Tule mukaan toimintaan, tehdään yhdessä Orivedestä kaikille hyvä paikka asua ja elää! Ota Yhteyttä!
Anne Nousiainen
puheenjohtaja
puh. 045 695 6875
Aimo Kaikkonen
varapuheenjohtaja
puh. 041 3196605
Kuntayhdistyksen sähköpostiosoite: orivedenkeskusta@gmail.com
Seuraa meitä myös facebookissa ja instagramissa:
Oriveden Keskusta (@oriveden_keskusta_) • Instagram-kuvat ja -videot
Oriveden Keskustan valtuustoaloite aurinkoenergian tuottamisesta ja hyödyntämisestä kaupungin kiinteistöissä (20.6.2022)
Hallitusohjelman mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä ja asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä tulee pienentää.
Aurinkoenergia on yksi tulevaisuuden energiamuodoista, mutta sen tuottaminen on Suomessa vielä vähäistä. Sähkön hinnan rajun kallistumisen myötä aurinkoenergian rakentaminen on kuitenkin viimeisen vuoden aikana huomattavasti lisääntynyt ja tullut entistä kannattavammaksi. Aurinkoenergian tuotantopotentiaali Suomessa on lähes Keski-Euroopan luokkaa johtuen valoisista kesistä.
Aurinkoenergian hyödyntämisen tekniikat ovat kehittyneet viime vuosina ja niillä voidaan järjestelmän laajuudesta ja kapasiteetista riippuen tuottaa merkittäväkin osa rakennusten tarvitsemasta energiasta. Ylijäämäsähkö on mahdollista myydä verkkoon tai saada takaisin omaan käyttöön ns. virtuaalisten akkusopimusten avulla.
Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen on yksilöiden, yritysten, kuntien ja valtioiden – meidän jokaisen – tehtävä. Orivesi on liittynyt ns. Hinku-kunta-sopimukseen, mutta Oriveden tulokset hiilineutraalisuuden edistämiseksi ”laahaavat” sopimuskuntien keskikastissa. Tähän haasteeseen vastaamiseksi Oriveden Keskustan valtuustoryhmä onkin saanut ajettua v. 2020 tekemällään valtuustoaloitteella ja vuoden 2021 lopulla valtuuston kokouksessa läpi ajamallaan budjettipäätöksellä yhden aurinkovoimalan Oriveden kaupungin jäteasemalle.
Jotta asiassa päästäisiin pikaisesti hyvään jatkoon Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Oriveden liikuntahallin katolle rakennettaisiin katon mahdolliset lähiaikojen remonttitarpeet huomioon ottaen Oriveden seuraava aurinkovoimala jäteaseman tuoreita kokemuksia hyödyntäen.
Edullisempaa, ympäristöystävällistä energiaa tarvitaan ympärivuoden hallin oman valaistuksen, ilmastoinnin ja jäähdytyksen energiatarpeisiin. Esitämme myös, että Oriveden kaupunki jatkaisi suunnitelmallisesti aurinkovoimalainvestointien tekemistä muidenkin omistamiensa soveltuvien kiinteistöjen yhteyteen.
Suunnitelmallisuuden voisi kytkeä työn alla olevaan kaupungin kiinteistöstrategiaan.
Samalla Keskustan valtuustoryhmä muistuttaa, että tulisi aktiivisesti edistää mahdollisuutta lisätä uusien soveltuvien asuntoalueiden kaavamääräyksiin kannusteita aurinkoenergian hyötykäytöstä uudisrakentamisen yhteydessä.
Jatketaan yhdessä askeleita kohti hiilineutraalia Orivettä vuonna 2035.
Orivedellä 20.6.2022
Keskustan valtuustoryhmä
Jyrki Tuomaala puheenjohtaja Marjo Mäkinen-Aakula Annamari Aitolahti Pekka Tuhkanen Matti Koppanen, varavaltuutettu
Keskustan Oriveden kuntayhdistyksen sääntömääräinen syyskokous järjestettiin torstaina 2.12.2021 Oriveden kampuksella. Tärkeimpinä asioina käsiteltiin v. 2022 henkilövalintoja sekä aluevaaleja ja Oriveden Keskustan aluevaaliehdokastilannetta.
Keskustan kuntayhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin pitkän linjan Keskustalainen Aimo Kaikkonen Eräjärveltä, joka Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokouksessa oli valittu myös Pirkanmaan piirin hallitukseen. Istuva puheenjohtaja Jyrki Tuomaala valittiin jatkamaan varapuheenjohtajana. Yhdistyksen hallitukseen ei tullut suuria muutoksia, mm. sihteerinä jatkaa Marjo Mäkinen-Aakula. Kuitenkin kokonaan uutena jäsenenä aloittaa Keskustan 2. varavaltuutettu ja elämänlaatulautakunnan jäsen Tuula Sipilä.
Syyskokous vahvisti Oriveden Keskustan aluevaaliehdokkaiksi Marjo Mäkinen-Aakulan, Jyrki Tuomaalan sekä Perttu Tuomaalan.
Kokous keskusteli ajankohtaisista päivänpolttavista ongelmista mm. Oriveden alakouluverkon tilanteesta, mikä näyttää nyt erittäin ongelmalliselta kyläkoulujen lakkauttamispäätöksen ja Tredun tilojen terveellisyysongelmien mahdollisen käyttökiellon ja siitä seuraavan parakkikoulukampuksen valossa.
Keskusteltiin myös Oriveden terveyskeskuksen tilanteesta ja todettiin, että halutaan ehdottomasti säilyttää Orivedellä sosiaali- ja terveyspiste. Todettiin myös, että on tärkeää, että sosiaalipuoli on tiiviisti linkitettynä sairaanhoitoon. Särkänkoti-case osoitti, kuinka tärkeää on omaisten / henkilökunnan palautemahdollisuus hoidon laadusta.
Vieraileva Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtajan, DI Joni Takku kertoi Keskustanuorten toiminnasta ja ajatusmaailmasta. Hän totesi, että nuoret eivät arvosta politiikkaa sinällään, mutta he haluavat verkostoitua laajasti. Tärkeimmät väylät tavoittaa nuoria ovat yhteydet kavereiden kautta tai riittävällä läsnäololla sosiaalisessa mediassa. Takun mukaan Keskustanuoret ovat ottaneet kantaa viime aikoina mm. älykkäisiin verkkoihin, hiilitulleihin ja pienydinvoimaloihin. Lisäksi he ovat esittäneet avaruuspoliittisen ohjelman laatimista sekä tehneet kansalaisaloitteen, että kouluväkivalta kirjattaisiin rikoslakiin.
Kokous päätti myös valmistella aloitteen Keskustan puoluehallitukselle ”Tukitoimien kehittämiseksi maaseudun autioituvien, korjauskelpoisten talojen kunnostamiseksi”. Haaste olisi tärkeä ja kiireellinen, (ennen kuin talot lahoavat) vaikeasti ratkaistava ongelma on, että usein nämä talot ovat ”ei niin sopuisien” perikuntien omistamia.
Jyrki Tuomaala
Keskustan Oriveden kuntayhdistys
Olemme tulleet pitkän, n. 1,5 vuoden prosessin jälkeen siihen vaiheeseen, että Oriveden kaupungin ylimmät viranhaltijat ovat saamassa päätökseen ajamansa Oriveden alakouluverkon säästösaneerauksen siten, että Karpinlahden ja Hirsilän kyläkouluja uhkaa alasajo jo syksyllä 2022.
Olen puheessani kaupunginvaltuustossa 15.6.2020 Keskustan ryhmän puolesta vaatinut, että eräänä talouden hallinnan ja sopeuttamisen keinona Oriveden kaupungissa tulee tehdä ripeällä aikataululla pitkän aikavälin tila- ja kiinteistöstrategia, koska tilakustannukset ovat merkittävä kaupungin menoerä. Tuolloin ei ollut vielä yleisesti tiedossa, että kaupungin johto oli suunnittelemassa osana kaupungin talouden tasapainottamista mainittujen kyläkoulujen lakkauttamista. Kun tuohon alustavaan lakkauttamissuunnitelmaan vaadittiin Keskustan puolesta selitystä, perustettiin työryhmä tekemään alakoulujen palveluverkkoselvitystä. Alun perin henki ja tavoite työryhmän työskentelylle oli se, että löydetään perustelut molempien mainittujen kyläkoulujen lakkauttamiselle. Tuo tavoite näyttäisi olevan nyt lähes maalissa. Tuon selvitystyön aikana on koulujen kiireellistä lakkauttamistarvetta perusteltu vuoroin lasten edulla, opetussuunnitelman tasapuolisella toteuttamisella sekä laskevilla oppilasmäärillä, vuoroin taloudellisilla seikoilla. Taloudellisia seikkojen merkitystä ei voikaan kiistää, jos tarkastellaan vain mainittujen koulujen kiireellisiä korjauskustannusarvioita, yhteensä noin 350.000 €. Näiden ns. minimikorjauskustannusten rinnalla on esitelty myös koulujen täydellisiä peruskunnostus- tai jopa uusien koulujen usean miljoonan rakentamiskustannuksia.
Palaan nyt tuohon esittämääni kiinteistöstrategiaan. Tietojeni mukaan tällaista strategiaa aletaankin valmistelemaan ensi vuonna. Asioiden käsittelyjärjestys tuntuu nurinkuriselta, kun jo nyt ennakolta halutaan ajaa alas kaksi koulurakennusta. Kiinteistöstrategia pitäisi laatia siten, että siinä tarkasteltaisiin kokonaisuutta, eli kaikkia kaupungin rakennuksia ja niiden käyttötarvetta, myös hallinnollisten tilojen tarvetta tilanteessa missä etätyöskentely on tullut mahdolliseksi. Strategiassa tulisi siis laatia erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoja kaupungin viranhaltijoiden toimesta. Juuri nyt pidetään esillä vain yhtä vaihtoehtoa, eli alakoulujen lakkauttamista miljoonaremonttien pelossa. Tähän strategiatyöhön erityisesti Oriveden koulurakennusten osalta tulisi liittää myös vanhan yhteiskoulun alkanut ja ilmeisesti edelleen jatkuva remontointitarve sekä Rovastinkankaan koulun tulossa oleva tilanpuute, mikäli Karpinlahti yhdistetään tähän kouluun.
Rovastinkankaan kouluhan käyttää jo nyt osaksi Tredun omistamia koulutiloja, (huom. Tredun tilat eivät ole Oriveden kaupungin omistamia, kaupunki on niissä vuokralla).
15.9.2021 järjestetyn Tredun ja Rovastinkankaan koulun sisäilmainfon mukaan (Tampereen tilapalvelut Oy:n, Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n ja Tredu Oriveden edustajat) myös Tredun tiloja uhkaa lähiaikoina vähintään mittava remontointi. Karpinlahdessa nyt suljettuna olevien tilojen terveydellinen altistumisolosuhde on arvioitu todennäköiseksi.
Ns. aluepäivinä (1 pv viikossa) Karpinlahdelta siirretyt oppilaat opiskelevat ”Rokissa” jo nyt tiloissa, missä altistuminen sisäilman mikrobeille on erittäin todennäköistä ja todennäköistä. Todennäköisen Tredun tilojen remontoinnin ajaksi Rovastinkankaan koulu joutuisi turvautumaan osaksi väistötiloihin eli viipalekouluihin, jotka eivät tietenkään ole ilmaisia, esim. 18 kk:n väistötilat 130 oppilaalle maksaisivat noin 1.4 miljoonaa.
Myös uhanalaisten epäterveelliseksi todettujen kyläkoulujen purkaminen maksaisi yhteensä satoja tuhansia, siis huomattavasti enemmän kuin niiden minimikorjauskustannukset. Kustannuksiksi tulisi lisäksi kirjata koulujen nykyisen arvon alaskirjaus kaupungin taseessa. Koulujen ja muidenkin palvelujen alasajon (mm. jo toteutettu kunnallinen perhepäivähoito) näennäisten säästöjen rinnalla pitäisi laskea päätösten kokonaiskustannuksia kaupungin taloudelle ja kehittymiselle. Pitäisi siis laskea kaikki kustannukset, myös tulonmenetykset, mm. yritysten uhkaama lähtö etelä-Orivedeltä tai Hirsilän mahdollinen oppilaspako Juupajoelle. Kyläkoulujen säästäminen, välttämättömät minimikorjaukset ja jatkoaika niille ovat investointi tilanteessa, jolloin haluaisimme ja tarvitsisimme välttämättä lisää väkeä Orivedelle. Koulujen lakkauttaminen olisi nyt väärä signaali, eihän tänne kukaan halua muuttaa, jos kaupungin kehittäminen on näin lyhytnäköistä ja näköalatonta. En yleensä lue somekirjoituksia, mutta tuli tehtyä poikkeus ja löysin erittäin sattuvasti sanottuna erään viestin suurin piitein näin: ”Villasukkapääkaupunki-titteli ei tuo Orivedelle taloudellista kehitystä, olisikin parasta perustaa tänne huopatossutehdas, niin hiljaista täällä pian on”.
