Johanna Karjula

Työllisyys- ja maahanmuuttoasiantuntija, KM
Oulu

Rakentamassa työtä, vastuuta ja tulevaisuuden uskoa

Olen 43-vuotias oululainen ja ehdolla eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan vaalipiirissä.

Lähdin mukaan politiikkaan 22 vuotta sitten, koska halusin olla äänenä heille, joiden ääni ei päätöksenteossa kuulu. Olin nähnyt läheltä, miten mielenterveyspalvelut eivät aina toimi niin kuin niiden pitäisi. Halusin vaikuttaa siihen, että asiat muuttuvat paremmiksi ja että ihmiset saavat tarvitsemansa tuen.

Olen syntynyt ja kasvanut Oulussa. Aiemmin elämä on vienyt Jyväskylään, Seattleen ja Osloon. Maailmalla asuminen vahvisti käsitystäni siitä, miten arvokas suomalainen yhteiskunta on silloin, kun se toimii: koulutus on saavutettavaa, työstä voi rakentaa elämän ja ihmiset voivat luottaa toisiinsa.

Yrittäjäperheen esikoisena opin varhain, että hyvinvointi syntyy työnteosta, yrittämisestä ja vastuun kantamisesta. Oman kokemukseni mukaan mikään yhteiskunta ei menesty ilman näitä kolmea.

Ammatillinen polkuni on kulkenut floristista luokanopettajaksi ja edelleen työllisyyden ja maahanmuuton asiantuntijaksi. Olen nähnyt, kuinka paljon osaamista jää hyödyntämättä, jos polut työelämään eivät toimi. Siksi haluan uudistaa työttömyysturvalainsäädäntöä, vahvistaa kielen oppimista ja kehittää kotoutumisen rakenteita. Nämä ovat käytännön keinoja siihen, että ihmiset pääsevät nopeammin töihin ja osaksi yhteiskuntaa.

Lisäksi olen pyörittänyt pienimuotoista majoitustoimintaa, joka on antanut käytännön tuntumaa arjen talouteen ja vastuuseen.

Politiikassa kokemusta on kertynyt yli kahden vuosikymmenen ajalta. Olen toiminut kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä Jyväskylässä. Tällä hetkellä olen Oulun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja. Päätöksenteossa olen oppinut, että parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyöllä ja sillä, että joku on valmis ottamaan vastuuta.

Eduskunnassa haluan vahvistaa työn mahdollisuuksia poistamalla työllistymisen esteitä, tekemällä työnteosta kannattavaa, tukemalla osaamisen kehittämistä ja rakentamalla joustavat työmarkkinat. Työllisyyttä vahvistaa myös se, että kotoutuminen ja kielen oppiminen toimivat ja ihmiset pääsevät osaamistaan vastaaviin töihin.

Työ ja toimeentulo

Suomen työmarkkinoilla osaaminen ja työ eivät kohtaa. Byrokratia estää ihmisiä työllistymästä ja yrityksiä kasvamasta, työnteko ei aina ole taloudellisesti kannattavaa ja yritykset tarvitsevat joustavuutta sekä rahoitusta investointeihin.

Työ luo toimeentulon ja tulevaisuuden uskon. Haluan rakentaa yhteiskuntaa, jossa työn tekeminen kannattaa ja yrittäminen on mahdollista. Työllisyysratkaisut on suunniteltava erilaisia elämäntilanteita varten, jotta jokainen voi löytää oman polkunsa työelämään.

Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi yritysten perustamisen, kasvun ja investointien on oltava sujuvaa ja byrokratian sellaista, että se helpottaa työn tekemistä eikä vaikeuta sitä.

Koulutus ja osaaminen

Työelämä muuttuu nopeasti, mutta koulutus ei pysy mukana. Koulutamme yhä aloille, jotka eivät työllistä, vaikka tulevaisuudessa tarvitaan aivan uudenlaisia taitoja ja ammatteja. Osaamisen päivittäminen on tehty turhan raskaaksi, ja tutkintokeskeinen järjestelmä ei tarjoa joustavia tapoja oppia työn ohessa tai vaihtaa suuntaa silloin kun tarve on suurin.

Osaaminen ratkaisee Suomen tulevaisuuden. Polun on oltava kunnossa varhaiskasvatuksesta lähtien, ja jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus saada tukea oppimiseensa. Aikuisten pitää voida kehittää taitojaan läpi elämän joustavasti ja käytännönläheisesti. Tutkimus, kehitys ja uudet teknologiat, myös tekoäly, voivat nostaa tuottavuutta ja luoda uutta kasvua, kun ne valjastetaan palvelemaan ihmistä ja työtä.

Tulevaisuus ja turva

Suomalaisten arjessa epävarmuus on lisääntynyt: palveluita karsitaan, hinnat nousevat, työttömyysjaksot pitkittyy ja tulevaisuuden suunnittelu tuntuu hankalalta. Väestökehitys heikentää huoltosuhdetta, kun lapsia syntyy vähemmän ja yhä myöhemmin, ja maailmanpoliittinen tilanne korostaa tarvetta vakaudelle.

Hyvinvointi rakentuu kestävälle ja kohtuulliselle kasvulle. Talouden on oltava sellaisella pohjalla, että pystymme huolehtimaan ihmisistä myös tulevaisuudessa. Perheiden arjen pitää olla sujuvaa ja ennakoitavaa, jotta lapsia on ylipäätään mahdollista ja turvallista saada. Samalla on varmistettava, että palvelut toimivat ja ihmiset voivat luottaa siihen, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee.

Turvallisuus syntyy arjen toimivuudesta. Kun perheiden, työn ja palveluiden perusta on kunnossa, koko yhteiskunta voi hyvin.