Tuula Natunen

Diabetes ei ole vain terveydenhuollon asia. Diabetesta sairastaa Suomessa jo noin 500 000 ihmistä, meillä Vantaalla vähintään 6 % asukkaista, yli 14 300 henkilöä (lähde: Kelan tilasto, korvattavia diabeteslääkkeitä ostaneet 2020
• Ennaltaehkäisy otetaan toiminnan perustaksi. Sekä tyypin 2 diabetesta että diabeteksen lisäsairauksia tulee ehkäistä nykyistä tehokkaammin. Se vaatii käytännön tekoja diabetesta sairastavan tukemiseksi, mutta myös laajaa yhteiskuntapoliittista sitoutumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
• Hoidonohjauksessa korostetaan hyvinvointia. Omahoidosta ei voi pitää lomaa, ja hoitoväsymys on yleistä. Hyvät hoitotulokset perustuvat omahoidossa jaksamiseen.
• Hoitotarvikkeiden ja hoitoteknologian saatavuus turvataan. Yksilöllisen tarpeen mukaiset hoitotarvikkeet ja hoitoteknologia ovat ehdoton edellytys hoitotavoitteiden saavuttamisessa.
• Diabeteshoidon osaamista ja diabetestietoa lisätään:
1) Perustamalla alueellisia diabetesosaamiskeskuksia: tyypin 1 diabeteksen hoito ja vaativa tyypin 2 diabeteksen hoito, hoidonohjaus ja seuranta keskitetään moniammatillisiin, diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin.
2) Lisäämällä diabeteshoitajien vakansseja: osaava diabeteshoitaja on paras kumppani auttamaan diabetesta sairastavaa saavuttamaan hoitotavoitteensa.
3) Vakinaistamalla diabeteksen hoidon laaturekisteri: laaturekisteristä saatava avoin tieto hoidon tuloksista edistää yhdenvertaisuutta, kehittää hoitoa, parantaa hoitotuloksia ja ohjaa resursseja parhaaseen terveyshyötyyn.

Suomessa on noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Heistä yli 100 000 henkilöä käyttää kuulokojetta ja/tai sisäkorvaistutetta. Noin 200 000 henkilöä hyötyisi kuulonkuntoutuksesta. Laadukas kuulonkuntoutus on panostus hyvinvointialueen väestön toimintakykyyn.
• Hyvinvointialueiden on varattava kuulonkuntoutukseen riittävät resurssit ja tuettava kuulonkuntoutuksen kehittämistyötä.
• Eri hyvinvointialueiden kuulonkuntoutuksen ja sote-palvelujen valikoima tulee olla keskenään yhdenvertainen.
• Hyvinvointialueilla on noudatettava Valtakunnallisia ohjeistuksia kuulonkuntoutukseen ohjautumisesta ja kuulon apuvälineiden luovuttamisesta.
• Monikanavarahoituksen purku ei saa vaarantaa kuulovammaisten kuntoutujien oikeuksia.

• Hyvinvointialueiden on tuettava kuulonkuntoutuksen ammattilaisten saatavuutta ja panostettava kuulonkuntoutuksen kehittämiseen.
• Hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyötä niiden kuulonkuntoutuksen palvelujen osalta, joiden laadun takaaminen vaatii keskittämistä. Näitä ovat esimerkiksi sisäkorvaistuteleikkaukset ja lasten ja nuorten kuulonkuntoutus.