Tulen esittämään Keskustan puolesta 25.10. kaupunginvaltuuston kokouksessa asian palauttamista uudelleen valmisteluun siten, että asiaan otetaan laajempi tulevaisuusnäkökulma ja asia kytketään kokonaisvaltaisesti tulevaan kiinteistöstrategiaan. Eri vaihtoehtoja on, jos virkamiehillä on tahtoa laajentaa näkemystään ja etsiä kestävämpiä ratkaisuja. Kehotan myös kuntalaisia ottamaan yhteyttä omin valtuutettuihinsa, ja tarkistamaan mitä nämä ovatkaan luvanneet kuntavaalikampanjan aikana. Merkille pantavaa on, että kuntalaisten runsaita palautteita kyläkouluasiassa ei ole julkisuudessa esitelty. Oriveden Keskustan tahtotila on pitää koko Orivesi elinvoimaisena ja ylläpitää sen palveluja tasapuolisesti. Oriveden Keskustan kuntaohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan mm. https://keskusta.fi/pirkanmaa/orivesi/
Jyrki Tuomaala, Oriveden Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kirjoitin 21.7. Oriveden Sanomissa otsikolla Oriveden ”sivukylienkin tiet kuntoon”. En ollut uskoa silmiäni, kun jo seuraavana aamuna klo 9 paikkeilla Västilässä Leväslahdentien ja Vinkiäntien taitekohdassa oli liikkeellä 2 isoa tankkiautoa, kauhakuormaaja, asfalttia kuljettava kuorma-auto ja yhteensä ainakin 3-4 touhukasta asfalttimiestä. Leväslahdentien ja Vinkiäntien asfalttireiät paikattiin jo aamupäivän aikana aina Vinkiälle Jämsän rajalle saakka.
Aluksi kuitenkin harmitti, kun huomasin, että vain ”ruokalautasen kokoiset” kuopat oli paikattu, mutta ne ”kahvitassin” kokoiset pienet kuopat olivat jäljellä. Olin kuitenkin liian hätäinen arvioissani, koska pienemmätkin reiät paikattiin pienellä viiveellä, parin päivän kuluttua. Se oli järkevää, koska puutavararekat hieroisivat niistä pienistä kuopista pian taas suuria.
Tien ajettavuus ja turvallisuus parani paljon, vaikka siinä onkin ”paikka paikan päällä ja saumoja ei”.
Sain paljon positiivista palautetta, kun tie korjattiin niin nopeasti kirjoitukseni jälkeen. Rehellisesti sanoen epäilin, johtuiko nopea korjaus ollenkaan tuosta kirjoituksestani, toivotaan että johtui.
Kiitos!
Jyrki Tuomaala
Oriveden Keskusta
”Luonnossa liikkuminen ja eräharrastukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja ovat tärkeitä kaiken ikäisille. Eräharrastus kokoaa yhteen kyläyhteisöjä, kaupunkilaisia ja perheitä. Kaupungissamme on paljon syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka tarvitsevat mielekästä tekemistä. Metsästysharrastuksessa ei ole aina tärkeinä saalis, vaan luonnossa liikkuminen ja yhdessä tekeminen”.
Oriveden Keskustan valtuustoryhmä jätti viime vuoden lokakuussa edellä siteeratulla tekstillä alkavan valtuustoaloitteen, joka johtikin yllättävän nopeasti konkreettisiin tuloksiin. Aloitteen johdosta Oriveden yhteiskoulun kerhovalikoimaan lisättiin viime syksynä metsästyskerho, joka osoittautui heti erittäin suosituksi. Yhteiskoulun ja lukion apulaisrehtori Jouni Aapajärvi kommentoi Oriveden Sanomien jutussa 27.1.2021, että ”metsästyskerhon sisältö nivoutuu hyvin opetussuunnitemassa laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin”. Kerhoon ilmoittautui heti noin 30 oppilasta, mikä apulaisrehtorin mukaan oli harvinaisen suuri määrä.
Koulun puolesta kerhoa vetävän Inga Vainion mukaan syksyn alkuinnostus kerhoa kohtaan on pysynyt korkealla koko kevään ajan. Varsinaisen koulutuksen vetovastuu on ollut Längelmäveden riistanhoito-yhdistyksellä. Metsästyskerhossa käydään läpi yleisiä eräharrastukseen liittyviä asioita sekä metsästäjän-tutkintoon tähtäävä koulutus. Varsinainen metsästäjätutkinto suoritetaan toukokuun aikana ennen koulun päättymistä.
Orivedellä on runsaasti haittaeläimiä kuten supikoiria ja minkkejä, jotka tuhoavat vesistöjen läheisyydessä lintujen pesiä. Niillä ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, joten ne leviävät voimakkaasti. Pienpetojen pyydystäminen voisi olla monelle nuorelle mielekäs harrastus. Uudet riistanhoidosta innostuneet nuoret metsästäjät ovatkin tervetullut lisä muuten jo harmaantuvaan harrastajajoukkoon saamaan samalla asiantuntevaa lisäoppia ja kokemusta.
Keskustan valtuustoaloite ideoitiin kansanedustaja Mikko Kärnän vinkistä hänen vieraillessaan lokakuussa Oriveden Keskustan järjestämässä metsästäjäillassa kahvila Herkkuhetkessä. Koululaisille suunnattu metsästyskerho on apulaisrehtori Aapajärven mukaan ainakin lähiseudulla ainutlaatuinen. Metsästys-kerhosta on tarkoitus tulla Oriveden Yhteiskoululle pysyvä kerhovaihtoehto, mikäli kerhoon syksyllä ilmoittautuu riittävä määrä oppilaita.
Jyrki Tuomaala
Oriveden Keskusta
Keskustan Oriveden kuntayhdistys on laatinut kuntavaaliohjelman 2021 – 2025 otsikolla Sujuva arki ja elinvoimainen Orivesi. Sitähän ei laadittu vain kuntavaalikampanjaa varten, vaan se tulee ohjaamaan Keskustan toimintapolitiikkaa ja kannanottoja koko alkavan valtuustokauden ajan.
Ohjelman ykköskohdan otsikkona on ”Yhteydet”. Se tarkoittaa, että sujuvat ja nopeat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet tulee varmistaa kaikille. Keskityn tässä nyt tarkemmin vain tieliikenneyhteyksiin. Sana sujuvat tulee laajassa merkityksessä käsittää myös turvalliseksi. Lauseen viimeinen sana kaikille tarkoittaa tietysti kaikkia Oriveden asukkaita ja ammatinharjoittajia, mutta myös täällä liikkuvia ulkopaikkakuntalaisia, mm. matkailijoita ja kesämökkiläisiä.
Ohjelmamme kakkokohdan otsikkona on ”Uudet asukkaat” Se tarkoittaa, että Oriveden kaupungin asukasmäärä on saatava kasvuun.
Orivedelle tarvitaan useamman vuoden projekti asukashankintaan. Kampanjointi toteutettava yhteistyössä asukas- ja kyläyhdistysten kanssa. Kaupungin markkinoilla on kirkastettava kuvaa kehittyvästä ja asukasläheisestä kaupungista. Monet nuoret perheet haluavat muuttaa maalle. Kaupungin tulee olla aktiivisesti mukana tukemassa ja koordinoimassa kylien asukashankintaa vanhojen talojen sekä kylätonttien osalta.
Nuo edellä siteeratut kaksi kuntaohjelmamme pääkohtaa ovat johdantona sille, että Oriveden sivukylienkin tiet on saatava turvallisesti liikennöitävään kuntoon. Enää ei riitä, että vuodesta toiseen pystytetään samat liikennemerkit varoittamaan huonokuntoisista, monttuisista teistä.
Jos haluamme, että Orivedestä tulee kiinnostava, miellyttävä ja turvallinen kaupunki, jonne myös ulkopaikkakuntalaiset haluavat muuttaa, on Oriveden kaupungin todellakin hoidettava paremmin yhteydenpito ja edunvalvonta ELY-keskuksen suuntaan ja mahdollisesti budjetoitava enemmän myös omavastuuosuuttaan niin turvattomien kevyenliikenteen väylien lisäämiseen, kuin myös sivukylien todella huonokuntoisten kestopäällysteteiden korjauksiin ja perusparannuksiin.
Uskon, että tällaisia esimerkkiteitä löytyy muualtakin Orivedeltä, mutta otan nyt esimerkiksi Leväslahdentien. Se on Eräjärventieltä Hirtolahdessa Västilään erkaneva, n 11 km pitkä kesto-päällysteinen tieosuus. Se on ollut kesäisin erittäin suosittu matkailureitti erityisesti moottori-pyöräilijöille. Se on myös erittäin vilkkaan raskaan liikenteen ajoreitti (puutavarakuljetuksia mm. Oriveden asemalle). Laskin tuolla tieosuudella vähintään 60 kpl ruokalautasen kokoisia reikiä kestopäällysteessä. Kookkaimmat reiät ovat jopa 60 x 70cm suuruisia, n. 10 cm syviä kuoppia. Suurin piirtein samat reiät olivat tiellä viime vuonna, niitä paikattiin vasta myöhään viime kesänä. Nämä uudet reiät muodostuivat heti huhti-, toukokuussa eikä niille ole toistaiseksi tehty mitään. Raskas liikenne murtaa kuoppia aina suuremmiksi. Useat kuopat ovat ajourissa mutkissa mm. Leväslahdessa, jolloin on vaarana, että niitä väistetään keskemmälle, jolloin konkreettinen vaara yhteentörmäyksestä on olemassa. Kuopat ovat myös erittäin vaarallisia juuri moottoripyöräilijöille ja käyvät myös kalliiksi henkilöautojen renkaiden ja pyörän ripustuksille.
Uudessa kuntastrategiassa on korulauseiden sijasta keskityttävä konkreettisiin toimenpiteisiin elinvoimaisen, kasvavan Oriveden saavuttamiseksi, teiden kunto ja turvallisuus on yksi tärkeä osa sitä.
Oriveden Keskustan kuntaohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan mm. https://keskusta.fi/pirkanmaa/orivesi/
Oriveden Keskustan valtuustoryhmä ja varavaltuutetut
Maija Ylistalo haastoi 19.5 2021 Oriveden Sanomissa katsomaan ”silmiä avaavan” dokumentin ”Likaista, vihreää energiaa”. Esitys oli hyvin yksipuolinen näkemys tuuli- ja aurinkoenergian sekä sähköautojen tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden aiheuttamista ympäristöhaitoista. Oliko tarkoitus raaka-aineiden tuotannon kokonaisuutta hahmottamatta kertoa vain ”vihreän energian” tuotantoon liitettävistä kaikista mahdollisista ympäristöongelmista vai oliko taustalla kilpailevien energiatuotantomuotojen intressit. Ainakin kun näytettiin tuulimyllyn lapoja saksalaisella pellolla, asiantuntijana haastateltiin yhdistyksen edustajaa, joka on lähellä oikeistopopulistista AfD -puoluetta ja ilmastonmuutoksen kieltäjiä. Yhdistyksen tavoite on estää uusiutuvan energian rakentamista ja edistää kivihiili- ja ydinvoimaloiden käytön jatkamista.
Maametallien ja muiden kaivannaisten tuotannosta sai sen kuvan, että vain puhtaan energian tuotannossa ja sähköautojen akuissa niitä tarvitaan. Luonnon ja ihmisten terveyden tuhoaminen tuotannossa johtuu siis ”vihreästä energiasta”. Tosiasiassa harvinaisia maametalleja käytetään kaikessa sähköntuotannossa. Niitä käytetään polttomoottoriautojen katalysaattoreissa (joissa käytetään myös vielä epäekologisempia jalometalleja, kuten palladium, rodium, iridium, ratenium, osmium jne.), rikin poistoon öljynjalostuksessa ja lukuisissa muissa käyttökohteissa. Myös sähköautojen tarvitsemia kobolttia, nikkeliä ja litiumia käytetään öljynjalostuksessa. Koboltti on myös matkustajalentokoneiden moottoreissa välttämätön metalli.
