Suomalainen metsätalous perustuu kestävään metsänhoitoon. Metsät ovat ekosysteemin perusta ja samalla
myös henkisen hyvinvoinnin lähde. Suomi elää metsistä ja meillä suomalaisilla on erityinen luontosuhde.
Eränkäynti yhdessä marjastuksen ja sienestyksen kanssa ovat säilyneet osana suomalaista kulttuuria.
Metsässä liikkuminen alentaa tutkitusti stressiä ja verenpainetta.
Luonnonsuojelualueiden määrää on lisätty ja suurin osa maamme suojelualueista sijaitsee Lapissa. On
ajauduttu tilanteeseen, jossa suojelun piiriin halutaan koko ajan uusia alueita. Päätehakkuuikään tulleet
talousmetsät on helppo julistaa ikimetsiksi tunnepohjalta ilman sen kummempia perusteluja. Tyypillisesti
paikalliset asukkaat sivuutetaan kokonaan keskustelussa ja somekampanjoita ohjataan kehäkolmosen sisältä
ja aina ulkomailta saakka. Omaisuuden suoja on kuitenkin turvattu perustuslaissa. Määrän sijaan suojelussa
tulee painottaa enemmän laatua.
Suojelualueilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja paikalliset ihmiset ovat olleet
valmiit hyväksymään luonnonsuojelualueiden perustamisen, kun samalla metsätalouden harjoittamiseen
annetaan työrauha. Hakkuiden laittomat keskeytykset kääntyvät itseään vastaan. Myös luonnonsuojelulla on
oltava sosiaalinen toimilupa siinä missä muillakin maankäyttömuodoilla. Sosiaalista toimilupaa ei hankita
neuvomalla lappilaisia ihmisiä, miten heidän tulee elää omalla kotiseudullaan. Hiilineutraliteettitavoite on
mahdotonta saavuttaa, mikäli luonnonvarojen taloudellinen hyödyntäminen estetään. Monimutkaisiin
ongelmiin ei ole olemassa yksinkertaisia joko tai -tyyppisiä ratkaisuja.
Petteri Salmijärvi
Puheenjohtaja,
Keskustan Lapin piiri