Kannanotto: Työvoiman hyväksikäyttö on kitkettävä

Työperäinen hyväksikäyttö tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä joutuu tekemään työtä epäoikeudenmukaisissa tai lainvastaisissa oloissa. Se voi sisältää esimerkiksi alipalkkausta, uhkailua tai työntekoa ilman todellista mahdollisuutta kieltäytyä työstä. Hyväksikäyttö voi olla eri asteista, ja pahimmillaan se täyttää ihmiskaupan tunnusmerkit.

Suomessa on havaintoja työvoiman hyväksikäytöstä erityisesti siivous-, ravintola-, palvelu-, rakennus- ja marjanpoiminta-aloilla. Aloilla, joilla ulkomaisen työvoiman, lyhytaikaisten työsuhteiden ja vuokratyövoiman käyttö on laajaa, on kohonnut hyväksikäytön riski.

Oikeusministeriön työryhmän mietinnössä on ehdotettu muun muassa, että nykyinen kiskonnantapainen työsyrjintä korvattaisiin uudella rikosnimikkeellä, joka olisi kiskonta työelämässä. Lisäksi törkeä kiskonta työelämässä säädettäisiin uutena nimikkeenä rangaistavaksi teoksi. Keskustan Pirkanmaan piiri ja Työelämätyöryhmä tukevat lakimuutosta ja työvoiman hyväksikäytön kitkemistä.

Ammattiliittojen mukaan esimerkiksi isoista rakennusinvestoinneista valtaosassa esiintyy jonkinlaista väärinkäytöstä tai työperäistä hyväksikäyttöä. Tämä on mahdollista, koska hyväksikäytöstä kiinni jäämisen riski ja rangaistukset ovat pieniä.

Esimerkiksi alipalkkauksen kohdalla väärin toimivan työnantajan rangaistus on lähinnä se, että työnantaja joutuu vain maksamaan hyväksikäytetylle sen palkan, jonka työnantajan olisi alun perinkin kuulunut maksaa. Keskustan Pirkanmaan piirin sekä Työelämätyöryhmän mielestä on erittäin tärkeää, että hyväksikäyttöä voidaan kitkeä tehokkaasti, koska se vahingoittaa oikein toimivia työnantajia ja vääristää kilpailua.

Rikossääntelyn kehittäminen ei ole yksinään riittävä toimi hyväksikäytön kitkemiseksi. Suomessa ei ole säädetty vähimmäispalkoista laissa, joten yksittäiset epäselvyydet palkanmaksussa on hankala todentaa. Viranomaisille tarvitaan myös riittävät resurssit ja toimivaltuudet työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi ja siitä johtuvan harmaan talouden torjumiseksi. Viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojen vaihdon edellytyksiä tulee parantaa.

Veronumero on laajennettava riskialoille työperäisen hyväksikäytön karsimiseksi

Vanhasen I hallituksen aikana vuonna 2006 lisättiin Työturvallisuuslakiin säännös, jonka mukaan yhteistä rakennustyömaata johtavalla tai valvovalla rakennuttajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2009) mukaan kuvallista tunnistekorttia on käytettävä yhteisillä työmailla.

Veronumero on pakollinen jokaisella, joka työskentelee rakennus- tai asennustyömaalla taikka telakalla. Rakennus- ja laivanrakennustyömaalla työskentelevillä täytyy työmaalla liikkuessaan olla näkyvissä kuvallinen henkilötunniste, jossa on Työnantajan nimi sekä henkilön oma veronumero.

Keskustan Pirkanmaan piiri sekä Työelämätyöryhmä ehdottavat veronumeron käytön laajentamista. Ehdotamme, että rakennusalalla hyväksi todetut käytännöt veronumerosta laajennetaan ns. riskialoille, kuten toimitilapalveluihin, ravintola-alalle, taksialalle, siivous- ja kunnossapitoalalle ja ruokalähettien toimintaan.