Ohjelmassa esiteltiin laajasti maailman suurimman Chuquicamatan kuparikaivoksen ympäristöongelmia Chilessä aivan kuin ”vihreän energian” tarvitsema kupari olisi ongelmien ydin. Tosiasiassa kaivos on ollut toiminnassa jo kauan ongelmineen ja ”vihreän energian ” tarvitsema osuus maailman kuparituotannosta on toistaiseksi vähäinen. Jos maailma haluaisi luopua kuparin käytöstä, niin sitten pitäisi luopua sähköstäkin.
Globalisaatio on merkittävä tekijä ympäristön tuhoutumisessa kehittyvissä maissa. Sen kiihtyessä rikkaat lähtivät rikastumaan. Brittiläisen kansalaisjärjestön Oxfamin arvion mukaan 8 superrikkaan ryhmä omistaa yhtä paljon kuin maailman köyhin puolikas, eli n. 3,7miljardia ihmistä. Ylikansallisista yrityksistä on tullut niin voimakkaita, että ne voivat vaikuttaa sekä yksittäisiin valtioihin että koko maailmaan. Niitä kiinnostaa pääosin vain taloudelliset seikat. Muut näkökohdat, kuten terveys tai ympäristö, jätetään huomiotta. Tuotantoa siirretään maihin, joissa on suotuisammat olosuhteet kuten alhaisemmat työvoimakustannukset, lepsu työsuojelulainsäädäntö, alhaisemmat tai olemattomat ympäristövaatimukset, alhaisempi verotus ja sosiaaliturvamaksut. Ei väliä, vaikka Ihmisoikeuksia loukataan, kuten esimerkiksi Kiinassa.
Ei ole olemassa hiilineutraaleja päästöttömiä energiamuotoja ja kaikilla niillä on varjopuolensa. Silti elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt, mukaan lukien akuston valmistus, ovat sähköautolla noin kolmasosa bensiini- tai dieselautoon verrattuna ja kivihiilisähkön kasvihuonekaasupäästöt satakertaiset verrattuna tuulisähköön.
Maija Ylistalo ei kommentoi ohjelma loppua, jossa haastateltu ehdottaa ilmasto-ongelman ratkaisuksi kulutuksen vähentämistä ja elämäntapamme muuttamista. Kellä on parhaat mahdollisuudet vähentää kulutusta tai muuttaa elämäntapaa – tuskinpa köyhillä.
Veli-Matti Vanhanen
Orivesiläisistä oli vuoden 2020 lopussa 30 % yli 65-vuotiaita. Väestöennusteen mukaan ikääntyneiden osuus tulee kasvamaan 15 vuodessa lähes 40 prosenttiin. Tämä tarkoittaa kasvavaa palveluiden tarvetta.
Kaupunki onkin ripeästi uudistamassa ikääntyneiden hoivayksiköitä. Särkänkoti valmistui kesällä 2016. Tähtiniemikoti korvataan Artun Palveluasunnot Oy:n rakennuttamalla uudella yksiköllä ja uusi välimuodon asumista tarjoava yksikkö valmistuu Kaupintie 4:ään. Näiden on arvioitu valmistuvan vuoden 2022 syksyllä.
Keskusta teki viime syksynä aloitteen geriatrin palvelujen saamiseksi Orivedelle. Hanke etenikin ja palvelua on nyt ostettu Pihlajalinnalta. Erikoislääkäri toimii terveyskeskuksen lääkäreiden tukena asumisyksiköissä asuvien ikääntyneiden hoidossa. Jatkossa myös kotihoidossa olevien ikääntyvien on saatava geriatrin palveluja Orivedeltä, nyt niitä pitää hakea Tampereelta.
Ovatko ikääntyneiden asiat hyvin Orivedellä? Käsittääkseni pääosin hyvin. Korviini on kantautunut myös huolestuttavia viestejä. Moni erittäin huonokuntoinen tai muistisairas vanhus asuu yksin omassa kodissaan, vaikka haluaisi ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Valitettavasti aina palveluyksikössäkään ei saa hyvää hoivaa. Haasteena niin Tampereen kaupungin kuin yksityisten yksiköissä voivat olla hoitohenkilöstön riittämättömyys, henkilökunnan vaihtuvuus tai johtamisen ongelmat.
Haasteena Orivedellä on, että palautteen ja kehitysehdotusten kerääminen asukkailta tai heidän omaisiltaan on Tampereen kaupungin yksinoikeus. Kuntapäättäjän haasteena on tiedon saaminen todellisesta tilanteesta, jotta voidaan etsiä ratkaisuja ongelmiin. Orivedelle on varattu vain maksajan rooli, näin ei voi olla jatkossa. Tampereen virkamiehen puhelimessa esittämä toteamus, ettei hän tunne Oriveden tilannetta, ei ole omaista tyydyttävä vastaus.
Pari vuosikymmentä valmisteltu soteuudistus on jo toteutumisen kynnyksellä. Orivedelle soten toteutuminen on positiivinen asia, sillä isot sosiaali- ja terveydenhoidon menot heikentävät kaupungin menojen ennustettavuutta. Tämän sektorin budjettiylitykset ovat voineet olla useita miljoonia euroja. Uudistus tulee siten vakauttamaan kaupunkimme taloutta. Uudistuksen edetessä on varmistettava palvelujen säilyminen Orivedellä. Ikäihmisten palvelut tulee jatkossa saada nykyistä paremmin yhden luukun periaatteella.
Koronan jälkeinen uusi aika tulee korostamaan yhteisöllisyyttä. Kaupungin on oltava mukana tukemassa ikääntyneiden tarvetta sosiaalisiin suhteisiin ja mielekkääseen tekemiseen kunkin omien voimien mukaisesti. Kaupungin tulee lisätä yhteistyötä seurakunnan ja eri vapaaehtoisjärjestöjen kanssa ikääntyneiden yksinäisyyden lievittämiseksi sekä ilon ja merkityksen tuomiseksi jokaiselle.
Marjo Mäkinen-Aakula
kuntavaaliehdokas Keskusta
Sami Kymäläinen kirjoitti 12.5.2021 Oriveden Sanomissa ilmasto – ja ympäristötoimista. Ihmetytti kirjoituksen luonnonsuojelun kannalta epäluuloja lietsova ja kielteinen sävy. Jos ilmasto- ja ympäristötoimiin Orivedellä jotain satsataan, se on Kymäläisen mielestä pois kaikista muista tärkeistä kohteista. Mutta kun tutustuu perussuomalaisten kuntavaaliohjelmaan, asian ymmärtää:
” Epärealistiselle ilmastopolitiikalle ja ideologiselle vouhottamiselle pannaan loppu. Maahanmuuton, ilmasto- ja sukupuolipolitiikkaan liittyvän ideologisen vouhotuksen sekä yliampuvien rakennusinvestointien kaltaisista turhista ja haitallisista menoista tulee leikata”. Kymäläisen siis soveltaa ohjelmaa kuten kansanmurhassa tehtiin Stalinin Neuvostoliitossa: jokaisesta kylästä oli löydyttävä tietty määrä teloitettavia. Siispä Orivedelläkin on ilmastoasioissa ” ideologista vouhotusta”.
Kymäläisen mielestä Orivedellä on ollut innokkuutta lähteä eturintamassa erilaisiin ilmasto- ja ympäristösopimuksiin, joista hän mainitsee kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) ja hiilineutraalien kuntien HINKU-sopimuksen. Innokkuutta ja eturintamassa ei nyt ihan anna todellista kuvaa, pikemminkin Orivesi on toiminut harkitusti ja keskijoukoissa. KETS:n on liittynyt noin puolet Pirkanmaan kunnista ja koko maassa sen piiriin on 74 % väestöstä (http://www.energia-tehokkuussopimukset2017-2025.fi/). HINKUun taas kuuluu 73 % Pirkanmaan kunnista.
Kymäläinen surkuttelee, että päätöksenteossa nuo sopimukset ohjaavat kaupungin hankintoja ja toimia pitkälle tulevaisuuteen. Sopimusten tarkoitushan onkin nimenomaan ohjata energiansäästöön ja hiilineutraaliuteen. Turhien energiakulujen karsiminen kunnassa lisää kannattavuutta ja tulosta ja vähentää samalla ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Vastuullinen kunta rakentaa ja vahvistaa samalla omaa myönteistä julkisuuskuvaansa ja näyttäytyy kiinnostavana paikkana ihmisille tai yritykselle. Energiatehokkuus-sopimuksen myötä aukeaa kunnalle mahdollisuus hakea valtion energiatukea. Vuosina 2017 -2019 tuista johtuva laskennallinen vuotuinen kustannussäästö on ollut noin 20 000 € (alle10000 asukkaan kunnat). Toisaalta valtuustohan aina päättää viime kädessä mitä tehdään.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kaudella 2007 -2016 Oriveden tulos on -16 %, kun keskiarvo kaikissa Pirkanmaan kunnissa on -33 % (Pirkanmaan ELY- keskus). Tulosten mukaan ainakaan aiempina vuosina täällä ei paljoa ole panostettu asiaan. HINKU- kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 % päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta, joten Orivedellä tekemistä riittää. Päästöjä vähennetään erityisesti parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. HINKUssa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi.
Niinpä Keskustan valtuustoryhmän aloitetta aurinkovoimaloista käsitellessään Oriveden kaupungin tekninen lautakunta päätyi esittämään, että ensi vuoden talousarvioon varattaisiin määräraha Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon varustamiseksi aurinkoenergiankeruujärjestelmällä. Perussuomalaisten edustaja lautakunnassa (25.3.2021) näyttää olleen asiasta samaa mieltä. Mutta nyt sitten Kymäläinen poseeraa julkisuudessa aurinkopaneeleiden raivokkaana vastustajana. Hänelle aurinkovoima on vain suomalaisen ihmisen arkea kurjistava menoerä. Kymäläisen kirjoituksen perusteella Oriveden kaupungin ei tulisi osallistua ilmastotalkoisiin eikä tehdä vastuullisia valintoja energian hankinnassa.
Todellisuudessa aurinkosähkö säästää sähkölaskuissa, pitkästä teknisestä käyttöiästä (Suomessa 30 -40 vuotta) johtuen maksaa itsensä takaisin, vaatii minimaalista ylläpitoa ja on ekologinen valinta.
” Ilmastohysterian toteemipaaluina toimivat 300-metriset tuulimyllyt”, toteaa Kymäläinen vaalisivustoilla. Eipä näytä hänelle kelpaavan toinenkaan puhtaan energian tuotantotapa. Nopeasti markkinaosuuttaan
lisäävä tuulivoima on jo nyt alentanut sähkönkuluttajien sähkölaskua miljardeilla euroilla, mutta Kymäläiselle se on hysteriaa.
Lopuksi karu tosiasia suhteuttamaan Kymäläisen ilmastoposeerausta: Hiilidioksidipäästöt vuonna 2016,tonnia/asukas: Ruotsi 4,36, Kiina 7,18, Suomi 8,35 (World Bank/ Carbon Dioxide Information Analysis Center). Kymäläinen pelaa isojen maiden isoilla luvuilla ja vaikeuksilla kohti yhteistä tavoitetta, hiilineutraaliutta, todistellessaan, ettei Orivedelläkään kannata tehdä mitään. Olemme kuitenkin saman ilmakehän alla koko maapallon ihmiset ja jotain muuta täytyy tehdä kuin lietsoa tappiomielialaa. Toivoa on: Maailman suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Kiina asetti ensimmäistä kertaa hiilineutraaliustavoitteen. ”Tämä on iso käänne siinä, voiko ihmiskunta saada rajoitettua ilmastonmuutoksen kestävälle tasolle”, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä (Tekniikka & Talous 25.9.2020). Yhdysvallat ilmoitti äskettäin aikomuksestaan puolittaa ilmastopäästönsä vuoteen 2030 mennessä.
Veli-Matti Vanhanen
kuntavaaliehdokas
Keskusta (sitoutumaton)
Paljon on puhuttu Suomen soista. Viime aikoina puheet ovat paneutuneet turpeeseen. Joukkoon on mahtunut outoja asioita. Niistä vaaralisin on soiden kuivatusojien tukkiminen. Tähän on saatu aihe hiilipäästöjen pienentämisestä.
Todellisuudessa turpeen joutuessa veden alle hapettomaan tilaan sen hajoaminen tuottaa metaania. Tämä kaasu tunnetaan pahimpana ilmaston lämmittäjänä. Pidetään Suomi metaanivapaana ainakin soiden suhteen.
