Suomen Keskusta Jyväskylässä
Tervetuloa Suomen Keskustan
Jyväskylän kunnallisjärjestön kotisivulle
**********
Ilmakuva Jyväskylän keskustasta yli kymmenen vuoden takaa.
Vasemmalla moottoritie Vaajakosken suuntaan, oikealla matkakeskus, rautatieasema, Lutakon kaupunginosa josta silta Kuokkalaan. Kuvan keskellä Jyväsjärvi.
*********************
Jyväskylän keskustalaiset liikkeellä
Jari Collianderin puheenvuoro Hippos_hankkeesta
Joonas Köntän ryhmäpuheenvuoro Hippos_hankkeesta
*********************
Puoluekokous 2024
Suomen Keskusta r.p.:n 80. sääntömääräinen puoluekokous pidettiin Jyväskylässä 14.-16.6.2024. Kokoukseen oli ilmoittautunut 1699 virallista ja 355 epävirallista kokousedustajaa. Paviljonkia kansoitti siis lauantaina puheenjohtajiston vaalien aikana yhteensä 2054 kokouksen osanottajaa.
Tavoitteemme aluevaaleissa
Sotea pitää korjata ja parantaa. Ei särkeä eikä hajottaa!
Keskustalle hyvinvointialueet eivät ole ongelma vaan ratkaisu. Pelastamme palvelut vain niitä uudistaen. Kehitämme palveluita asiakaspalautteen ja vaikuttavuuden perusteella.
Kukaan ei parane taksissa! Palveluita pitää saada läheltä ja ihmisläheisesti.
Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste. Kelan matkakorvaukset siirrämme hyvinvointialueille, jotta palveluiden järjestäminen tulee hoidetuksi kustannustehokkaimmalla tavalla ja turha taksiralli loppuu. Tämä tuo alueille säästöjä ja turvaa lähipalvelut.
Seinät eivät hoida ketään kuntoon. Tarvitsemme tekijöitä!
Ratkaisemme työvoimapulan lisäämällä lääkärikoulutusta sekä lääketieteen opiskelijoiden harjoittelua hyvinvointialueen toimipisteissä yksityisten lääkäriasemien sijaan, panostamalla työhyvinvointiin, lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa ja madaltamalla eläkeikäisten työelämään osallistumisen kynnystä Haluamme turvata sotejärjestöjen rahoituksen tehdä tärkeää työtään.
Keikkalääkäröinti kuriin! Perhelääkäri turvaa hoitosi jatkuvuuden.
Muutamme hallituksen sotelinjan. Rakennamme palvelujärjestelmän julkisten palveluiden perustalle. Hyödynnämme hyviksi havaittuja moniammatillisia tiimejä, perhelääkärijärjestelmää ja yksityisiä ammatinharjoittajia.
Stop kukkaron päälle käyville hoitokuluille!
Haluamme yhtenäisen ja selkeän vuosittaisen maksukaton lääkkeille, matkakustannuksille, lääkärinpalkkioille ja hoitokuluille.
Pelkkä rakkaus ei elätä! Omaishoitajalla on oikeus myös omaan elämään.
Meistä omaishoitajalla pitää olla aito oikeus valita, kuinka suuren osan hoivatehtävästä hän ottaa vastuulleen. Tahtomme on, että omaishoitaja voi viedä hoidettavan esimerkiksi ikäihmisten päivätoimintaan asioidensa tai työpäivänsä ajaksi.
Seis mummorallille! Ikäihmisillä on oikeus asua lähellä omaisiaan ja läheisiään.
Vanhukset eivät ole Keskustalle taakka tai kuluerä, vaan arvokkaita ihmisiä. He ovat ansainneet inhimillisen ja hyvän hoidon tutulla ja turvallisella kotiseudullaan.
Apua mielenterveyteen ja elämänhallintaan NYT!
Haluamme suurimpien kaupunkien kauppakeskuksiin matalan kynnyksen ”astu sisään”- mielenterveyspäivystyksiä sekä lisää vapaaehtoisten ylläpitämiä chat- ja puhelinpalveluita. Lasten ja nuorten mielenterveyttä tulee seurata terveystarkastusten yhteydessä ja puuttua ongelmiin välittömästi.
Bitit liikkeelle! Yhtenäiset tietojärjestelmät luovat turvallisuutta.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tehtiin, jotta ihmiset saisivat apua huoliinsa yhdeltä luukulta. Vaadimme lakimuutosta, joka mahdollistaa apua tarvitsevan tietojen liikkumisen eri viranomaisten kesken.
Euro on hyvä konsultti, mutta huono isäntä! Ei saksita hyvästä hoidosta.
Keskustan tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen. Palvelutarve vain vaihtelee hyvinvointialueittain. Meille on tärkeintä, mitä euroilla saadaan aikaan. Siirrämme päätösvallan palveluiden järjestämisestä alueille nykyisen voimistuvan keskusjohtoisuuden sijaan.
Hädän hetkellä muista 112! Ja Keskusta.
Meille arvokkaita ihmishenkiä ja perheilleen arvokkaita koteja on joka puolella Suomea. Keskusta edellyttää, että pelastustoimen ja ensivastetoiminnan toimivuus ja saatavuus on turvattava koko maassa myös tulevaisuudessa.
