Keskustan Keski-Pohjanmaan piirin syyskokouksen 20.11 .2022 kannanotto
SUOMEN RUOANTUOTANTO PELLOILLA JA METSÄN TUOTTO SITOVAT HIILTÄ
Maamme huoltovarmuus perustuu menestyvään maatalouteen ja metsätalouteen
Kun Suomi tuli Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995, koki maamme maatalous suuren muutoksen. Varastojen arvot puolittuivat ja samalla kotieläintalouden tulovirrat puolittuivat. EU:sta tulevien tukien piti korvata se puolittuminen, jotta suomalaiset viljelijät pystyisivät tuottamaan kuluttajille edullisesti ruokaa. Jokainen hallitus on kuitenkin vuorollaan leikannut alkutuottajille tulevaa kansallista tukea ja samalla myös EU-tukea saattaen vuosien kuluessa koko elinkeinon heikkoon taloustilanteeseen poliittisilla päätöksillä. Ensi vuonna alkava uusi EU:n ohjelmakausi ei tee viljelijälle tuosta linjasta poikkeusta. Yksi asia mitä voitaisiin tehdä on, että julkisilla varoilla ostetut elintarvikkeet tulisivat olla kotimaista alkuperää ja tuotantoa. Hinta ei saa olla kilpailutuksessa tärkein kriteeri elintarvikkeiden valinnassa. Aito lähiruoka vaikuttaa suoraan hiilijalanjälkeen. Vaikka hinta voisi olla hieman kalliimpi, tulee vähemmän hävikkiä tarkemman seurannan takia ja samalla säästämme energiaa säästyneissä ruuanvalmistuskustannuksissa.
Maaseutu ympärillämme autioituu ja Suomen ruokaturvan kivijalka on murenemassa. Viimeisimmän tiedon mukaan 25 % Suomen kotieläintiloista on lopettamassa tai jo lopettanut tuotantonsa. Poliittiset päätökset vaikuttavat.
Taloudellista ahdinkoa on lisännyt joidenkin maataloustukierien siirtyminen useiden kuukausien päähän ja kotieläintilallisiin kohdistuvat tukileikkaukset. Suomi on muun muassa leikannut kotieläintilallisten luonnonhaittakorvauksen hehtaarikohtaisen lisäosan ja luvannut, että se leikkaus korvataan kotieläintilallisille.
Korvausta ei ole kuitenkaan maksettu tuottajille. Leikkaus kohdentuu suoraan suurissa vaikeuksissa oleville kotieläintiloille. Ei voi olla tarkoituksellista se, että viljelijöiden kulut vain lisääntyvät lannoitteiden ja energian kallistumisen sekä valtion ja EU:n määräämien muiden velvoitteiden myötä ilman korvauksia ja tukien leikkausten palauttamista. Peltoa tulee ottaa tuen piiriin vuositasolla vähintään poistumaa vastaava määrä turvataksemme
riittävän omavaraisuuden. Säätelyn ja lainsäädännön tulee mahdollistaa kannattavaa ruoantuotantoa.
ENNALLISTAMINEN
EU:n ja Suomen ylimpien päättäjien taholta on käyty keskustelua metsien ennallistamisesta. Tuo ennallistaminen kohdentuu metsien lisäksi myös viljeltyihin peltoihin. Noita peltoja olemme kaikki varhaisista esi-isistämme ja -äideistämme alkaen raivanneet, viljelleet ja varjelleet. Noilla pelloilta on ruokittu nälkävuosien kansaa, noilta pelloilta ovat sotien jälkeiset sukupolvet ponnistaneet elantonsa ollaksemme hädänkin keskellä Suomessa ruokahuoltoa turvaamassa.