Oikeaa soiden käyttöä on kasvattaa niillä energiapajuja. Se kasvaa nopeasti ja samalla sitoo suon ja ympäristön hiilidioksidipäästöt kasvuunsa. Kasvaessaan pensaikko tuottaa valtavat määrät kukintoja. Niistä kimalaiset ja muut pörriäiset saavat keväistä voimaa. Sitä ne tarvitsevat lennellessään pölyttämään ihmisten hedelmätarhoja-
Mitä tahansa suota ei ole järkevää muuttaa. Pienet suolämpäreet ovat metsäluonnon helmiä lakkoineen ja karpaloineen. Energiapajun tuotantoon sopivien soiden pinta-alan on mieluiten oltava useita neliökilometrejä. Mutta hyvä se on pienikin apu Suomen valtavassa ilmasto-ohjelmassa. Luonto kiittää ihmisiä pörriäisten ahkeruudella.
Eelis Pulkkinen
Kuntavaaliehdokas
Keskusta (sit.)
Oriveden kaupungin päätöksenteossa on viime vuosina pyritty osallistamaan ja kuulemaan kuntalaisia ja palveluiden käyttäjiä aiempaa paremmin. Maamme hallitusohjelmassakin on kirjaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta ja uusien menetelmien etsimisestä ja kokeilemisesta. Orivedellä käytäntö on ollut kirjavaa eri sektoreilla. Yhteistyötä ovat myös värittäneet lukuisat eri päätöksistä, etenkin kaavoitusasioista, tehdyt valitukset.
Kuntalaisosallisuuden edistämiseksi ehdotankin, että Orivedellä otetaan käyttöön vuoden mittainen pilottijakso, jonka aikana testaamme kuntalaisten mahdollisuutta kommentoida kaupungin kokousten esityslistoja kuntamme elinvoiman kannalta. Kokeilulla haetaan kevyempää tapaa saada kuntalaisten ja yrittäjien näkemyksiä päätöksentekijöiden tietoon elinvoimamme vahvistamiseksi. Tavoitteena on lisätä tiedolla johtamista, sillä kuntalaisilla olisi näin mahdollisuus tuoda päätöksentekoon eri näkökulmia ja myös päättäjät saavat nykyistä enemmän tietoa päätösten pohjaksi. Pilotti voidaan toteuttaa edullisesti webropol-kyselyinä. Jokainen kommentoija esittää kehitysehdotuksensa omalla nimellään, sillä järjestelmä edellyttää vahvaa tunnistautumista. Kommentti jätetään tietyn esityslistan tiettyyn pykälään. Kanava ei siis ole toiveiden tynnyri tai valitusväylä, vaan se aidosti antaa helpon tavan tuoda ajatuksensa päätöksenteossa kulloinkin päätettävistä asioista päättäjien tietoisuuteen. Kokouksen esittelijä pystyy tulostamaan koosteen kommenteista suoraan järjestelmästä, joten sen työstäminen kokousta varten ei ole mahdoton tehtävä. Toivon, että pilotti saadaan käyntiin uuden valtuustokauden alussa ja se osaltaan lisää kuntalaisten kiinnostusta yhteisiin asioihimme ja kaupunkimme tulevaisuuteen. Tulen jättämään asiasta valtuustoaloitteen seuraavassa valtuuston kokouksessa.
Marjo Mäkinen-Aakula
kaupunginvaltuuston 1. vpj
kuntavaaliehdokas (Keskusta)
Ilma on seos, joka koostuu typestä, hapesta, hiilidioksidista ja jalokaasu argonista. Ilman tiheys on 1,29 kg/m3 ja hiilidioksidin 1,98kg/m3. Tämä osittaa selvästi sen, että hiilidioksidi ei voi nousta korkealle ilmaan. Ilman tiheys pienenee nopeasti korkeuden kasvaessa. Esimerkiksi liikenteen, lämmityksen ja lämpölaitosten hiilidioksidipäästöt eivät nouse juurikaan 50 metriä ylemmäs.
Likenne pölyineen aiheuttaa tuhansittain keuhkosairauksia tiheillä taaja-alueilla. Siitä on sille ilmiölle aikoinaan Lontoon savunsumuisessa ilmassa annettu nimi smog. Toinen smogongelma oli Kiinassa vuoden 2008 Pekingin olympialaisia edeltävänä aikana. Pekingin ilma piti puhdistaa. Se tapahtui niin, että rakennettiin kattava metroverkosto ja mopoliikenne muutettiin sähköiseksi. Siellä käydessäni vuonna 2012 katu ilma oli puhdasta ja metrot tupaten täynnä. Yhtenä päivänä näky ilmassa savusumua, mutta seuraavana päivänä Tyyneltä mereltä etelä-Kiinaan tullut myrskytuuli siivosi savut pois.
Täällä Suomessa maailman puhtaimmassa ilmassa on kunnianhimoinen tavoite puhdistaa koko maapallon ilmakehä. Olisikohan syytä hieman joustaa noista tavoitteista. Ilmaston muuttuminen on luonut paineen ja keksijät ovat olleet ratkaisemassa asiat. Toistaiseksi niistä on hyötyä vain paikallisesti. Se tietenkin on hyvä asia, mutta globaaliin tilanteeseen nappikaupasta ei ole apua. Olisi parasta keskittyä fuusiovoiman saantiin. Sitä odotellessa voisi lähettää presidenttimme Saulin mukana naapurin Putinille, että panisi vauhtia Rosatomin porukoihin, jotta he saisivat siellä tekeillä olevan laitoksen valmiiksi.
Eelis Pulkkinen
Portugalilaisnuoret valittivat EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastotoimien riittämättömyydestä. Lisääntyneet metsäpalot saavat heidät pelkäämään kotiensa puolesta. Nuorisobarometrin mukaan ilmastonmuutos on nuorten suurin tulevaisuutta koskeva huoli. Oriveden Sanomissa 17.3. nuoren ääni kuului kun Eevi Alarotu kertoi Vihreä Lippu toiminnasta päättäen kirjoituksensa avoimeen kysymykseen. Mitä sinä olisit valmis tekemään ympäristömme hyväksi omassa arjessasi?
Nuoriso herättelee aikuisia. He näkevät millaisen maailman nykyisten toimien seurauksena heille jätämme ja kohtaavat todennäköisesti suuria muutoksia luonnonoloissa.
Mielestäni huoli luonnon monimuotoisuuden katoamisesta jää muun ilmastopuheen jalkoihin. Vien lapsiani paljon luontoon ja opetan kasvien ja eläinten tunnistamista heille. Keskustelupalstalla törmäsin ihmettelyyn siitä että lapsille oli annettu koulusta tehtäväksi kerätä kasviota. Minusta juuri nyt on oikea aika opettaa lapsille lajien tunnistamista, kun laajasti on tunnustettu ja tieteellisesti todistettu lajien kiihtyvä häviäminen planeetaltamme. Suomessa elävistä eliölajeista joka kymmenes on uhattuna.
Tieteellinen tieto on kaikkien ulottuvilla ja luonnonsuojelu jokaisen oikeus ja velvollisuus. Maaseudun ammattilaisilla ja asukkailla on keskeinen rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Monipuoliset viljelysalueet ja kasvilajikkeet, monimuotoinen metsän kasvatus, perinnebiotooppien vaaliminen, niittyjen perustaminen ja laidunnus edistävät pölyttäjien, lintujen ja muun eliöstön säilymistä.
Hinku – kuntiin kuulutaan mutta voisiko Oriveden kaupunki profiloitua ympäristöystävällisenä kaupunkina vielä näkyvämmin? Lahti on tehnyt vahvan liikkeen julistamalla tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2025. Hankkeeseen on panostettu ja tuloksia esitelty. Minusta kaupunki erottuu näin ajan hermolla olevana houkuttelevana asuinpaikkana. Turussa asuessani lenkkeilin Aurajoen rannoilla ja ihailin Varsinais – Suomen perinnemaisemayhdistyksen kukkaniittyjä, joilta kukkia sai myös poimia. Voisiko vastaavaa olla näkyvissä kun saavutaan Orivedelle? Värikäs kaupunki junan ikkunasta katsottuna.
Ehdotan yhteisöllisiä monimuotoisuustalkoita ja -kampanjoita kaupungin keskustaan ja kyliin. Niittyjen perustamista, vieraslajien kitkemistä yhteisvoimin, perinnebiotooppeihin tutustumista, pönttötalkoita ja asiantuntijan palkkamista toiminnan koordinointiin. Monimuotoisuustalkoot olisivat myös konkreettista tekemistä joka tuo tärkeän asian näkyviin.
Omassa arjessani mm. kierrätän, kompostoin, pyöräilen ja suosin suomalaisia tuotteita. Parantaa voin muovipakkausten vähentämisessä ja ruokahävikissä. Nuoren kysymys siitä mitä kukin voisi arjessaan tehdä on ajankohtainen eikä pieniäkään tekoja voi väheksyä. Näissäkin asioissa Suomi ja yksittäiset kaupungit ja kylät voivat olla viisaita edelläkävijöitä. Nyt yhdistykset ja kyläläiset talkoilemaan televisiosta tutun tanskalaisen maajussin hengessä! Ja Orivesi erottumaan niittyjen ja pörriäisten valtakuntana.
Tuula Sipilä
kuntavaaliehdokas
Keskusta
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi ilmastoneutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä kansainvälisen ilmastopolitiikan linjausten mukaisesti. Oppositiopuolueista ainakin kokoomus näyttää olevan samoilla linjoilla:” Suomen tulee tähdätä lähes päästöneutraaliksi (päästöt ja nielut yhtä suuret) 2030-luvulla”( Kokoomuslaisia keinoja ympäristöhaasteisiin, 2019).
Teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen päästöt voivat vähentyä merkittävästi vain, jos fossiiliset polttoaineet voidaan korvata sähköllä, uusiutuvilla polttoaineilla ja puhtailla kaasuilla. Päästöttömän sähkön tuotantoa voidaan onneksi lisätä lähes rajatta erityisesti edellisen tuulivoiman avulla: Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan (2017) maalla sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on 41,4 euroa megawattitunnilta (MWh). Merellä sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on 68,9., täysin uuden ydinvoimalaitoksen tuotantokustannus on 55,4, uusiutuvista sähköä tuottavista voimalaitoksista puupolttoainetta käyttävän lauhdesähkön tuotantokustannus 76,2 ja aurinkovoimalan 99,6 euroa/MWh.
Ilmastotavoitteen saavuttamiseksi Suomen sähkökantaverkkoa on vahvistettava huomattavasti. Pääkaupunkiseudulla hiilivoimaloita suljetaan ja tuotetun sähkön määrä vähenee samalla kun väestö pakkautuu sinne enenevässä määrin ja sähkönkulutus kasvaa. Sähkönsiirtohäviöidenkin vuoksi järkevintä olisi tuottaa sähkö siellä missä se kulutetaan. Tämä ei kuitenkaan ole onnistunut mm. tuulivoimaloiden vastustuksen vuoksi. Niinpä sähköä on siirrettävä pohjoisesta etelään. Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Erkkilä kirjoittaa 14.4.2021 Oriveden Sanomissa verkkoinvestoinneista: ”Valtaosa näistä investoinneista johtuu lisääntyneestä tuulivoimatarjonnasta”. Perussyyt ovat kuitenkin sähköntuotannon ja kulutuksen sijoittuminen entistä kauemmaksi toisistaan ja ilmastotavoitteen mukainen siirtyminen päästöttömään sähköntuotantoon.
Erkkilä kirjoittaa myös: ”Joku on myös väittänyt, että tuulivoimaloiden aiheuttama kilpailu on laskenut itse sähkön hintaa” ja edelleen …”tuulitariffit, preemiojärjestelmä ja muut tuet ovat tähän mennessä maksaneet Suomen veronmaksajille yli miljardin…”
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski ja tutkija Iivo Vehviläinen laskevat tutkimuksessa (2015), että sähkö on jo halventunut 2000-luvun alusta nykypäivään (2015) 20 prosenttia tuulivoiman ansiosta. Tämä tarkoittaa 3–4 miljardin euron vuotuisia säästöjä sähkönostajille. Liskin mukaan tuulivoimatuista on ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Sähkön hinnan alennus on suurempi kuin tuulivoimalle maksetut tuet. Lisäksi konsulttiyhtiö Ramboll in selvityksen mukaan (2019) Suomen tämänhetkisen tuulivoimakapasiteetin synnyttämät verotuotot 20 vuoden elinkaaren aikana ovat kerrannaisvaikutuksineen 3,4 miljardia euroa. Tästä suoria tuulivoimatuotannosta kertyviä verotuloja olisi 1,9 miljardia euroa.
Erkkilä jatkaa: ”Nämä rahat (= tuulituet) ovat valtaosin valuneet ulkomaisille pörssiyhtiöille, jotka haluavat maksimaalista tuottoa sijoitukselleen.”