Jo sovitut tilaisuudet:-
********************
Jyväskylän Keskustan kunnallisjärjestö kokoontui ylimääräiseen kokoukseen Niittyahon tilalla Muuramessa 16.5.2025
********************
Suomen Keskusta Jyväskylässä
Suomen Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön tarkoituksena on yhdistää kaupungin alueella toimivia paikallisyhdistyksiä ja puolueen kannattajia.Yhdessä valtuustoryhmän kanssa kunnallisjärjestö johtaa Keskustan kunnallispoliittista toimintaa alueellaan. Neljän vuoden välein kunnallisjärjestö vastaa kunnallisvaalien toimittamisesta alueellaan ja tekee esityksiä lautakuntien ja muiden toimielimien henkilövalintoihin.
*********************
Ota yhteyttä
Anttila Tahvo
Kunnallisjärjestön puheenjohtaja
[email protected]
Weijo Ilse
Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja
[email protected]
Oscar Lang
Kunnallisjärjestön sihteeri
[email protected]
*****************************
**********
**********
**********
Jyväskylän Keskustan uusi valtuustoryhmä kokoontui Oittilassa 22.4.2025 Raija ja Mauri Pekkarisen luona.
**************
******************
22.11.2024
KESKUSTA – JYVÄSKYLÄLÄISTEN TYÖN, YRITTÄMISEN JA HYVINVOINNIN PUOLESTA
Jyväskylä on luonnonläheinen koulutus-, kulttuuri- ja liikuntakaupunki. Se on tulevaisuuteen katsova, asukkaita varten rakennettu ja ihmisen kokoinen kaupunki. Edistämme Jyväskylän elinvoimaa, pitovoimaa ja ilovoimaa.
- Koko kaupungin elinvoimaa on kehitettävä.
- Yritysten edellytyksiä menestyä ja tarjota työtä vahvistetaan mm. kaavoituksen, asumisen ja koulutuksen keinoin. Kaupungin elinkeinopalvelut ja sen tuki yritystoiminnan aloittamisessa ovat merkitykselliset.
- Kaupungissa oleva osaaminen pitää hyödyntää tehokkaammin uusiksi yrityksiksi ja työpaikoiksi.
- Jokaisella tulee olla vapaus valita asuinpaikkansa. Tonttitarjonnan tulee olla monipuolista ja koko kaupungin kattavaa.
- Lähipalvelut pitää olla helposti saatavilla.
- Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa elinvoimaista kaupunkia.
- Panostusta kaiken ikäisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn tarvitaan lisää.
Jyväskylän Keskustan tavoitteet:
- Päiväkodit ja koulut on varmistettava lähipalveluina kaupungin eri osissa.
- Lähipalveluja voidaan myös kehittää yhteistyössä naapurikuntien kanssa.
- Kyläyhteisöjä on tuettava alueiden palvelujen kehittäjänä.
- Kylille tärkeiden kokoontumistilojen kiinteistöverotuksen helpottamista alueellisina toimintakeskuksina pitää edistää.
- Yksityistieavustusten säilyttäminen
- Vapaa-ajan asukkaiden palvelujen kehittäminen esim. mökkiläisfoorumien muodossa.
- Vapaa-ajan asuntojen sallimista vakituiseen, ympärivuotiseen asumiseen, tulee helpottaa.
- Kaupunkilaisten kuuleminen asuinalueita koskevissa asioissa.
JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN NÄKEMYS KAUPUNKIPOLITIIKASTA
Asumisen vapautta ja viihtyvyyttä.
Rakentaminen tulee sallia taajamissa ja maaseudulla
Rakennusjärjestyksen pitää olla ajantasainen ja kuntalaisten tarpeita vastaava.
Keskustan mielestä kuntalaisten on saatava valita asuinpaikkansa. Maankäytön suunnittelulla on luotava mahdollisuudet kunkin elämäntilanteeseen sopivaan asumiseen.
Monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta tulee turvata kaavoituksella niin alueellisesti, kuin asumismuodollisesti. Kaavoitusta ja rakennusmääräyksiä on kehitettävä niin, etteivät ne nosta rakentamisen ja asumisen kustannuksia. Opiskelija-asuntotuotanto mahdollistetaan kampusalueiden ja Jyväskylän keskustan läheisyydessä.
Myös tulevaisuudessa maaseutumaisen asuminen vaihtoehto on oltava mahdollista kehittämällä haja-asutusalueiden maankäyttöä nykyisten kylien pohjalta. Suunnitelmallista rakentamista on edistettävä myös muualla kuin valmiiksi kaavoitetuilla alueilla. Loma-asuntojen käyttö vakituiseen ympärivuotiseen asumiseen on sallittava.
Järkivihreitä toimenpiteitä on huomioitava kaikissa kaupungin toiminnoissa.
Asuntopolitiikalla on vastattava yhteiskunnan muutoksen vaatimiin tarpeisiin ohjaamalla ja mahdollistamalla tuotantoa riittävässä määrin pieniin, yhden hengen talouksiin kuin myös suurempiin perheasuntoihin. Kaupungin asuntopolitiikan tehtävänä on pyrkiä ehkäisemään vuokratason nousua.
Jätteiden kierrätystä hyötykäyttöön on tehostettava. Erityisesti muovin kierrätystä tulee tehostaa.
Tärkeintä on jokaisen hyvinvointi
Kunta kokoaa lähipalvelut julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin tarjonnasta. Päivähoito, esi- ja perusopetus ovat tärkeitä lähipalveluita.
