden käynnistä maksutapahtumaan voi kulua jopa 2,5 kk. Moni asiakas olisi varmasti halukas maksamaan käyntimaksun samaten esimerkiksi pankkikortilla. Tämä asia kannattaa selvittää, sillä rahan kierron nopeutuminen voi tuoda miljoonia HVA kassaan, koska laskutuslukumäärät ovat isoja.
Keskustan aluevaltuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen mukaisesti pykälät 139, 140 ja 141.
Ryhmäpuheenvuoro käsitteli pykäliä 139 § Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2025, 140 § Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma vuosille 2026–2029 ja 141 § Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talousarvioesitys vuodelle 2025 ja taloussuunnitelma vuosille 2025–2028.