Tuulipuistojen omistuksen jakautuminen (osuus kumulatiivisesta kapasiteetista) 2019: kotimainen 69%, ulkomainen 31%.Tervetuloa vaan ulkomaiset investoinnit. Maksimaalista tuottoa tavoittelevat varmasti kotimaisetkin yritykset. Kaipa Erkkiläkin haluaa sijoittaa rahansa mahdollisimman korkeakorkoiselle pankkitilille.
Erkkilä: ”Tämä ulkomaisessa omistuksessa oleva sähkönsiirtoyhtiö ei ole varsinaisesti kuuluisa halvoista siirtohinnoistaan. Tästä voidaan kiittää energiavirastoa…”
Tästä voimme kiittää myös Jyrki Kataisen (kok) hallitusta, joka myi valtion (Fortumin) taloudellisesti kannattavan siirtoverkon kansainvälisille sijoitusyhtiöille Kataisen vakuuttaessa ettei sähkönsiirron hinta nouse, koska ”sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti”. Monopolitoimialat sopivat huonosti markkinavoimien temmellyskentäksi.
Veli-Matti Vanhanen
Kullervo Erkkilä jatkaa tuulivoimalla pelotteluaan Oriveden Sanomissa 24.3:
Erkkilä: ”Tuulivoimateollisuus väittää tuulivoimalan olevan melkein kokonaan kierrätettävää materiaalia. Todellisuudessa tuulivoimalan perustus jätetään metsään ja korkeintaan peitetään ohuella maakerroksella. ”Yle 11.11.2017: Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto purettiin syyskuussa Korsnäsissä Vaasan eteläpuolella. Purku-urakassa oli tavoitteena, että materiaalista saadaan kierrätykseen yli 85 prosenttia… Korsnäsin myllyjen materiaalin kierrätys onnistui lopulta odotettuakin paremmin.”
Perustukset voidaan purkaa tai maisemoida riippuen siitä mitä maanomistajan kanssa sovitaan. Jos paikalle pystytetään uusi tuulimylly, perustukset puretaan aina.
Erkkilä: ”Tällaisessa perustuksessa käytettävään erikoisbetoniin käytetään lisäaineina yli sataa erilaista kemikaalia”. Ei käytetä. Lisäaineina ovat yleensä betonin plastisuutta parantava kemikaali, säänkestävyyttä parantava kemikaali sekä liian nopeaa lämpötilan nousua hidastava kemikaali. Ympäristövaikutusten kannalta merkittävin betonin raaka-aine on kuitenkin sementti. Suomessa valmistetaan vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia betonia, johon tarpeen mukaan lisätään näitä samoja kemikaaleja. Jos vuodessa rakennettaisiin 100 uutta tuulimyllyä käyttäen kunkin perustuksiin 1000 kuutiometriä betonia, olisi myllyjen osuus koko betoninkulutuksesta noin 2,5 %.
Erkkilä: ”Voimalaitoksen siivet eli propellit ovat ongelmajätettä”.
Yle 21.10.2020: ”Tuulivoimalan lapa ei varsinaisesti ole ongelmajätettä tai vaarallista jätettä, sillä se ei sisällä ympäristölle tai terveydelle vaarallisia komponentteja. Se on kylläkin hyvin työläs ja hankala käsiteltävä, eikä sillä ole juurikaan materiaaliarvoa, jota olisi järkevä lähteä kierrättämään, sanoo puolestaan jätehuoltoyritys Veikko Lehti Oy:n yrittäjä Juuso Lehti”. Yle 11.11.2017: ”Orimattilassa sijaitseva Conenor Oy on osana EU:n rahoittamaa ECOBULK-hanketta kehittänyt teknologian, joka mahdollistaa lapajätteestä rakennusteollisuuden komposiittimateriaalin valmistamisen”.
Erkkilä: ”Voimaloiden sähkölaitteissa käytetään SF6-kaasua eli rikkiheksafluoridia, joka on voimakkain ihmiskunnan tuntema kasvihuonekaasu ja sitä vapautuu väistämättä myös ilmakehään”
Yhdessä tuulivoimalassa on SF6-kaasua noin viisi kilogrammaa (https://www.bbc.com/news/science-environment-49567197). Suomessa on tällä hetkellä vajaa 800 tuulivoimalaa. Suomen sähkönjakeluverkon kytkimissä SF6:a oli
vuonna 2018 yhteensä vajaa 143 000 kilogrammaa. Eli tuulimyllyjen osuus kaasusta on alle 3%. Kylmälaite- ja eristeteollisuudessa näitä fluorattuja hiilivetyjä käytetään yhä monin verroin sähköntuotantoa enemmän.
Tuulivoimala tuottaa 5-8 kuukaudessa yhtä paljon energiaa kuin sen raaka-aineiden louhintaan, voimalan valmistamiseen, kuljetukseen ja rakentamiseen sekä käyttöön ja aikanaan purkamiseen kuluu. Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan maalla sijaitseva tuulivoimala on kaikkein edullisin tapa tuottaa sähköä.
Kokoomuksen kuntavaaliehdokas on nostanut vaalien pääkysymykseksi tuulivoiman vastustamisen. Kokoomuspuolue puolestaan on nostanut tuulivoiman yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi talouden saamiseksi nousuun ja päästöjen saamiseksi kuriin. ”Kestävällä uudelleenrakennuksella kriisin yli”-ohjelmajulistus on hyväksytty kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa 12.5.2020. Julistuksessa todetaan mm: ” Esimerkiksi tuulivoima on jo markkinaehtoisesti halvin tapa tuottaa sähköä ilman tukipaketteja. Tuulivoiman pullonkaula onkin enää kaavoitus ja luvitus, jota on joustavoitettava.” Ylen kysyessä puolueilta tuulivoimasta vuonna 2019 kokoomus vastasi mm.” Tuulivoiman tehostuminen on loistava asia globaalisti ja tekee energiakumouksesta halvempaa myös pohjoismaissa, vaikka sähköntuotannostamme 90% on jo co2-vapaata nyt…Sijoituspaikkaa valittaessa joudutaan jo nyt tekemään tarpeeksi kompromisseja eri tekijöiden välillä.”
Moraalinpuutetta poteva Oriveden kokoomus on siis ottanut ohjelmajulistustaan vastustavan ehdokkaan listoilleen. Kokoomusta äänestävä joutuu nyt ikään kuin pelaamaan venäläistä rulettia: Osuuko iskuri tyhjään vai napsahtaako annettu ääni kokoomuksen keskeistä teemaa henkeen ja vereen vastustavan ehdokkaan hyväksi.
Veli-Matti Vanhanen
Pidetään koko Suomi asuttuna, siksi myös Orivesi kylineen elinvoimaisena.
” Etätyö antoi maaseutukunnille toivon kipinän”. ”Moni tietotyöläinen on tehnyt koko epidemian ajan etätöitä, myös työnantajat ovat huomanneet, että työnteko sujuu paikasta riippumatta”. (Aamulehti PK 22.2.21).
Vahvistakaamme tätä kehitystä, siihen on nyt mahdollisuus. Myös Orivedellä toivotaan, että korona kääntäisi väestökehityksen suuntaa luonnon ja väljän asumisen puoleen. Sen vuoksi emme saa nyt tehdä lyhytnäköisiä säästötoimenpiteitä, joilla turmelemme nämä vielä heikohkot muuttosignaalit. Uusien asukkaiden saaminen tänne Orivedelle ja sen kyläalueille edellyttää loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi asunnoiksi. Tähän liittyvä konkreettista neuvontaa tuleekin aktivoida ja lisätä Oriveden kaupungin toimesta. Koko kaupungin kehittäminen on yksi Oriveden Keskustan kuntavaalitavoitteista. Tyhjilleen jääneet talot olisi ”kaivettava esiin” joko myyntiin tai vuokrattaviksi. Maalle muuton edistämiseen liittyvät myös nopeat tietoliikenneyhteydet, erityisesti valokaapeliverkot.
Kyläkoulut ovat nyt vaarassa lyhytnäköisen säästöpolitiikan seurauksena. Oriveden Keskustan kanta onkin, että päätös kyläkoulujen kohtalosta pitäisi siirtää seuraavan valtuuston päätettäväksi, jolloin orivesiläiset saisivat ottaa suoraan kantaa tähän kouluasiaan. Toivottavasti myös muut valtuustoryhmät ovat valmiita siirtämään koulupäätöstä ensi syksyyn. Kaikkien koulujen säilyttäminen, opetuksen ja opinto-ohjauksen kehittäminen ovat tärkeitä erityisesti nyt, kun toiseen asteen opinnot muuttuvat maksuttomiksi ensi syksystä alkaen. Uudistuksella on toivottavasti vahvistavaa vaikutusta myös Tredun oppilasmääriin Orivedellä. Oriveden Keskustan vaalitavoitteena on ”antaa nuorille siivet”, – eli mahdollisuus kehittyä ja kouluttautua, mutta ”vahvistaa myös juuret”, – eli luoda mahdollisuus palata kotiseudulleen työskentelemään ja asumaan.
Kaupungin taloudenhoito ei voi perustua pelkästään uusien säästöjen löytämiseen ja palvelujen karsimiseen. On uskallettava ryhtyä luomaan tai tukemaan työpaikkoja tuovia hankkeita, mutta panostettava näiden hankkeiden riskienhallintaan hyvällä johtamisella. On turha luulla, että kaupungin elinvoimaisuutta ja vetovoimaa voitaisiin lisätä vain julistautumalla Villasukka-pääkaupungiksi. On kuitenkin ilahduttavaa, että Villasukkabuumi voi nyt hyvin erityisesti tämän lumisen talven siivittämänä ja yleisen neulomis- eli kutomisinnostuksen myötä. Sillä on tiettyä merkitystä Oriveden tunnetuksi tekemiselle ja siten matkailulle. Toivottavasti myös ensi talvi on luminen ja kisat voidaan järjestää terveellisissä olosuhteissa. Mikäli tätä villasukkabrändiä jatkokehitetään, siihen tulisi jollain tavoin liittää myös Oriveden erinomaiset muut talviurheiluolosuhteet hienoine latuineen ja Hiihtomaineen.
Ennakkoluulottomista ratkaisuista vielä. OS numerossa 10.2.21 nimimerkki VMV piti hyvänä aurinkopaneelialoitettamme, mutta totesi että se ei ole kannattavaa koulurakennuksissa, jotka ovat kesällä kiinni, eikä sähkön verkkoon myyminen kannata. Ministeri Lintilän mukaan uuden valmisteilla olevan sähkönsiirtolain perusteella on mahdollista perustaa omia siirtoverkkoja, jolloin myös keskustan koulujen katoilta kertyvää aurinkosähköä voisi siirtää esim. juuri jätteenpuhdistus-laitokselle. Myös uimahallin katto olisi erinomainen aurinkoenergiankeräysalusta,
ja tätä energiaa voisi hyödyntää suoraan uimahallin veden lämmittämiseen.
Ristiriitaiset argumentit tuulivoimasta lehtikirjoittelussa ja asiantuntijalausunnoissa hämmentävät. Nyt on Orivedellä syytä odottaa voimassa olevan maakuntakaavan päivitystyön tuloksia. Siinähän mm. mietitään uudelleen näiden jättikorkeiden voimaloiden vaikutuksia ja sijaintia. Niiden etäisyys asutuksesta ratkaisee paljon.
Ja vielä energiasta. Orivedelle pitäisi saada järjestettyä biokaasun jakeluasemia.
Asia ei ole varmaan ihan yksinkertainen, koska kaasu pitää tuoda säiliöissä tai konteissa ja varmaan kustannukset ovat yksi ongelma. Biokaasuautojen lisääntyminen on kuitenkin kiinni jakeluverkosta, jäteautomme käyttävät jo polttoaineenaan biokaasua. Olisiko jopa biokaasun tuottaminen Orivedellä mahdollista ja kannattavaa? Orivedelle pian valittavan uuden elinvoimajohtajan eräänä tehtävänä voisi olla ryhtyä etsimään suunnittelijoita ja toteuttajia tällaiseen hankkeeseen. Voisiko sellaiseen hankkeeseen myös kaupunki liittyä jollain osuudella? Lopuksi pari Keskustan periaateohjelmasta poimittua lausetta; ”Että uteliaana loisin uutta” tai ”Hyvä idea, mietitään yhdessä lisää”. Tällaista asennetta Suomi ja eritysesti Orivesi tarvitsee.
Tutkitaan, kokeillaan ja pidetään se mikä hyvä on – se on edistyksen lähtökohta.