Perhe muodostaa yhteiskuntamme perustan on sen muoto millainen hyvänsä. Keskusta on aina ollut kotihoidon tuen puolestapuhuja ja on jatkossakin.
Lähipalveluja varten Jyväskylässä tulee olla riittävän kattava toimintaverkko. Mielestämme pienten lasten palvelut, päiväkodit ja alakoulut on oltava lähellä kotia tai joustavasti esimerkiksi vanhempien työmatkan varrella. Tarvittavia koulukuljetuksia on helpotettava mahdollistamalla mm. sisarusten pääsy samaan kouluun.
Luodaan jyväskyläläisiä malleja koulutyötyörauhan ylläpitämiseen, opiskelumotivaatioon ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Moniammatillisen yhteistyön toimivuus edellyttää tiivistä yhteistyötä päiväkotien ja koulujen ammattilaisten kesken.
Oppimisen tuki ja oppimisympäristöjen turvallisuus. Opettajien ja vanhempien saama tuki, perusopetuksen riittävät resurssit ja hankinta mahdollisuudet välttämättömiin oppimateriaaleihin. Työrauha on hyvän oppimisen edellytys.
Huolehditaan, että peruskoulunsa päättäville on toimivia vaihtoehtoja päästä eteenpäin jatkokoulutuksen esimerkiksi työssä oppimisen kautta. Lähtökohtana pitää olla syrjäytymisen torjunta. Kannamme syvää huolta toisen asteen koulutuksen rahoituksesta. Erityisesti lukiokoulutuksen rahoitusta on kaupungin tuettava ja varmistettava koulutuksen maksuttomuus. Myös oppisopimuskoulusta on lisättävä. Nuorten matalan kynnyksen työllistämistä on kehitettävä. Työllistämismäärärahojen käyttöä on selkeästi tehostettava. Nuorten yrittäjyyskasvatuksen on ulotuttava kattavasti ammatilliseen, lukio- ja korkeakouluopetukseen yhteistyössä yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa.
Jyväskylä on vahva sivistyskaupunki
Jyväskylän tulee huomioida kansainvälisyys kehittämällä omaa toimintaansa yhdessä yrittäjien, oppilaitosten sekä muiden kansainväliseen toimintaan keskeisesti liittyvien sidosryhmien kanssa.
Jyväskylästä valmistuvat opiskelijat/yhä opiskelevat, tulee paremmin kiinnittää Jyväskylän alueen työpaikkoihin, tukea heidän yrittäjyyttään, startup jne. Asiantuntijaorganisaatioiden resurssit pitää tunnistaa.
Keskusta kannattaa työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajat antavat myös tärkeän lisäpanoksen jyväskyläläisten yritysten kansainvälistymiseen. Maahanmuuttajien kotouttamisessa kielitaito on erityisen tärkeässä asemassa. Suomen kielen oppiminen ja osallisuus on kotouttamisen esisijaisia tehtäviä.
Jyväskylän liikkumisohjelmassa on hyvä tavoite saada ihmisiä motivoitua arkiliikkumisen lisäämiseen. Keskusta kannattaa ohjelman mukaisia toimia. Edistetään kaiken ikäisten liikunnallista aktiivisuutta, kehitetään arki- ja luontoliikuntaympäristöjä.
Järjestöt ja urheiluseurat organisoivat vapaaehtoista työtä terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Arvokas osa paikallista yhteisöä on mahdollisuus osallisuuteen. Ihmiset käyttävät vapaa-aikaansa arvokkaaseen työhön lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten terveyden, elämänlaadun ja viihtyvyyden eteen. Kaupungin pitää tukea tätä työtä esimerkiksi tarjoamalla käyttöön soveltuvia tiloja.
Jyväskylä tarjoaa kulttuuritoiminnan monille alueille hyvän toimintaympäristön. Kaupunginteatteri ja Jyväskylän sinfonia ansaitsevat toimivat tilat ja työrauhan ammatilliseen työskentelyyn ja vetovoimaisen kulttuuritarjonnan tuottamiseen.
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut osaksi arkielämää.
Liikunta vahvistaa ihmisen voimavaroja.
Kestävä talous
Yritystoiminta on kaupungin elinvoiman perusta
Koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä on parannettava.
Kaupungin pitää olla tukemassa yrittäjien välistä yhteistyötä
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa ja hyvinvointimme rahoituspohjan turvaamisessa.
Hankintaosaaminen, paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia pitää tukea kilpailutuksissa.
Kiertotalousajattelua, lämpö, uusiutuva energia, biokaasu. Keskusta kannattaa tuulivoimaa, mutta sen sijoittuminen pitää olla harkittua.
Läpinäkyvä päätöksenteko
Hallinnossa pitää karsia toimia, joita ei tarvita sen tehtävänä. Vaikutusten arviointia on toteutettava kehittämishankkeille ja ohjelmille.
Säästöt on haettava erillisistä ohjelmista ja kehittämishankkeista – ei pysyvistä palveluista.
Alueiden alasajo on lopetettava. Lakkauttamispuheet heikentävät vetovoimaa ja pitovoimaa epävarmuutta lisäämällä.