Turvemaapellot ovat olleet Suomen voimavara kautta aikojen ja tuottaneet ruokaa kuluttajille ja rehua kotieläimille haastavinakin kasvukausina. Kaikki vihreä kasvusto pelloillamme ja metsissä sitoo hiiltä. Metsien ennallistaminen ja viljeltyjen peltojen vettäminen hävittävät hiilinielut. Ennallistamisen miljardiluokan laskennalliset kustannukset ovat valtavat. Noihin komission laskemiin kustannuksiin suomalaisille ei ole edes otettu huomioon menetetyiltä pelloilta tuotettua ruokaa eikä metsistä menetettyä tuottoa, ei myöskään työpaikkojen menetyksiä Suomessa. Ennallistamisen todelliset kustannukset nousevat vuodessa suomalaisille miljardeihin euroihin! Ja ennallistamiskaavailut koskevat vain Euroopan Unionin maita, eivätkä esimerkiksi Brasiliaa, jossa metsäteollisuus kukoistaa ja pellot saavat tuottaa. Ruokaa tullaan kuitenkin tarvitsemaan kaikkialla maailmassa enenevässä määrin ja kaikki viljellyt pellot on Suomessakin
pidettävä ruoantuotantokäytössä sekä metsät tuottavina.
Suomen viljeltyjen peltojen satotaso on 1950-luvulta kolminkertaistunut eli luonnon monimuotoisuus on kolminkertaistunut. Metsien lisäkasvu on lähes kaksinkertaistunut. Suomessa ei ole luontokatoa!
SÄHKÖ
Suomi pyrkii energiaomavaraisuuteen Venäjän sodan vauhdittamana ja tuulivoimaloita on tullut useille alueille.
Tuulivoimaloiden tuottaman energian siirtoon tarvitaan voimalinjoja, jotka puhkovat läpi metsien ja viljeltyjen peltojen. Voimajohtojen alle jäävän maan lunastuslaki on päätynyt oikeusministerin pöydälle pölyttymään.
Lunastuslain uudistaminen pitää saada käsittelyyn ja kohtelemaan maanomistajia oikeudenmukaisesti, sillä maanomistajat ovat jo vuosia kärsineet laillisista ryöstöistä joutuessaan luovuttamaan pilkkahintaan maa-alueita suuria
vuosittaisia voittoja kerääville voimayhtiöille. Yhtään voimalinjaa ei tulisi rakentaa, ennen kuin korvaustasot vastaavat todellisia menetyksiä
Voimajohtopylväiden korkeudet ja ilmajohtojen varoetäisyydet viljeltyjen peltojen päällä ovat jääneet jälkeen maa- ja metsätalouden nykyaikaisten koneiden kehityksestä. Enää ei peltotöitä tehdä suomenhevosella ja risukarhilla.
Voimajohtolinjojen rakentamisen turvallisuus on huomioitu nyt pääsääntöisesti vain voimayhtiön itsensä näkökulmasta eikä voimalinjan alla laillistettua elinkeinoa harjoittavan puolelta. Turvallisuussuunnitelmat ja ohjeistukset sekä
voimajohtojen pylväskorkeudet tulee muuttaa nykyaikaan soveltuviksi. Maanomistajan huomioiminen voimalinjan suunnitteluvaiheessa on yhtä tärkeää kuin metsästysseurojen huomioiminen. Myöskin maisemahaitoista kärsiville kunnille tulisi maksaa korvausta elinvoiman vahvistamiseksi.
Suomessa sähkökatkojen ulkopuolelle on rajattu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot. Maatilojen toimintaa ei ole huomioitu eikä mainittu kriittisenä toimintona, vaikka koko ruoantuotanto pitäisi alkutuottajasta alkaen olla Suomelle elinehto myös poikkeustilanteissa.
Pyydämme ottamaan kaikessa päätöksenteossa huomioon huolemme ja esittämämme asiat.
Halsualla 20. päivä marraskuuta 2022
KESKI-POHJANMAAN KESKUSTANAISET
KESKUSTAN KESKI-POHJANMAAN PIIRI