Orivesi – kaikkien kaupunki (17.2.2021)
Kevättalvella 2017 käydyissä kunnallisvaaleissa Keskustan vaaliteemana oli
”Huolenpitoa huomennakin”. Tuo teema ei ole jäänyt ainoastaan vaalisloganiksi. Se on ohjannut ryhmämme toimintaa ja kannanottoja koko valtuustokauden ajan.
Oriveden Keskustan valtuustoryhmä vastusti mm. v. 2019 kunnallisen päivähoidon alasajoa. Perusteeksi kunnallisen perhepäivähoidon vähentämiselle ei voida hyväksyä, että yksityisiä perhepäivähoitajia yrittäjinä eivät koske 40 tunnin viikoittaiset työaikamääräykset, kuten kunnallisia hoitajia. On selvää, että vaikka 50 – 60 tunnin työviikot yksityisellä puolella eivät aiheuta kaupungille ylityökorvauksia tai korvaus-vapaiden järjestämistarvetta, ne heikentävät lasten hoidon laatua ja aiheuttavat myös hoitajien ennenaikaista väsymistä.
Keskustan arvoista ”vastuullisuus ja vapaus” sekä ”yhteisöllisyys ja välittäminen” on haettu perusteita lasten varhaiskasvatuksen inhimillisemmälle uudistamis- ja järjestä-mistyölle Orivedellä. Keskusta tukee mm. jokaisen omaa toivetta perheen koosta. Kunnioitamme perheiden moninaisuutta ja tuemme perheen ja työn tasapainoa asenteilla ja rakenteilla. Tuemme vastuullista vanhemmuutta, aikuisuutta ja vahvaa läsnäoloa lasten elämässä. Arvostamme vanhempien tekemää kasvatustyötä kotona. Heillä pitää olla mahdollisuus olla lastensa lähellä perhearjessa tasavertaisesti ja myös päättää lastensa hoitomuodosta.
Vaikka Oriveden taloustilanne on heikko, väkimäärä vähenee ja lapsimäärän lasku huolestuttaa, kyläkouluille ja niitä ympäröiville kylille tulee antaa aikaa ja mahdolli-suus säilyä elinvoimaisina. Kouluilla on aina suuri merkitys kylien kehitykselle ja identiteetille, näin on myös Karpissa ja Hirsilässä. Koronavuonna alkanut muuttoliike kaupunkien ydinkeskustoista väljemmille asuinalueille toivottavasti jatkuu. Entistä paremmat mahdollisuudet etätyöhön jäävät osaksi uutta arkea. Silloin voi asua kauempanakin fyysisestä työpaikasta. Keskusta haluaa taata turvallisen arjen. Teemme työtä paikallisuuden ja yhteisöjen puolesta. Haluamme samalla turvata asumisen ja elämisen mahdollisuudet sekä edistää elinvoimaa koko Oriveden alueella.
On ilahduttavaa, että Orivedellä on parin viime vuoden aikana panostettu nuorisotyöhön yhteistyössä kaikkien valtuustoryhmien kesken. Tästä esimerkkinä erityisesti henkilöresurssien lisääminen nuorisotyöhön sekä uudet, erittäin toimivat nuorisotilat Oriveden kampuksella.
Yhtenä esimerkkinä terveellisistä ja luontoystävällisistä harrastusmahdollisuuksista nuorille haluan mainita myös Keskustan valtuustoaloitteen pohjalta viime syksynä Oriveden Yhteiskoulun kerhona alkaneen metsästyskerhon. Metsästyskerho on OS:n 27.1.2021 jutun mukaan erittäin suosittu, kerholaisia on lähes 30. Kerhossa käsitellään yleisiä eräharras-tukseen liittyviä asioita, sekä annetaan metsästäjäntutkintoon tähtäävä koulutus.
Arvokkaaseen ja merkitykselliseen vanhuuteen kuuluu hyvä ja kokonaisvaltainen hoiva. Iän myötä monen ihmisen sairaudet lisääntyvät ja lääkkeiden käyttö kasvaa. Usein käy niin, että eri vaivoihin ja sairauksiin määrätään eri lääkkeitä, mutta lääkehoidon kokonaissuunnittelu unohtuu. Näin riski liialliseen lääkkeiden käyttöön sekä eri lääkkeiden haitallisiin yhteisvaikutuksiin kasvaa. Ikäihmisen kokonaisvaltai-seen hoitoon perehtyneen erikoislääkärin, geriatrin, tehtävänä on mm. suunnitella ikäihmisten lääkehoitoa ja tarkistaa eri lääkkeiden yhteisvaikutuksia. Oriveden kaupunki ei aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluja ostaessaan ole tilannut geriatrin palveluja Orivedelle, vaikka meillä asuu 2000 yli 70-vuotiasta, eli heitä on yli 1/5 kaupungin väestöstä. Koska vanhempamme ja isovanhempamme ansaitsevat parempia palveluja ja hoivaa, Keskustan valtuustoryhmä esittikin 14.9.2020 jättämässään valtuustoaloitteessa, että Oriveden kaupunki sisällyttäisi tuolloin valmisteilla olleeseen v. 2021 uuteen sote-hankintaan myös geriatrin palveluja.
Oli ilahduttavaa, että kaupungin viranhaltijajohto otti asian nopeasti käsittelyyn, ja palvelusopimusta Tampereen kanssa täydennettiinkin tältä osin siten, että nyt Orivedellä työskentelee geriatri yhden päivän kuukaudessa. Geriatripalvelut koskevat toistaiseksi vain vanhusten laitosasukkaita ja terveyskeskuksen sairaalaa. Saadut kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä ja seuraamme jatkossa palvelun riittävyyttä.
Jyrki Tuomala mainitsi Oriveden Sanomissa 3.2.2021 valtuustoaloitteesta kaupungin omistamien kiinteistöjen, erityisesti koulujen, yhteyteen asennettavista aurinkovoimaloista. Aloite on muuten hyvä, mutta koulurakennukset ovat ongelmallisimpia investoinnin takaisinmaksuajan kannalta. Kesällä kun aurinkopaneeleiden tuotto on suurimmillaan, koulut ovat kiinni ja energian tarve vähäinen. Ylimääräsähkön myyminen verkkoon on paljon kannattamattomampaa kuin sähkön käyttäminen kohteessa, jossa sitä tuotetaan. Etusijalle tulisi asettaa rakennukset, joissa sähkön kulutus on suuri ja huomattava myös kesällä.
Kaupungin kiinteistöistä Tähtiniemen jätevedenpuhdistamo on yksi suurimmista sähköenergian kuluttajista ja kulutus on ympärivuotista. Lisäksi rakennuksessa on runsaasti etelään suuntautuvaa kattopintaa eikä puustoakaan ole häiritsemässä. Muita hyviä kohteita voisivat olla terveyskeskus, Tähtiniemikoti, kaupungintalo ja ympäri vuoden toimivat päiväkodit.
VMV
Orivesi – tuulimyllyn kaupunki (3.2.2021)
Hallitusohjelman mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä ja asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä tulee pienentää.
Suomen sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä mm. sähköautojen yleistymisen myötä. Jo nyt kun talvella pakkaset ovat muutamankin päivän huippulukemissa, Suomi on vakavasti tuontisähkön varassa, Ruotsista ja Venäjältä. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on osoittautunut erittäin haasteelliseksi, hitaaksi ja siten kalliiksi. Myös ydinvoimaloiden turvallisuus huolestuttaa ja turvallisuuden ylläpitäminen maksaa paljon. Turpeen tuotantoa, kotimaista (hitaasti) uusiutuvaa energiamuotoa ollaan ajamassa alas veroratkaisuilla ilmastosyihin vedoten.
Tuulivoimalat tuottivat v. 2019 Suomen koko sähköntuotannosta 9 %. Tuulivoiman lisärakentamisesta, erityisesti sen maisema- ja terveyshaitoista, rakentamisen hiilijalanjäljestä sekä suljettavien myllyjen romutuksen ongelmista kiistellään vahvasti myös Orivedellä, kuten olemme mm. Oriveden Sanomista lukeneet. Kuntalehden numerossa 1 / 2021 on mielenkiintoinen artikkeli ”Tuulivoimalla kunta kuntoon”. Artikkelin mukaan pieni, alle 3000 asukkaan kunta Simo (Perämeren kaaressa) saa v. 2021 yli miljoona euroa kiinteistöverotuloa tuulivoimaloista. Suunnitelmissa on lähivuosina yhteensä 131 tuulivoimalaa, mistä kunta tulee laskelmien mukaan saamaan n. 2.7 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja vuodessa. Esimerkin vuoksi naapurikunta Ranuan kuntapäättäjät ovat kieltäytyneet tuulivoimasta, eikä Ranualla siten ole tuulivoimaloita.
Koska Orivedellä ei ole tällä hetkellä muuta kuin yksi pysähdyksissä oleva tuulimylly ja täälläkin kannat tuulivoiman hyödyistä ja haitoista lyövät vahvasti ristiin, olisi järkevää keskittyä vaikkapa pienimuotoisesti siihen mitä me voimme juuri nyt tehdä.
Aurinkoenergia on tulevaisuuden energiamuoto, mutta sen tuottaminen on Suomessa vielä vähäistä, vuonna 2019 0,2 %. Kuitenkin aurinkoenergian tuotantopotentiaali Suomessa on lähes Keski-Euroopan luokkaa johtuen valoisista kesistä. Aurinkoenergian hyödyntämisen tekniikat ovat kehittyneet viime vuosina ja niillä voidaan järjestelmän laajuudesta ja kapasiteetista riippuen tuottaa merkittäväkin osa rakennusten tarvitsemasta energiasta. Ylijäämäsähkö on mahdollista myydä verkkoon. ilmastonmuutoksen hidastaminen ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen on yksilöiden, yritysten, kuntien ja valtioiden – siis meidän jokaisen – tehtävä.
Tähän haasteeseen vastaamiseksi Oriveden Keskustan valtuustoryhmä onkin lokakuussa 2020 tehnyt aloitteen, että Oriveden kaupungin omistamien aurinkoenergian tuottamiseen soveltuvien kiinteistöjen, erityisesti koulujen, katoille tai tonteille rakennettaisiin aurinkovoimaloita. Aloitteen tarkoitus on lisätä uusiutuvan energian käyttöastetta kaupungin julkisissa rakennuksissa ja osoittaa, että Oriveden kaupunki on valmis osallistumaan ilmastotalkoisiin ja tekemään vastuullisia valintoja myös energian hankinnoissa. Ympäristöhyötyjen, imagohyötyjen ja pienempien energialaskujen lisäksi aurinkovoimaloita voidaan hyödyntää kouluissa uusiutuvan energiantuotannon opetuksen tukena tekemällä lapsille, nuorille ja kaikille kaupunkilaisille aurinkoenergia ja aurinkopaneelit tutuksi ja samalla osaksi energiaesimerkillisen kaupungin ja oman elämän käytäntöjä. Oriveden Keskusta on samalla esittänyt, että tulisi tutkia mahdollisuudet lisätä uusien soveltuvien asuntoalueiden kaavamääräyksiin kannuste aurinkoenergian hyötykäytöstä uudisrakentamisen yhteydessä.
Toinen samaan sarjaan kuuluva Keskustan valtuustoaloite tehtiin viime vuoden helmikuussa. Siinäkin lähtökohtana on ilmastotalkoot, eli kasvihuonepäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 (aikaa jäljellä siis n. 2 valtuustokautta). Aloitteessa esitettiin, että Oriveden kaupunki (HINKU-kunta) sitoutuisi edistämään puurakentamista kaavoituksessaan. Lisäksi kaupungin tulisi toimia esimerkkinä omassa rakentamisessaan sekä julkisissa hankinnoissa. Puurakentamisen edistämisellä on suuri merkitys kuntamme metsänomistajille sekä lähialueiden sahoille. Puun jalostusarvon nostaminen on tärkeää koko metsäsektorille. Puu on rakentamismateriaalina betonia ilmasto- ja ympäristöystävällisempää, puurakennus sitoo hiiltä pitkäksi aikaa. Myös EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi korostaa ympäristönäkökohtien huomioimista julkisissa hankinnoissa. Puurakentaminen onkin päässyt vauhtiin Suomessa. Puusta on rakenteilla mm. kerrostaloja, hirrestä on rakennettu tai rakenteilla useita terveellisiä koulurakennuksia.
Hyvänä esimerkkinä sekä puurakentamisesta että aurinkoenergian hyväksikäytöstä Orivedellä on aseman
seudulle parhaillaan rakennettava uusi päiväkotirakennus. Jo päiväkodin hankinnassa Oriveden kaupunki ilmoitti arvostavansa kiinteistössä kestävää kehitystä ja ekologisuutta. Uusi Pilkkeen hirsipäiväkoti on erinomainen pilotti ja hyvä esimerkki tällaisen ekorakentamisen jatkolle Orivedellä.