KESKELTÄ NÄKEE JA KUULEE – KESKUSTA
************************************************
25.3.2024
Kannanotto Keski-Suomen hyvinvointialueen sote-palveluverkkoselvitykseen
Hyvinvointialueen tulee pitää huolta kaiken ikäisistä ihmisistä koko Keski-Suomen alueella
Asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden tuntemuksen takia on erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat helposti ja tarpeeksi nopeasti saavutettavissa. Tämä on tärkeä tekijä paikkakunnalla asumisen, työn tekemisen ja palveluihin pääsemisen osalta. Kaikkialla Keski-Suomen alueella ikääntyvän väestön osuus asukkaista kasvaa ja siten myös terveys- ja hoivapalveluiden tarve. Lisäksi on huomioitava lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät tekijät sosiaali- ja terveyspalveluissa. Syrjäytyneiden alle 30-vuotiaiden nuorten määrä on pelkästään Jyväskylässä huolestuttavan suuri. Riittävän ajoissa saatu diagnoosi, psykologin, terveydenhoitajan ja kuraattorin apu oppilaitoksessa sekä koulun ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö ohjaavat ja tukevat lasta/nuorta. Palveluketjujen tulee olla sujuvia. Jos lääkäriin tai hoitoon hakeutuminen vaikeutuu, asia voi jäädä hoitamatta ja tilanne voi muuttua vaikeaksi (esim. erikoissairaanhoitoon kuuluvaksi, jolloin kustannukset moninkertaistuvat). Uudistuksissa tulee ottaa huomioon pitkän aikavälin seuraukset ja keskittyä ratkaisukeskeiseen keskusteluun.
Palveluverkon karsiminen on väistämätöntä väestökehityksen ja työvoimapulan vuoksi. Suunnitelman heikkous on, ettei se tarjoa kokonaisvaltaista ratkaisua palvelutarpeen ja resurssien epäsuhtaan. Tehokkuuden lisääminen prosesseja kehittämällä on rajallista, ja keskittäminen ei välttämättä tuo säästöjä. Tarvitsemme vahvaa perustasoa ja moniammatillista yhteistyötä. Työvoiman ja potilaiden siirtyminen ei ole yksinkertaista, ja palvelupisteiden lakkauttaminen voi aiheuttaa lisäkustannuksia muualla. Digitaaliset palvelut eivät yksinään ratkaise työvoiman tarvetta, ja pienet yksiköt ovat tärkeitä palveluiden säilyttämiseksi. Palveluverkkoselvityksen tulisi sisältää myös vaikutusten arviointia. On myös selvää, että palveluverkon muutokset voivat lisätä painetta Jyväskylän palveluihin.
Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmassa on haasteita, kuten rahoituksen ja työvoiman puute. Palveluverkkosuunnitelmassa tuodaan esiin, että monet nykyiset ongelmat johtuvat pitkäaikaisista väestökehityksen ja palvelujärjestelmän muutoksista. Palveluverkkosuunnitelmassa ehdotetaan, että hyvinvointialueen vastaus olisi vahva perustaso ja moniammatillinen yhteistyö, sekä erikoissairaanhoidon palveluiden hallittu käyttö.
Palveluverkko Korpilahdella ja Tikkakoskella
Pidämme äärimmäisen tärkeänä, että Korpilahdella ja Tikkakoskella säilyvät sote-asemat nykyisellään. Palvelu on ollut toimivaa ja sen tarjonnan laajuus ja taso on asukkaiden mielestä erinomaista. Hyvin toimivaa perusterveydenhuollon palvelua ei kannata lopettaa. Kun Kela-taksien saatavuus on huonoa ja niillä kulkeminen kallista (sekä asiakkaalle että pian myös hyvinvointialueelle), tulee sekin ottaa huomioon säästöjä laskettaessa ja palveluiden saatavuutta tarkasteltaessa. Olemme myös huolissamme ihmisten eriarvoisuuden liiallisesta kasvamisesta, kun palveluiden kustannukset ja niiden saamiseen käytetty aika tulee asuinpaikan mukaan kasvattamaan eroja ihmisten välillä. Korpilahti ja Tikkakoski ovat hyviä paikkoja asua, elää ja tehdä työtä, kun siellä ihminen tuntee olevansa turvassa ja saavansa perusterveydenhuollon palvelut.
Ikääntyvien terveys- ja hoivapalvelut
Ikääntyvien ympärivuorokautisen asumisen palvelua tarvitaan jatkossakin. Palveluverkon muutoksissa tulee huomioida työntekijöiden saatavuus ja palveluiden järjestäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Omilla kotipaikkakunnillaan ikääntyneet ovat tuttujen ikätovereiden, hoitajien ja läheistensä kanssa tekemisissä. Palveluverkon uudistamisessa tulee ensisijaisesti ajatella palvelujen asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Ikääntyneiden palveluasumista tulisi toteuttaa omalla paikkakunnalla asukkaan ja omaisten toiveen mukaisesti. Palveluasumisen osalta olisi julmaa keskittää toimintaa Jyväskylän keskustaan tai kauas omaisista.
