Sampsa Kataja kyseli tiistain (8.8.) Satakunnan Kansan kolumnissaan sitä, onko hyvinvointialueella johtajuutta. Hän aloitti kolumninsa Karvia-päiville tulon peruuntumisesta persona non gratan vuoksi, jatkoi oman pitkän johtajuusuran kertomisella ja päätti kolumnin erikoissairaanhoidon palveluiden turvaamiseen.
Näin karvialaisena olen tietysti harmissani, että hän koki olonsa epätervetulleeksi paikkakunnalle viettämään aikaa ja tapaamaan ystäviään. Tuskin siitä karvialaisetkaan pahastuvat, jos aluevaltuuston puheenjohtaja vierailee paikkakunnalla vapaallaan. Kokemuksesta voin sanoa, että kyllä Karviassakin annetaan poliitikkojen olla rauhassa. Karvialaiset kuten muutkin maaseudulla asuvat ihmiset ymmärtävät myös sen, ettei yksi puheenjohtaja voi kaikkea ratkaista, vaan päätökset vaativat joukkuepeliä.
Minä olen sitä koulukuntaa, joka näkee johtajuuden synnyttävän yhteistoimintaa ja vievän yhteistyössä asetettuihin tavoitteisiin. Yhdessä valmisteltu ja toteutettu on aina vahvemmalla pohjallakuin harvainvallalla synnytetty. Jos joukkueen sisällä syntyy juopia esimerkiksi luottamuksen johdosta, tekeminen ontuu. Viime aikojen kohu hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen yllä johtuu siitä, että hyvinvointialueen virkakoneisto ja poliitikot eivät pelaa hyvin yhteen. Ja juuri saumatonta yhteistyötä tarvitaan, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvät Satakunnan hyvinvointialueen palvelut. Avoimuus synnyttää luottamusta. Jos aluevaltuutetuille kerrotaan yhteisessä suljetussa tilaisuudessa toista, kuin mitä seuraavana päivänä mediasta saadaan lukea, on kuohut valmiit. Näiden jälkipyykkeihin kuluu voimia, joita tarvittaisiin yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn.
Johtavat viranhaltijat ja poliitikot totesivat alusta lähtien kuin yhdestä suusta, että peruspalveluita on vahvistettava, jotta kalliimpia erikoissairaanhoitoja tarvitaan vähemmän. Tähän jo lähtökohtaisesti sisältyy suurien säästöjen potentiaali. Viimeaikainen palveluverkkoselvitys on osoittanut jotain muutakuin peruspalveluiden vahvistamista. Keskittämisen vimma on kova ja seinistä halutaan säästää. Tavallisille ihmisille lähellä tuotetut terveyspalvelut ovat olleet kautta aikain yhtä itsestään selviö kuin kaupat ja koulutkin. Kynnys peruspalveluihin menoon täytyy asettaa mahdollisimman alas, jottei ongelmat kasva niin suuriksi, että se tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi. Tämän vuoksi Keskustankin ajama lähipalveluteema on keskeinen osa palveluverkon rakentamista. Toinen tärkeä huomioitava asia on yhdenvertaisuus lain edessä. Olipa kysymys kunnista tai kuntalaisista, yhdenvertaisuuden on toteuduttava kaikessa päätöksenteossa.
Aluevaltuutetut ja muut poliitikot ymmärtävät kyllä talouden reunaehdot. Jokaisella on kuitenkin tahtotilana, että asiat tehdään oikein ja päätökset ovat aidosti kestäviä. Nokittelun sijasta on katsottava eteenpäin ja ryhdyttävä työhön – yhdessä.
Jari Lepistö, puheenjohtaja, Keskustan Satakunnan piiri, Karvia