Lopuksi kevennys: Uskaltaudun esittämään, että Paltanmäen tuulimyllyn alapuolelta rinteestä harvennettaisiin kaksi – kolme korkeaksi kasvanutta puuta, jotta museoitu tuulivoimalamme näkyisi paremmin keskustan suuntaan. Se olisi mielestäni erinomainen
Oriveden Keskustalta tiukka ei kyläkoulujen lakkauttamisille (3.12.2020)
Me keskustalaiset emme hyväksy kyläkoulujen lakkauttamista Orivedellä. Palvelujen karsimisen sijaan Orivedellä pitäisi panostaa uusien yritysten ja työpaikkojen saamiseen kuntaan. Se on ainoa tie saada Orivedelle uusia asukkaita ja lisätä elinvoimaa.
Tässä vielä Keskustan kannanotto kyläkouluasiaan: Keskustan Oriveden kuntayhdistys ja valtuustoryhmä vastustavat Karpin ja Hirsilän kyläkoulujen alasajoa
Oriveden taloustilanne on heikko, väkimäärä vähenee ja lapsimäärän lasku huolestuttaa, nämä ovat faktoja. Siitä huolimatta kyläkouluille ja niitä ympäröiville kylille tulee vielä antaa aikaa kehittyä elinvoimaisiksi kylien asukkaiden ja kaupungin kanssa. Kouluilla on aina suuri merkitys kylien kehitykselle ja identiteetille, näin myös Karpissa ja Hirsilässä.
Orivettä tulee kehittää positiivisuuden kautta. Tämä on päässyt unohtumaan monellakin taholla. Oriveden markkinointi on nyt orastavalla alulla, myös ysitietä on alettu parantaa Oriveden päästä ja ehkä jo ensi vuonna myös Tampereen puoleisesta päästä.
Juuri nyt, kun meille suotuisia asioita on alkanut tapahtua, ei kouluja kannata sulkea ja lisätä ulospäin negatiivistä kuvaa Oriveden vetovoimasta ja imagosta.
Kyläkoulujen mahdollinen lakkauttaminen on herättänyt joissain yrityksissä protestimielialaa. Nämä yrittäjät uhkaavat siirtää yrityksensä pois Orivedeltä, mikäli kyläkouluja lakkautetaan. Jos näin tapahtuu, tällä on vaikutusta Oriveden yhteisöverotuottoihin.
Mattilan pellon kaava keskustassa (kun se selviää valituskierrokselta) tulee houkuttelemaan uusia asukkaita ja täyttämään oppilaista Kultavuoren koulun.
Uusien tonttien lisäksi Aseman, Karpin ja Hirsilän alueilla on paljon omakotitaloja, joissa sukupolvenvaihdos on tulossa ajankohtaiseksi. Talot rakentaneet henkilöt ovat ikääntyneet ja nuoremmat sukupolvet alkavat muuttaa niihin. Lisäksi Yliskyläntie on potentiaalista kehittyvää asuntoaluetta. Tässä on siis myös mahdollisuus myös uusiin koululaisiin.
Aseman seudun kehittämisen ja lähijunaliikenteen kehittämisen tavoitteina on tehdä paikkakunnastamme entistä houkuttelevampi. Kun tässä kehitystyössä onnistutaan, se lisää paikkakuntamme asukas- ja lapsilukua. Samalla lisääntyy Rovastinkankaan oppilasmäärää.
Emme kaipaa tänne Tampereen koulujen ryhmäkokoja.
Myös korona tuo oman lisänsä tähän kouluverkkoharkintaan. Kukaan ei varmuudella tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Nyt alkanut muuttoliike ydinkeskustoista väljemmille asuinalueille (maaseudulle ja pieniin taajamiin) toivottavasti jatkuu. Entistä paremmat mahdollisuudet etätyöhön ainakin jäävät osaksi uutta arkea. Silloin voi asua kauempanakin fyysisestä työpaikasta.
Kyläkoulut tulee säilyttää toistaiseksi, koska oppilasmäärät eivät lähivuosina olennaisesti alene (lähde Oriveden kaupungin alakoulujen palveluverkkoselvitys 25.11.2020).
Kouluissa on tehtävä välttämättömät korjaukset, koska ne ovat investointi terveelliseen ja turvalliseen oppimis- ja työympäristöön.
Summa summarum: paljon avoimia kysymyksiä, mutta mielestämme lakkauspäätöksiä ei pidä tehdä tässä tilanteessa hätiköiden ja kaupungin taloustilanteeseen paniikissa vedoten.
Pitää katsoa ensin, mihin asentoon maailma, mutta erityisesti Tampereen seutu ja Orivesi koronan jälkeen asettuvat.
Keskusta haluaa taata turvallisen arjen, lasten etu on asetettava ensisijaiseksi. Teemme työtä paikallisuuden ja yhteisöjen puolesta. Haluamme samalla turvata asumisen ja elämisen mahdollisuudet sekä edistää elinvoimaa koko Oriveden alueella!
Oriveden keskusta esittää puurakentamisen edistämistä Oriveden kaupungissa (17.2.2020)
Puurakentamiselle ei ole Suomessa kannusteita eikä lainsäädännössä velvoitteita, kuinka paljon julkisesta rakentamisesta pitäisi olla puurakentamista. Olemme tässä suhteessa jäljempänä mm. Iso-Britanniaa. Ruotsissa puurakenteisten kerrostalojen suhteellinen osuus on lähes kolminkertainen Suomeen verrattua (Forecon 10.12.2019) Orivesi on HINKU-kunta.
Valtuuston päätöksellä olemme sitoutuneet tavoittelemaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Riihitien uusi hirsipäiväkoti on avaus ilmastoystävälliselle rakentamiselle. Oriveden kaupunki on mukana Metsäkeskuksen ja Tampereen yliopiston ”Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla” -hankkeessa, joka jatkuu vuoden 2021 loppuun.
Oriveden Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Oriveden kaupunki sitoutuu edistämään puurakentamista kaavoituksessaan. Lisäksi kaupungin tulee toimia esimerkkinä omassa rakentamisessaan sekä julkisissa hankinnoissaan.
Orivedellä rakentaminen keskittyy pientaloihin ja kerrostalojenkin kerrosmäärä on maltillinen, joten puurakentaminen soveltuu niihin hyvin.
Puurakentamisen edistämisellä on suuri merkitys kuntamme metsänomistajille sekä lähialueemme sahoille. Puun jalostusarvon nostaminen on tärkeää koko metsäsektorille.
Puuelementtirakentamisen kehittyminen on nopeuttanut paikan päällä tapahtuvaa rakentamista ja siten vähentää kosteusriskejä. Julkiset betonirakennukset ovat viime vuosikymmeninä kärsineet runsaasti kosteudesta johtuvista sisäilmaongelmista.
Puurakentamisen edistämisen puolesta puhuvat sen turvallisuus ja terveellisyys rakennusmateriaalina. Puutalojen paloturvallisuus ja äänieristys ovat yhtä hyvät kuin muillakin rakennusmateriaaleilla. Asukkaat kokevat puutalot terveellisiksi ja turvallisiksi asua. Sekä metsäteollisuus että puuteollisuus lisäävät työpaikkoja kaupunkikeskittymien ulkopuolelle siten lisäten maaseutumaisten alueiden elinvoimaa.
Puu on rakentamismateriaalina betonia ilmasto- ja ympäristöystävällisempää. Puurakennus sitoo hiiltä pitkäksi aikaa. Lisäksi EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi korostaa ympäristönäkökohtien huomioimista julkisissa hankinnoissa.
Orivedellä 17.2.2020 Keskustan valtuustoryhmä:
Marjo Mäkinen-Aakula
Jyrki Tuomaala
Matti Koppanen
Timo Raita-aho
Heikki Salomaa
Pekka Tuhkanen
Kullervo Erkkilä kirjoitti Oriveden Sanomissa 20.1.2021:
”Suomen tuulivoimayhdistys ry on yli 30 vuotta propagoinut ahkerasti ulkomaisten pörssiyhtiöiden omistaman tuulivoimateollisuuden puolesta. Sen jakama informaatio on yksipuolista, värittynyttä ja valheellista.”
Todellisuudessa tuulipuistojen omistuksen jakautuminen vuonna 2019, jolta viimeisimmät tilastot ovat: 69 % kotimainen, 31 % ulkomainen (osuus kumulatiivisesta kapasiteetista, lähde: Suomen tuulivoimayhdistys)
Toisaalta mitä vikaa ulkomaisissa pörssiyhtiöissä on? Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia investointeja maamme kasvun ja kehityksen tukemiseen: uuden yritystoiminnan rahoittamiseen sekä vientitulon ja työpaikkojen luomiseen. Ulkomaisten investointien myötä saamme myös lisää pääomaa tuotekehitykseen sekä pystymme vahvistamaan tietotaidon ja osaamisen karttumista yrityksissä. Ulkomaiset yritykset eivät investoi tänne kuitenkaan isänmaanrakkaudesta vaan sen on oltava liiketaloudellisesti järkevää.
Suomen tuulivoimayhdistyksen jäsenistöön kuuluu yli 180 henkilöjäsentä sekä yli 140 yritys- ja yhteisöjäsentä. Jäsenyritysten kirjo on laaja: voimala- ja komponenttivalmistajista hanketoimijoihin, laki- ja konsulttitoimistoista kuljetus- ja nostoyrityksiin. Joukossa on myös kuntia ja oppilaitoksia. Yhdistykseen voi liittyä kuka tahansa tuulivoima-alasta kiinnostunut. Yhdistyksen toiminta vaikuttaa hyvin läpinäkyvältä, mm. yhdistykseen kuuluvista yrityksistä on luettelo yhdistyksen nettisivuilla. Yhdistyksen visiona on:
· Rakentaa suomalaisille puhdasta ja turvallista omaa energiantuotantoa.
· Työllistää luomalla kotimaista kannattavaa uusiutuvan energian liiketoimintaa.
· Toteuttaa puhtaampaa huomista jo tänään.
(lähde: Suomen tuulivoimayhdistys)
Vaikuttaa todella omituiselta Erkkilän väite yhdistyksen toimimisesta ulkomaisten pörssiyhtiöiden propagandistina.
Veli-Matti Vanhanen
Eero Nenonen maalaili kauhukuvia tuulivoimaloista Oriveden Sanomissa 13.1.2021:
”Varjojen välkkyminen ajaa ihmiset hulluiksi, vaikka he pitävät verhot kiinni ja kaihtimet alhaalla, on kuin joku laittaisi kokoajan valot pois ja päälle”.
Amerikkalaisten tutkimusten mukaan varjovälke ei aiheuta terveydellistä riskiä:
”Shadow Flicker Is Not A Health Concern
In 2012, the Massachusetts Department of Environmental Protection, in collaboration with the Massachusetts Department of Public Health, commissioned a study that included a panel of independent experts to identify any documented or potential health impacts that may be associated with exposure to wind turbines. The panel of experts concluded that there is no scientific evidence to suggest that shadow flicker negatively effects health.”
Häiritseväksi se voidaan tietysti kokea. Niinpä tuulivoimalan rakentaminen edellyttää välkeselvityksen tekemistä. Ympäristöhallinnon ohjeen OH 5/2016 mukaan Suomessa vaikutuksia verrataan muiden maiden ohjearvoihin. Saksassa ja Ruotsissa on tuulivoimapuistojen viereiselle asutukselle annettu suositusarvo maksimissaan kahdeksan tuntia välkettä vuodessa (nk. ”real case” eli todellinen tilanne, jossa huomioidaan auringonpaisteajat ja tuuliolosuhteet). Lisäksi Saksassa ja Ruotsissa on annettu suositusarvo 30 minuuttia päivässä sekä 30 tuntia vuodessa niin kutsutussa ”worst-case” -eli teoreettisessa maksimitilanteessa. Näitä raja-arvoja sovelletaan yleisesti myös Suomessa.
Välkkeen määrä riippuu sääolosuhteista siten, että esimerkiksi pilvisellä säällä välkettä ei esiinny. Kesällä välkevaikutukset ovat laajimmillaan aamuisin ja iltaisin, kun aurinko on matalalla. Talvisin välkettä voidaan havaita laajemmalla alueella myös päivällä. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimalan ja tarkastelupisteen välissä, välkkeen vaikutus pienenee. Kun tuulivoimala ei pyöri, välkettä ei esiinny. Välkevaikutus riippuu myös tuulen suunnasta eli roottorin kulmasta havainnointipisteeseen nähden. Se voi tuulivoimalan
koosta, sijainnista ja auringon kulmasta riippuen ulottua jopa 1–3 kilometrin päähän tuulivoimalasta. Alueella kasvava puusto vähentää välkkeen häiritsevyyttä. Kohtuuttoman haitan välttämiseksi voimalat voidaan pysäyttää automaattisesti vallitsevien sääolosuhteiden mukaisesti, kun välkettä uhkaa muodostua herkälle alueelle.