Huomioita palveluverkkosuunnitelmista
Olennaista palveluverkkoa tarkasteltaessa on se, kuinka pystymme toiminnan järjestelyillä säästämään. Toimivaa palvelua ei ole syytä lakkauttaa. Digipalveluina toteutettavat vaihtoehdot tulee harkita tarkasti, koska kaikkialla ei ole kattavaa verkkoyhteyttä. Lisäksi tulee ottaa huomioon asiakkaan mahdollisuudet käyttää digipalveluita (digiosaaminen, verkkoyhteys, laitteet sekä harkintakyky tilanteessa, jossa palvelua tarvitaan). Lisäksi tulee ottaa huomioon palveluiden vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, työllistymiseen ja turvallisuuteen. Muutoksessa tulee säilyttää kohtuullisesti toimivat terveyskeskukset ja varmistaa, että palveluiden lakkauttamisen yhteydessä luodaan uusia palvelun tuottamisen tapoja turvallisen siirtymän varmistamiseksi. Kun lähipalveluna ovat toimivat perusterveydenhuollon palvelut ja ihmiset saavat tarvitsemansa palvelun ajoissa, asiat eivät kehity vaativiksi. Kaiken ikäisten sote-palveluiden saavutettavuus ja ihmisten toimiva arki ratkaisevat asumisen mahdollisuudet paikkakunnalla.
Julkaisija: Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestö
***********************
Jyväskylän Keskustan puheenvuoro vuoden 2025 valtuuston talousarviokäsittelyssä 25.11.2024
Alempana tällä sivulla kerromme Jyväskylän kunnallisjärjestön toiminnasta, Suomen Keskustan edustajista kaupungin luottamustehtävissä.
Tapahtumat
Uusia tapahtumia odotellaan
***************************
- Päijänteen palvipäivät 11.7.–12.7.
- Tikkakosken tohinatori 16.8.
***************************
Kaikkonen: Yhtenäisyys vahvistaa turvallisuutta
****************************
Jyväskylän kaupungintalo eli Kunnallistalo sijaitsee Vapaudenkadulla Kirkkopuiston laidalla. Uusrenessanssi-tyylinen talo rakennettiin vuosina 1896–1899 ja sen suunnitteli lääninarkkitehti K. V. Reinius. Se oli Jyväskylän ensimmäisiä kivirakennuksia.
Kaupungintalo peruskorjattiin huolellisesti vuosina 2010 – 2013 kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen arvoja kunnioittaen.
Rakennuksessa on työtilat noin 30 henkilölle ja sinne on keskitetty kaupunginvaltuuston, valtuustoryhmien, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien kokoustilat. Myös kaupunginjohtajan työhuone sijaitsee jälleen kaupungintalolla.
Osoite: Vapaudenkatu 32, 40100 Jyväskylä
Keskustalaisia tekoja
Mitä asioita kuluneella neljällä vuodella keskustalaiset päättäjät ovat Jyväskylässä yhteistyössä saaneet aikaiseksi, ja minkä asioiden puolesta me olemme puhuneet? Katso video!
Hyvän mielen Keski-Suomi – Huomio mielenterveyden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan hoitoon pääsyyn uudella Keski-Suomen hyvinvointialueella
Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestö piti sääntömääräisen syyskokouksen lauantaina 13.11. Kokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi ensi vuodelle valittiin Arttu Karila ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Henna-Riikka Markkio. Kokouksen kannanotossa vaaditaan aktiivisuutta mielenterveyspalveluiden kehittämisessä, joiden järjestämisvastuu siirtyy vuonna 2023 Keski-Suomen hyvinvointialueelle.
Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön syyskokous korostaa aktiivista otetta mielenterveyspalveluiden kehittämisessä Keski-Suomessa. Painopisteen tulee olla ennaltaehkäisyssä ja nopeassa hoitoon pääsyssä.
-
Henkinen pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosina ja jo ennen poikkeusoloja hoitojonoissa on ollut purettavaa. Mielenterveyspalveluiden ja kaikkien palveluiden osalta tavoitteeksi on otettava yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon – koko laajan Jyväskylän ja Keski-Suomen alueella, sanoo kunnallisjärjestön väistyvä puheenjohtaja Aimo Asikainen.
THL:n mukaan Keski-Suomi sijoittuu mielenterveyden perusteella myönnettyjen sairauspäivärahan osuudessa jo nyt huolestuttavasti valtakunnan kärkeen. Jyväskylässä tehdyn kyselyn mukaan kuntalaiset olivat tyytymättömimpiä juuri mielenterveyden palveluihin.
-
Osaamisesta palveluiden parantaminen ei jää kiinni maakunnassa, jonka oma yliopisto kouluttaa mielenterveysalan ammattilaisia ja jossa tehdään aiheesta korkeatasoista tutkimusta. Julkisen sektorin lisäksi työhön tarvitaan kuitenkin myös järjestökenttää, yritykset ja palkansaajat, sanoo kunnallisjärjestön varapuheenjohtajaksi valittu Henna-Riikka Markkio.
Tammikuussa pidetään aluevaalit ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Palveluiden järjestämisvastuu alkaa 1.1.2023.
-
Vaikka järjestämisvastuu vaihtuu reilun vuoden päästä kaupungilta hyvinvointialueelle, eivät hanskat saa tippua kehittämisen osalta. Ensi vuosi on todellinen näytönpaikka sen suhteen, että palvelut ovat ihmistä varten – ja hallinto on toissijaista. Yksikään potilas ei saa jäädä väliinputoajaksi hallintouudistuksen keskellä, sanoo kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittu Arttu Karila.
