Keskusta puolustaa lähipalveluja – edelleen

 Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Istuimme tässä samassa salissa muutama viikko sitten saman aiheen äärellä. Silloin meillä oli edessämme vielä kovin erilaiset periaatteet, joihin perustuen palveluverkkotyötä on tarkoitus viedä eteenpäin. Keskustan ryhmä haluaa jo tässä vaiheessa kiittää hyvästä yhteistyöstä, periaatteet ovat nyt huomattavasti paremmat kuin aikaisemmin.

Täysin valmis tai täydellinen paperi ei kuitenkaan vielä ole. Keskustan ryhmä näkee, että periaatteista puuttuu vielä kolme tärkeää pointtia: jokaisessa kunnassa oleva toimipiste, henkilöstön saatavuuden tärkeys ja toimivaltaan liittyvä kysymys. Avaan näitä esityksiämme seuraavaksi.

Esitämme, että ensimmäiseen alakohtaan lisätään uusi ranskalainen viiva: ”Jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa on jatkossakin vähintään yksi kiinteä toimipiste, jonka palvelut vaihtelevat palvelutarpeen mukaan”.

Uskon, että tähän periaatteeseen voi sitoutua koko aluevaltuusto. Ajattelen, että keskustan vahva kanta sote-pisteestä joka kunnassa on ymmärretty myös osaksi väärin – kyse ei ole siitä, että olisimme rakastuneet seiniin tai jääräpäisesti puolustaisimme rakennuksia, ei. Ammattilaiset tarvitsevat tilat ja jokaisessa kunnassa olisi jatkossakin hyvä olla hyvinvointialueen ovi, jonka takaa löytyy ammattilainen. Näiden ovien takaa voi löytyä monia eritason palveluita: palvelutarjonta vaihtelee sen mukaan, mikä on palveluntarve. Uskon, että myös tässä jaamme ajatukset teidän kaikkien kanssa. Haluamme lisätä myös sen, että tietenkin kiinteiden toimipisteiden lisäksi pitää kehittää liikkuvia ja digitaalisia palveluita, sillä niissä on aidosti mahdollisuus parantaa saavutettavuutta ja palveluiden saatavuutta. Silti myös ne on otettava huomioon, jotka eivät kykene esittämään asiaansa etäyhteyksin tai saamaan hoitoa internetin välityksellä. Uskon, että meillä on konsensus siitä, että korvaava palvelu pitää olla kehitetty asiakkaan näkökulmasta yhtä hyväksi.

Ja jos tämä on itsestäänselvää, mikään ei varmasti estä lisäystä.

Toinen tärkeä lisäyksemme liittyy henkilöstöön, joka on meidän tärkein voimavaramme. Tähän saakka narratiivi on ollut se, että maakunnan eri kolkkiin on muka vaikea saada henkilöstöä ja siksi palveluita ja toimipisteitä pitäisi ajaa alas. Me kaikki tiedämme, että toimipisteet Eurassa, Säkylässä tai vaikkapa Karviassa ovat vetovoimaisia kaikki omalla tavallaan. Mikäli hyvinvointialue tunnistaa henkilöstön saatavuuden ongelman, käsien pystyyn nostamisen sijasta on hyvä panostaa juuri niille alueille, joille henkilöstöä on vaikea saada. Tässä yhteistyössä keskeinen kumppani on kunnat, jotka eivät pelkästään tee töitä oman elinvoimansa parantamiseksi, mutta myös tietävät alueensa ominaispiirteet ja haluavat tehdä yhteistyötä osaajien saamiseksi. Yhteydenotot oppilaitoksiin kertovat, että sote-alan opiskelijoita on aivan jokaisesta hyvinvointialueen kunnasta ja epävarmuus tulevaisuuden alkaa toteuttamaan itseään: henkilöstöä on vaikea saada, jos signaali on, että työpaikka ei välttämättä pysy.

Tämän takia esitämme, että viidennen alakohdan otsikoksi muutetaan: ”Vahvistetaan toimia henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi koko hyvinvointialueella”. Sen lisäksi alakohta ”Huomioidaan henkilöstön saatavuus ja riittävyys” korvataan uudella kohdalla: ”Sitoutetaan henkilöstöä hyvällä johtamisella ja antamalla pitkän aikavälin näkymiä palveluiden tuottamisesta koko toimialueella”.

Kolmas tärkeä kohta on toimivalta, josta me kaikki olemme yhdessä lausuneet sanamme. Enemmän tai vähemmän miltei koko aluevaltuusto on yhtä mieltä siitä, että merkittävimmät palveluverkkopäätökset tulee tehdä tässä salissa ja käydä poliittinen keskustelu, mihin suuntaan haluamme hyvinvointialuetta viedä. Keskustan ryhmälle sopii periaatteiden loppuun liittyvä kaneetti siitä, että muutokset sisältyvät talousarvioon ja -suunnitelmaan, mutta sen lisäksi esitämme päätösesitykseen, että:

palveluverkkoon tehtävät keskeiset muutokset esitellään aluevaltuustolle ja aluevaltuusto päättää niistä talousarvio- ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Mitä ne keskeiset muutokset ovat? Ne ovat asiakkaan kannalta merkittäviä muutoksia – tämän termin saa määrittää esimerkiksi aluehallitus jatkotyössään.

Näin kirkastaisimme valtuuston roolia. Muotoilulla talousarvion päättämisen yhteydessä valtuustolle tulisi tuoda korostetusti valtuustolle, että mitä muutoksia palveluverkkoon ollaan tekemässä.

Hallintoviisaat saattavat seuraavaksi sanoa, että tämä ei sovi yksi yhteen hallintosäännön kanssa. Me sanomme: katinkontit, valtuusto voi päättää kuinka tahtoo. Sen lisäksi on kuitenkin hyvä päivittää hallintosäännön muutos kaikkien puoluepiirien evästyksen mukaisesti. Uskon, että hyvällä yhteistyöllä valtuusto voi tänään antaa evästyksen hallitukselle aloittaa hallintosäännön uudistustyö.

Hyvinvointialuetta johdamme me.

Aivan lopuksi, vaikka poliittisia erimielisyyksiä on ja asiat eivät tästä kuin vaikene, asiat saatetaan maaliin yhteistyöllä. Toivomme, että aluevaltuusto voisi ottaa lähtökohdakseen saattaa esitetyt muutokset periaatteisiin jopa yksimielisesti näillä perusteluin.

EtusivuUutisetKeskusta puolustaa lähipalveluja – edelleen