Keskusta vastusti Eu:n taksonomialuokitusta ja tämä saatiin kovan väännön kautta myös maan hallituksen ja siten myös Suomen viralliseksi kannaksi. Taksonomialuokituksella tarkoitetaan Kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmää ja sen pyrkimyksenä on ohjata rahoitusta vihreisiin hankkeisiin. Käytännössä kuitenkin vihreiden hankkeiden määrittely on ideologista, jopa mielivaltaista.
Merkillepantavaa on, että Eu:n komissio rikkoo taksonomiasääntelyllä myös läheisyysperiaatetta vastaan. Läheisyys eli subsidiariteettiperiaatteen mukaan julkisen päätöksenteon pitäisi tapahtua ensisijaisesti mahdollisimman lähellä päätöksenteon kohdetta ja käsitellä siten mahdollisimman alhaisella byrokratian tasolla. Vaikka taksonomia on vahvan suosituksen luontoinen luokitus eikä se periaatteessa estä tekemästä investointeja luokituksen piiriin kuulumattomiin investointikohteisiin, on se vahva viesti sijoittajille. Ei ole myöskään vaikeaa ennustaa, että taksonomialuokituksesta tulee keppihevonen Greenpeacella ja muille äärijärjestöille, jotka jo nyt toimillaan vaikeuttavat yhdessä vihreiden kanssa vastuullista metsätalouden hoitoa.
Eu:n politiikassa on havaittavissa pitkän ajan trendi, jossa pikkuhiljaa pyritään viemään kansallisvaltioilta itsenäinen päätösvalta ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan talous- ja elinkeinopolitiikkaan. Brexitin myötä Saksan ja Ranskan vaikutusvalta Eu:n päätöksenteossa on korostunut entisestään. Suomenkaltaiset pienet maat kelpaavat enää vain ylikansallisella tasolla harjoitettavan identiteettipolitiikan maksumiehiksi. Liittovaltiokehitys on kiihtynyt viime vuosina entisestään. Sen sijaan, että rakennetaan Eurostoliittoa, tulee Eu-politiikassa painottaa Eu:n neljää vapausoikeutta: ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääomien liikkuvuutta unionin sisällä. Samalla Eu:n tulee tukea jäsenmaiden vapautta päättää ja vastata omista asioistaan.
Keskustan Lapin piiri, pj. Petteri Salmijärvi
Keskustan Peräpohjolan piiri, pj. Tanja Joona