• Hyvinvointialueiden tulee siirtää ikäkuuloisten kuulonkuntoutuksen palveluja vahvoihin sote-keskuksiin.
• Hyvinvointialueiden tulee huolehtia kuulonkuntoutuksen ammattilaisten saatavuudesta sote-keskuksiin ja tukea audionomien koulutuksen muuttamista tutkintoon johtavaksi.
• Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että kuulovammaisilla asiakkailla on mahdollisuus hakeutua hoitoon ja palveluihin myös tekstimuotoisten sähköisten yhteydenottokanavien (tekstipalvelujen) kautta.
• Sote-keskuksien, sairaaloiden ja sosiaalipalvelujen ammattilaisten osaamista kuulovammaisuudesta ja kuulovammaisten tarpeiden huomioimisesta tulee lisätä.
• Hyvinvointialueiden sote-palvelujen tulee järjestää tulkkaus aina, kun kuulovammaisen asiakas sitä tarvitsee.
• Hyvinvointialueiden digitaalisten sote-palvelujen tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset.
• Hyvinvointialueiden tulee ottaa kuulovammaiset ja heitä edustavat järjestöt mukaan alueen päätöksentekoon YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden mukaisesti.
• Kuulovammaiset tulee osallistaa alueen sote-palvelujen kehittämiseen.
• Hyvinvointialueiden on tuettava järjestöjen yhteistyötä ja tiedotettava järjestöjen tarjoamista vertais- ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista.
• Hyvinvointialueiden tulee ottaa alueen palveluketjuihin mukaan kuuloyhdistysten julkisen kuulonkuntoutuksen palveluja täydentävä kuulolähipalvelu ja vertaistoiminta.
• Hyvinvointialueiden tulee tukea alueellaan toimivien yhdistysten ja järjestöjen mahdollisuuksia tehdä hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä mm. avustuksia myöntämällä.

Huolehdimme kuntamme tilojen ja palvelujen kuuloesteettömyydestä
Kuuloesteellinen ympäristö aiheuttaa kuulovammaiselle ihmisille samanlaisen osallistumisen esteen
kuin kynnys fyysisesti toimintaesteiselle. Kuuloesteettömyyden huomioimisessa on kyse siitä, että
myös huonokuuloisilla kuntalaisilla on kunnassanne oikeus informaatioon ja osallistumiseen.
Varmistamme, että kuntamme eri tilojen ääniympäristöt ovat toimivia kuulovammaisten
kannalta. Esimerkiksi jokaisessa kuntamme kokoontumistilassa (esim. auditoriot, kokoustilat) ja
palvelupisteessä (esim. infopisteet, kirjastot) on toimiva ja kuuluvuudeltaan varmennettu
induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä, jota toimipisteen henkilöstö osaa käyttää.
Kiinnitämme huomiota koulujen ääniympäristöön ja varmistamme
jokaiselle yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet
Kouluissa esiintyy tänä päivänä runsaasti melua, joka aiheuttaa haasteita oppilaiden ja opettajien
työskentelylle ja hyvinvoinnille. Hälyisät ja rauhattomat oppimistilat vaarantavat erityisesti
kuulovammaisten oppilaiden oppimisen ja jaksamisen.
Huomioimme oppilaitosten rakentamisessa sen, miten eri tilat toimivat kuulovammaisten
oppilaiden näkökulmasta sekä kiinnitämme huomiota melun vähentämiseen. Korjaamme
olemassa olevia oppimisympäristöjä tarpeen mukaan.
Edistämme kuulovammaisten työllisyyttä kunnassamme
Varmistamme kuulovammaisten kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet
On mahdotonta vaikuttaa asioihin, jos ei pysty osallistumaan keskusteluun. Siksi kaikessa
kunnallisessa päätöksenteossa on varmistettava, että se on kuulovammaisille kuntalaisille
saavutettavaa. Paikallisella kuuloyhdistyksellä on merkittävä rooli siinä, että kuulovammaisten ääni
kuuluu kunnassa.
Otamme kuulovammaiset mukaan päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja
huomioimme esimerkiksi vammais- ja vanhusneuvoston ehdotukset päätöksenteossamme.
Huolehdimme eri toimielintemme sekä neuvostojen kokousten kuuloesteettömyydestä (esim.
induktiosilmukka). Kokousten videotallenteet tekstitetään.
Tuemme vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä, kuten paikallista kuuloyhdistystä, myöntämällä
niille avustuksia ja tarjoamalla yhdistysten käyttöön maksutta esteettömiä ja saavutettavia tiloja.

TE-palvelut siirtyvät kunnille ja niiden muodostamille työllisyysalueille 1.1.2025. Tällöin niille siirtyy
myös vastuu vammaisten henkilöiden työllistymisen tuesta, kuten työolosuhteiden järjestelytuesta. Kunnat ja niiden omistamat yritykset voivat myös itse toimia esimerkkeinä kuulovammaisten
henkilöiden työllistämisessä.
Edistämme kuntamme omilla rekrytoinneilla sekä julkisilla hankinnoilla vammaisten henkilöiden
työllisyyttä.
Varaamme riittävät resurssit työllisyyspalveluiden myöntämälle työolosuhteiden järjestelytuelle.