Ministeri Ikosen on tunnustettava ja korjattava virheensä

Kokoomuksen ja Perussuomalaisten johtama hallitus on tekemässä 415 miljoonan euron lisäleikkaukset kuntatalouteen. Ilmoitus tuli sen jälkeen kun kunnat olivat jo ehtineet vahvistaa veroprosenttinsa. Kun lisätään summa jo aiemmin ilmoitettuihin leikkauksiin, saadaan säästöjen loppusummaksi 750 miljoonaa euroa. Tällöin puhutaan siis jo lähestulkoon miljardiluokan säästöistä. Säästöt tulevat kohdistumaan sivistystoimeen, ennen muuta varhaiskasvatukseen ja opetukseen sekä tiestöön ja muuhun infraan.

Kuntatalous oli vaikeuksissa jo ennen koronakriisiä. Koronatuet vahvistivat kuntataloutta hetkellisesti, mutta soteuudistuksen myötä valtiovallan ja median huomio on kiinnittynyt niin ikään talousvaikeuksissa kamppaileviin hyvinvointialueisiin. Tämä on luonnollisesti ymmärrettävää, mutta julkistalouden ongelmat eivät ratkea leikkaamalla peittoa toisesta päästä ja jatkamalla sitä toisesta päästä hölmöläisten tapaan. Valtion on kannettava vastuunsa yhtälailla hyvinvointialueista kuin kuntataloudestakin. Merkillepantavaa on, että osa kunnista joutuu maksajiksi negatiivisten valtionosuuksien muodossa. Kuntien veroprosenttien vaihteluväli on jopa kuusi prosenttiyksikköä. Hallitus on hämmentämässä soppaa entisestään kohdentamalla verokevennykset suurituloisille. Samaan aikaan hallitus lietsoo vastakkainasettelua suunnittelemalla tasausta tuulivoimasta saataviin kiinteistöverotuloihin, vaikka kyseessä on tuulivoimaloista saatava haittakompensaatio voimalaitosveron tapaan. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, ettei tuulivoimapuistoja haluta enää kaavoittaa kuntiin.

Hallituspuolueet ovat tuttuun tapaansa syyttäneet tilanteesta edellistä hallitusta. Samaan aikaan Petteri Orpo ja Riikka Purra joukkoineen jättävät huomiotta, että edelliselle hallituskaudelle sattuivat niin koronakriisi kuin Ukrainan sodan alkaminen.

Ministeri Ikonen on luvannut etsiä ratkaisua kuntien kohtaamaan rahoitusongelmaan. On sinänsä hienoa, että ministeri on motivoitunut hoitamaan hänelle lakisääteisesti kuuluvia tehtäviään ja vieläpä itse aiheuttamaansa sotkua, mutta toinen asia on, kuinka hän onnistuu työssään? Perustellusti voidaan esittää kysymys, miksi lisäsäästöstä ei ole tiedotettu ajoissa? Oliko kyseessä moka vai kenties tahallinen unohdus, jolla kunnat halutaan ajaa entistä ahtaammalle pakkoliitokset silmissä kiiluen? Ministerin pitää olla kaikissa olosuhteissa tehtäviensä tasalla. Ei voi olla niin, että ministeri mokaa ja tämän jälkeen ilmoittaa kirkkain silmin ”sori siitä” ja lupaa sitten yrittää korjata kunnille aiheuttamansa miljardiluokan sotkun syyttäen samalla muita. Luottamus vaatii, että ministeri Ikonen korjaa virheensä ja ottaa suoraselkäisesti vastuun asiasta.

Petteri Salmijärvi

Puheenjohtaja, Keskustan Lapin piiri

Olli Rainio

Puheenjohtaja,

Keskustan Peräpohjolan piiri