Mielipide: Valtatie 4:n parantamisessa Tourulassa on monta pulmaa Lue lisää
Valtuustoaloite: Jyväskylään matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä Lue lisää
Valtuustoaloite: Kaupungille toimenpideohjelma lasten ja nuorten koronapahoinvointia vastaan Lue lisää
Valtuustoaloite: Etäyhteyksien hyödyntäminen eri koulujen opetusryhmien yhdistämisessä kieltenopetuksessa Lue lisää
Valtuustoryhmä 1.6.2025
Mauri Pekkarinen
Joonas Könttä
Ilse Weijo
Moona Seppä
Linda Pippuri
Jarno Saukko
Jari Colliander
Katri Ruth
Jyri Ylönen
Tapio Sivula
Aimo Asikainen
Varavaltuutetut
Mervi Mäntynen
Emmili Kananen
Päivi Puura
Sari Medjadji
Markku Lahti
Marianne Aho
Kalle Häkkinen
Hannu Ikonen (sit)
Lauri Soukka
Taina Poranen-Clark
Henri Laasanen
Valtuustoryhmä
Puheenjohtaja: Joonas Könttä
1. Varapuheenjohta: Jari Colliander
Sihteeri: Katri Ruth
Valtuuston puheenjohtaja
Mauri Pekkarinen
Kaupunginhallitus:
Jari Colliander (jäsen), vara Tapio Sivula
Ilse Weijo (jäsen),vara Emmili Kananen
Lautakunnat
Elinkeino- ja työllisyyslautakunta:
Kalle Häkkinen, vara Laura-Liisa Hyytiäinen
Henri Laasanen, vara Kauko Karivuo
Sivistyslautakunta:
vpj. Linda Pippuri, vara Päivi Puura
Markku Lahti, vara Antti Laitinen
Kaupunkirakennelautakunta:
Pj Moona Seppä, vara Heli Hämäläinen
Aimo Asikainen, vara Harri Räty
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta:
Sari Medjadji, vara Anniina Savolainen
Jarno Saukko, vara Ilkka Laakso
Tarkastuslautakunta:
Mariane Aho, vara Henri Laasanen
Lauri Soukka, vara Päivi Puura
Rakennus– ja ympäristölautakunta:
Katri Ruth, vara Jari Tuukkanen
Jyväskylän kaupunginvaltuuston
vaalilautakunta:
vpj Linda Pippuri, vara Jarno Saukko
Monikunnalliset
Ympäristöterveyshuollon lautakunta:
Piirin neuvottelema
pj Mervi Mäntynen, vara Marja Mansala
Jätelautakunta:
Taina Poranen-Clark, vara Maaret Elijärvi
Joukkoliikennelautakunta:
Päivi Puura, vara Ritva Jylhä (sit)
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Hallitus: Jyri Ylönen, vara Anna-Mari Laulumaa (sit)
Tarkastuslautakunta xx: vara Niklas Savolainen
Yhtiöt
Alva: Tapio Sivula
JVA: Pj. Joonas Könttä
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:
Hannu Ikonen (sit)
Education Facilities Oy:
Pj Emmili Kananen
Jyvässeudun Puhdistamo Oy:
Jouni Hokkanen
Mustankorkea Oy:
Pj Juha Vimpari
Keski-Suomen liitto
Maakuntavaltuusto:
Katri Ruth, vara Jari Colliander
Moona Seppä, vara Joonas Könttä
Aimo Asikainen, vara Linda Pippuri
Jarno Saukko, vara Ilse Weijo
Vaalilautakunta:
pj Moona Seppä
Maakuntahallitus:
pj Tahvo Anttila
Lautamiehet
Satu Kuusamo
Eero Perosvuo
Anna-Mari Laulumaa
Jyri Ylönen
Timo Aalto
Kunnallisjärjestön hallitus 2025
Tahvo Anttila
puheenjohtaja
Ilse Weijo
varapuheenjohtaja
Muut jäsenet:
Aimo Asikainen
Jari Colliander
Yrjö Damskägg
Tapani Kalenius
Oscar Lang, sihteeri
Katri Ruth
Jarno Saukko
Moona Seppä
Juha Vimpari
Seppo Moilanen
Kunnallisjärjestön avustajat 2025
Tapani Kalenius
rahastonhoitaja
Valto Koskinen
verkkovastaava
valto.koskinen(at)gmail.com
Paikallisyhdistykset
Jyväskylän Keskustaopiskelijat JOK ry. pj. Jarno Saukko
Jyväskylän Keskustaseura ry. pj. Petri Neittaanmäki
Keskustan Etelä-Korpilahden paikallisyhdistys ry. (Ensio Ahvenus)
Keskustan Jyväskylän Kortepohjan paikallisyhdistys ry. pj. Sami Liehu
Keskustan Jyväskylän paikallisyhdistys ry. pj. Kalle Häkkinen
Keskustan Korpilahden paikallisyhdistys ry. pj. Pirkko Weijo
Keskustan Pohjois-Korpilahden paikallisyhdistys ry. (Timo Koskinen)
Keskustan Puuppolan paikallisyhdistys ry. pj. Tahvo Anttila
Keskustan Ritopohjan paikallisyhdistys ry. pj. Jouko Lahtinen
Jyvässeudun Keskustanaisten yhdistys ry. pj. Anne-Maria Perttula
Keskustanuorten Jyväskylän osasto ry. Niklas Savolainen
Vaajakosken keskustaseura ry. pj. Seppo Moilanen
Jyväskylän Vesaiset ry., Mervi Kinnunen
Mielipidekirjoitus Korpilahti-lehdessä 16.12.2020
Salolan tuulivoimahanke
Salolan tuulivoimaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointisuunnitelma ovat olleet esillä.