Nenonen: ” Paljon puhuttua infra-ääntä… on tutkittu paljon. Se on todettu kiistattomasti hyvin haitalliseksi ihmisten terveydelle.”
Viime vuonna valmistui VTT:n monitieteellinen tutkimus tuulivoiman infraäänen terveysvaikutuksista. Tässä tutkimuksen tuloksia: ” Tutkimuksen päähavainto on se, että infraääntä ei havaittu kuuntelukokeissa. Infraääni ei myöskään aiheuttanut mitattavia fysiologisia reaktioita. Tutkimuksen vastuullinen johtaja Panu Maijala Teknologian tutkimuslaitos VTT:stä arvioi, että tulokset ovat helpotus tuulivoima-alalle.
– Se, että infraääni ei aiheuta terveyshaittoja, on varmasti kaikille alan toimijoille ja tuulivoimaoperaattoreille se keskeisin havainto, Maijala sanoo. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja,
neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä pitää tutkimusta merkittävänä, sillä tuulivoimatuotannon terveysvaikutukset ovat puhuttaneet kansalaisia.
– Totesimme heti alkuvaiheessa, että tutkimuksen pitää täyttää luotettavuuden suhteen tiukatkin kriteerit, Pekkola sanoo. Myös Maijala korostaa, että tutkimus on laaja, perusteellinen ja monitieteinen.
– Tämä on tehty äärimmäisen huolella ja meillä on ollut käytössä usean tieteenalan parhaat tutkijat, mitä tästä valtakunnasta löytyy.
Infraäänen vaikutusta ei tutkimuksessa pystytty havaitsemaan myöskään fysiologisissa mittauksissa.
Ihmiset, jotka kokivat saavansa tuulivoimaloiden infraäänestä oireita, eivät pystyneet aistimaan sitä tarkemmin kuin ihmiset, jotka eivät koe saavansa oireita. Heidän tahdosta riippumaton hermostonsa ei myöskään reagoinut infraääniin muita ihmisiä voimakkaammin.
Tutkimuksessa todetaankin, että oireilua voi selittää tuulivoimaloiden kokeminen häiritseväksi ja niiden pitäminen terveysriskinä, jolloin kyse olisi niin sanotusta nosebo- efektistä. Ihmiset saattavat myös tulkita sellaiset oireet ja sairaudet tuulivoimasta johtuviksi, jotka eivät todellisuudessa liity siihen.
Tutkimuksessa havaittiin, että infraäänen taso tuulivoimala-alueilla vastaa keskimäärin tavanomaisen kaupunkiympäristön infraäänitasoa.”
Nenonen:” Kuntalaisaloitetta tuulivoiman puolesta ei ollut eli kukaan ei ole puoltanut hanketta.” Tällaisessa markkinataloudessa, jollaisessa Suomessakin elämme, yleensä yrityksillä tai yksityisillä ihmisillä on vapaus itsenäisesti päättää uusista investoinneista lainsäädännön rajaamissa puitteissa. Mikäli uusi hanke osoittautuu investointilaskelmissa kannattavaksi ja muutenkin toteuttamiskelpoiseksi, ei sen toteutukseen kuntalaisaloitteita tai 5-vuotissuunnitelmia kaivata. Joskus kuitenkin äänekäs vähemmistö, esimerkiksi 7 % kuntalaisista, saattaa painostuksellaan saada yrityksen perääntymään suunnitelmistaan investoida kunnan alueelle tai enemmistön taipumaan tahtoonsa. Silloin kunta ei saa huomattavaa kiinteistöveron maksajaa eikä mahdollisesti muutamaa uuttaa työpaikkaa. Toivokaamme, ettei Orivesi saa tällaista Eipäveden mainetta yritysmaailmassa.
Nenonen: ”Oriveden kaupunginvaltuusto …on otettava päätöksissään huomioon asukkaiden tahto oman elinympäristönsä suhteen ja turvattava jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön koskien sekä nykyistä että tulevia sukupolvia.”
Tuulivoima on saasteeton ja uusiutuva sähköenergian tuotantomuoto. Sen avulla voidaan valmistaa myös ns. vihreää eli puhdasta vetyä elektrolyysereissä. Kun vety yhdistetään hiilidioksidiin, fossiilisia raaka- ja polttoaineita voi korvata melkein millä tahansa teollisuudenalalla ja liikenteessä. Lappeenrannan yliopiston prof. Jarmo Partasen mukaan (Tekniikka&Talous 16.10.2020) vihreä vety on ratkaisu hiilineutraaliuteen. Sen käyttöön siirrytään globaalisti Suomi mukaan lukien. Suomessa tarvitaan tästä syytä tuhansia tuulivoimaloita ja elektrolyysereitä. Kyllä Orivedellekin on mahduttava tuulivoimaloita tuuliolosuhteiltaan sopiviin paikkoihin. Pelkästään itsekkäistä syistä meillä ei ole oikeutta siirtää yhteistä vastuuta uusiutuvien energiamuotojen kehittämisestä muiden kuntien harteille tai tuleville sukupolville.
Veli-Matti Vanhanen
Valtuustoaloite aurinkoenergian tuottamisesta ja hyödyntämisestä kaupungin kiinteistöissä
Hallitusohjelman kestävyyteen ja ekologiseen jälleenrakentamiseen liittyvät strategiset tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä ja asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä tulee pienentää.
Aurinkoenergia on tulevaisuuden energiamuoto, mutta sen tuottaminen on Suomessa vielä vähäistä verrattuna esimerkiksi Saksaan ja Tanskaan. Kuitenkin aurinkoenergian tuotantopotentiaali Suomessa on lähes Keski-Euroopan luokkaa johtuen valoisista kesistä. (www.lut.fi/uutiset). Vuonna 2017 aurinkoenergiaa tuotettiin Suomessa 80,4 MW (International Energy Agency, IEA). Pelkästään asuinrakennusten kattopotentiaali on noin 10 000 MW (www.lut.fi/uutiset).
Aurinkoenergian hyödyntämisen tekniikat ovat kehittyneet viime vuosina ja niillä voidaan järjestelmän laajuudesta ja kapasiteetista riippuen tuottaa merkittäväkin osa rakennusten tarvitsemasta energiasta. Ylijäämäsähkö on mahdollista myydä verkkoon.
Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen on yksilöiden, yritysten, kuntien ja valtioiden – meidän jokaisen – tehtävä. Oriveden Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Oriveden kaupungin omistamien aurinkoenergian tuottamiseen soveltuvien kiinteistöjen, erityisesti koulujen, katoille tai tonteille rakennetaan aurinkovoimaloita. Aloitteen tarkoitus on lisätä uusiutuvan energian käyttöastetta kaupungin julkisissa rakennuksissa ja osoittaa, että Oriveden kaupunki on valmis osallistumaan ilmastotalkoisiin ja tekemään vastuullisia valintoja myös energianhankinnoissa. Ympäristöhyötyjen, imagohyötyjen ja pienempien energialaskujen lisäksi aurinkovoimaloita voidaan hyödyntää kouluissa uusiutuvan energiantuotannon opetuksen tukena tuomalla lapsille, nuorille ja kaikille kaupunkilaisille aurinkoenergia ja aurinkopaneelit tutuksi osaksi kaupunkia ja omaa elämää.
Koska aurinkoenergian hyödyt ovat suurimmillaan kesällä, jolloin lämmitystä ei tarvita, kaupungin omissa kohteissa erityisesti jäähdytyksen ja ilmastoinnin hyödyt olisivat ilmeiset.
Tulisi tutkia myös mahdollisuutta lisätä uusien soveltuvien asuntoalueiden kaavamääräyksiin kannuste aurinkoenergian hyötykäytöstä uudisrakentamisen yhteydessä.
Otetaan yhdessä askel kohti hiilineutraalia Pirkanmaata 2030.
Orivedellä 26.10.2020
Keskustan valtuustoryhmä
Jyrki Tuomaala, pj.
Matti Koppanen
Marjo Mäkinen-Aakula
Timo Raita-aho
Heikki Salomaa
Pekka Tuhkanen
Minna Löytty-Rissanen, varavalt.
Vanhempamme, isoäitimme ja vaarimme ansaitsevat parempaa hoivaa
Arvokkaaseen ja merkitykselliseen vanhuuteen kuuluu hyvä ja kokonaisvaltainen hoiva. Iän myötä monen ihmisen sairaudet lisääntyvät ja lääkkeiden käyttö kasvaa. Usein käy niin, että eri vaivoihin ja sairauksiin määrätään eri lääkkeitä, mutta lääkehoidon kokonaissuunnittelu unohtuu. Näin riski liialliseen lääkkeiden käyttöön sekä eri lääkkeiden haitallisiin yhteisvaikutuksiin kasvaa. Lisäksi ikääntyvän elimistön fysiologiset muutokset voivat muuttaa tilannetta nopeastikin. Ikäihmisen kokonaisvaltaiseen hoitoon perehtyneen erikoislääkärin, geriatrin, tehtävä on mm. suunnitella ikäihmisten lääkehoitoa ja tarkistaa eri lääkkeiden yhteisvaikutuksia.
On ilmennyt, että Orivedellä hoitokodeissa ja kotisairaanhoidossa käytetään ainoastaan geriatrin puhelinkonsultointia eli terveyskeskuslääkäri voi tarvittaessa soittaa geriatrille. Tätä ei voida pitää riittävänä. Puhelinkonsultoinnilla ei voida korvata ihmisen kohtaamista ja kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelua.
Oriveden kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Tampereen kaupunki, joka tarjoaa myös geriatrin palveluja. Oriveden kaupunki ei kuitenkaan ole sosiaali- ja terveyspalveluja ostaessaan tilannut ao. palvelua Orivedelle, vaikka meillä asuu noin 2000 yli 70-vuotiasta. Vertailun vuoksi naapurikunnista mm. Kangasala käyttää geriatrin palveluja ja Ruovedelläkin käytetään geriatrin etäpalveluja. Asiantuntijan käyttäminen lääkehoidon suunnittelussa helpottaa myös hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien päivittäistä työtä ja jaksamista.
Vanhempamme, isoäitimme ja vaarimme ansaitsevat parempia terveyttä ja hyvinvointia koskevia palveluja ja hoivaa. Keskustan Oriveden kuntayhdistys ja valtuustoryhmä esittävätkin, että Oriveden kaupunki sisällyttää valmisteilla olevaan uuteen hankintaan myös geriatrin palveluja.
Asian etenemisen varmistamiseksi Keskustan valtuustoryhmä tulee jättämään asiasta valtuustoaloitteen seuraavassa valtuuston kokouksessa 14.9. Muiden puolueiden valtuutetut ovat tervetulleita liittymään aloitteeseen.
Keskustan Oriveden kuntayhdistys ja Keskustan valtuustoryhmä
Anne Nousiainen, kuntayhdistyksen pj.
Jyrki Tuomaala, valtuustoryhmän pj.
Matti Koppanen
Marjo Mäkinen-Aakula
Timo Raita-aho
Heikki Salomaa
Pekka Tuhkanen
Oriveden Keskustan toimintaperiaatteet:
1 Yhteydet
2 Uudet asukkaat
3 Elinkeinoelämä
4 Kasvatus ja koulutus
5 Vapaa-aika
6 Hoitoa ja hoivaa
7 Kestävä kehitys
8 Päätöksentekokulttuuri
Täältä löydät Oriveden Keskustan vaalilehden ja vaalivideon:
Jyrki Tuomaala
puheenjohtaja
Aimo Kaikkonen
varapuheenjohtaja
Marjo Mäkinen -Aakula
sihteeri
Muut jäsenet
Matti Koppanen
Kari Aakula
Annamari Aitolahti
Tuula Sipilä
Timo Raita-aho
Anne Nousiainen
Jyrki Tuomaala
puheenjohtaja
Aimo Kaikkonen
varapuheenjohtaja
Marjo Mäkinen -Aakula
sihteeri
Kari Aakula rahastonhoitaja
Muut jäsenet
Matti Koppanen
Annamari Aitolahti
Nina Enqvist
Timo Raita-aho
Anne Nousiainen
Keskustan Oriveden kuntayhdistys ry
3029686-9