Salolan tuulivoimahankkeessa vastustamme vaihtoehtoja 1 ja 2 ja kannatamme vaihtoehtoa 0 ”Hanketta ei toteuteta”, koska hankealue ja sen vaikutusalue ovat luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoiltaan sellaisia, ettei tuulivoimapuisto ole alueelle esitetyin perustein toteuttamiskelpoinen. Näemme erittäin tärkeänä, että seuraavia asioita vielä selvitetään.
Selvityksissä ei tuoda riittävän selvästi esille, kuinka suurista rakennelmista tässä suunnitelmassa on kyse. Jotta voimaloiden kokoluokka olisi hahmotettavissa, kannattaisi tuulivoimalan korkeuksia verrata olemassa oleviin ihmisen tekemiin rakennelmiin esimerkiksi Eiffeltorniin, jonka korkeus ilman antennia on 300 metriä. Muita vertailukohteita, toki ei suunniteltujen tuulivoimaloiden kokoluokkaa ovat Näsineula 134 m, Puijo 75 m ja Suomen korkein asuinrakennus Majakka Kalasatamassa 134 m. Salolan tuulivoimahankkeen vaihtoehto 1:n tuulivoimala olisi 275 m ja vaihtoehto 2:n 290 m. Taka-Keljon TV-maston korkeus on 322 m. Sekä Taka-Keljon TV-masto (1 kpl) ja Salolan tuulivoimalat (8-10 kpl) sijaitsevat korkealla mäellä, mikä korostaa kohteiden maiseman muuttumista jatkossa.
Hankealueen läpi on yleiskaavassa osoitettu pääulkoilureitti, joka ei ole vielä toteutunut. Tuota kaavaa ei pidä muuttaa sillä perusteella, ettei reitti ole vielä toteutunut. Keski-Suomen maakunnassa ja Jyväskylän kaupungissa on pitkäjännitteisesti kehitetty matkailua ja erityisesti luontomatkailu on kehittyvä palveluala. Sitä on kaavaratkaisuissa tuettava eikä heikennettävä.
Suunnitteilla olevan tuulivoimapuistoon liittyy merkittäviä tekijöitä, joita ei osallistamis- ja ympäristövaikutustensuunnitelmassa ole riittävällä tavalla huomioitu tai ne ovat täysin puutteellisia. Puutteet koskevat liikennettä, maisemaa, luontoa, tuulimyllyjen elinkaaritarkastelua, kuten loppusijoitusta, ympäristövaikutusten selvityksen luotettavuutta, siirtolinjojen selvityksiä, melua ja välkettä.
1. Liikenne
Tuulivoimapuiston rakentamisen ja käytön vaikutukset liikenteen osalta ovat suunnitelmassa puutteelliset. Liikenteen reittien vaikutukset olemassa olevaan tieverkkoon ja niiden kattavuuteen ja kestävyyteen on selvitettävä. On todettu, että hankealueella on kattava metsäautoreitistö, mutta ne eivät tule sellaisinaan kattamaan tarvetta. Niitä ja muita tiereittejä on mm. vahvistettava ja levennettävä. Tiestön aiheuttama ympäristövaikutukset on myös selvitettävä maa-ainesten ottamista myöten.
2. Maisema
Hankealue on maisema-arvoiltaan erittäin arvokas paikallisesti ja valtakunnallisesti. Päijänne-maisema on jylhyydessään ainutlaatuinen ja hankkeen vaikutusalueella on Unescon maailmanperintökohteen ”Struven ketjun” yksi kolmiomittauspaikoista, Oravivuoren kolmiomittauspiste. Tuulivoimapuisto tuolla maisemaltaan arvokkaalla alueella on sinne sopimaton niin visuaalisesti kuin hiljaisuuden rikkovana elementtinä. Hiljaisen alueen arvottaminen on selvityksessä ohitettu toteamuksilla, millaisia ääniä ympäristössä esiintyy.
Kaavan laadinnassa meitä mietityttää myös se, ettei ihan ole linjassaan, että kesämökit pitää rakentaa visusti piiloon järvimaisemalta mutta kymmentä eiffeltornin korkuista tuulimyllyä suunnitellaan kaavaan Päijänteen alueelle. Haluamme, että myös tätä seikkaa tarkastellaan tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti kaavaa laadittaessa.
3. Luonto
Hankealue ja sen vaikutusalueen luonto on merkittävä laajemmin kuin pelkästään kyseisen alueen asukkaille, loma-asukkaille ja maanomistajille. Päijänteen vesistö, Vaaruvuoren retkeilyalue ja Leivonmäen kansallispuisto ovat erittäin suosittuja retki- ja vapaa-ajanviettopaikkoja. Tätä seikkaa suunnitelmassa ei ole huomioitu riittävällä tarkkuudella. Tuulivoimapuisto sijoittuu, kuten suunnitelmassa jo todetaankin, lintujen päämuuttoreitille. Tätä on syytä tutkia ja selvittää lisää. Seuraavaa lintujen syysmuuttoa on tarkoitus seurata syksyllä 2021. Tämä osuu päällekkäin kaavakäsittelyn päätösprosessin kanssa. Tämä arvioitava kaava on suunniteltu olevan Jyväskylän kaupunginvaltuustossa syksyllä 2021. Sitä ennen kaavaa käsitellään kaupunginhallituksessa ja kaupunkirakennelautakunnassa. Aikataulullisesti on mahdotonta sovittaa syysmuuttoseuranta ja päätöksenteko luotettavalla tavalla yhteen.
4. Tuulivoimapuiston loppusijoitus
Selvitys ei selvitä riittävällä tavalla tuulivoimapuiston koko elinkaarta. Elinkaaritarkastelu kokonaisuudessaan on välttämätöntä, koska siihen liittyy arvoja, joita on arvioitava kokonaisuudessaan, ei vain osia siitä. Selvityksessä on tultava esille mm. mitä tapahtuu maastoon rakennettaville tuulimyllyjen perustusrakenteille ja myllyn osille sen jälkeen, kun mylly poistuu käytöstä. Eettisesti on perusteltua selvittää myös, mitkä ovat osien vaikutukset sijoitusympäristössään pitkällä aikavälillä, koska tuulivoima profiloituu parhaillaan ekologiseksi ja vastuulliseksi tavaksi tuottaa energiaa. Kuitenkin tämä tarkastelu ulottuu vain energian tuotantoaikaan eikä laajemmin koko tuotantoprosessiin.
5. Selvityksen luotettavuus
Selvityksen luotettavuus on kyseenalainen, koska vastaavaa tuulivoimapuistoa ei ole. Taulukossa ”11.5 Merkittävyyden määritteleminen” on kyseenalainen ja sen luotettavuutta pitää arvioida kriittisesti juuri sen selosteessa mainitun yhteismitallisuuden ongelmatiikan vuoksi.
6. Sähkönsiirron siirtolinjojen tarkasteltavat vaihtoehdot
Sähkönsiirron maisemavaikutukset on suunnitelmassa esitetty varsin yleisellä tasolla. Sitä pitäisi tarkastella myös havainnekuvin.
Maanomistajia koskevat hallinta- ja sopimusasioihin on suunnitelmassa viitattu, mutta niitä ei ole avattu tarkemmin. Tuulivoimapuiston toimintaan liittyvät sopimukset maanomistajien kesken ovat ilmeisesti arvoltaan kahdentasoisia riippuen siitä, onko kyse tuulenottoalueesta vai siirtolinjasta. Maanomistajat ovat eriarvoisia tuulivoimapuiston tuottavuudesta, koska korvaus on erilainen tuulenottoalueella ja siirtolinjalla. Näitä pitää tarkastella tarkemmin ottaa huomioon osallisuussuunnitelmassa.
7. Melu ja välke
Meluhaitta on selvitettävä suunnitelmassa esitettyä tarkemmin, koska kyseessä on erityisesti vesistöalue ja ehdotetut tuulimyllyt ovat todella korkeita. Melumallinnusten lisäksi, olisiko mahdollista selvittää asukkaiden kokemuksia meluhaitoista sellaisen olemassa olevan tuulivoimapuiston osalta, joka parhaiten vastaisin nyt suunniteltavaa? Lisäksi olisi selvitettävä kokemuksia tuulivoimaloiden meluhaitoista järvialueilta.
Tuulivoimalan valojen aiheuttama välkehdintä on selvitettävä suunnitellusti ja huolehdittava asian tiedottamisesta.
8. Hankekonsultti
Hankekonsulttina toimii Etha Wind Oy, jonka on palkannut hanketoimija. Hankekonsultin tuotoksiin tulee suhtautua varauksella, sillä tulee huomioida, kuka on tilannut ja maksaa hankkeen esittelyaineistosta.
Kaiken kaikkiaan suunnitelmassa on tarkasteltava sen informatiivista otetta. Esimerkiksi sivulla 46 kuvattaessa asutusta ja virkistyskäyttöä kerrotaan ”Hankealueelle ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia.” Tämän tyyppinen kerronta vähättelee hankkeen vaikutuksia. Mielestämme asia tulisi avata rehellisesti: ”Tuulivoimapuiston hankealueelle ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia, mutta sen vaikutusalue ulottuu kymmenien kilometrien päähän.
Tuulia Kuntsi, Kesk
Jyväskylän kaupunginvaltuuston 1. vpj
Jari Colliander, Kesk
Valtuustoryhmän pj.
________
Vaihtoehto 1: alueelle toteutetaan enintään 8 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 275 metriä. Kokonaisteho 64-80 MW.
Vaihtoehto 2: alueelle toteutetaan enintään 10 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 290 metriä. Kokonaisteho 80-100 MW.
Lisäksi sähkönsiirtoon tarvitaan uusi, noin 10 km pitkä maakaapeli sähköasemalle ja 22 km pitkä 110 kV ilmajohto.
Voimajohtoaukean leveys on 26 m. Lisäksi johtoaukean molemmin puolin on 10 metrin reunavyöhykkeet, joilla puuston kasvua rajoitetaan. Mikäli voimajohto toteutetaan maakaapelina rakennustyön ajaksi, metsäalueelle raivataan noin 20 m leveä työ- ja asennusalue, josta kaapelin lopullinen lunastus- ja rajoitusalue on noin 10 m leveä. Maakaapeleiden päällä ei saa kasvaa isoja puita.