Olen asunut Keravalla vuodesta 2003. Kaikki kolme lastani ovat saaneet kasvaa lapsuutensa, käydä koulunsa ja harrastaa monipuolisesti Keravalla. Vantaa on tullut itselleni tutuksi Tikkurilassa asuvien ex-appivanhempieni sekä myös työ- ja luottamustehtävieni kautta. Olen urheilullinen, aikaansaava,
yhteistyökykyinen, sosiaalinen ja aina valmis kuuntelemaan.
Olen Keskustan Uudenmaan piirin aluevaaliehdokas, 51-vuotias perheenisä, luokanopettaja, JUKOn kokoaikainen Keravan pääluottamusmies, OAJ:n valtuuston jäsen 2018-2022 ja 2022-, Keravan kaupunginvaltuuston jäsen 2021- ja vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunnan jäsen, Vantaa-Kerava-aluevaltuuston varajäsen ja Lasten, nuorten ja perheiden jaoston varajäsen, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2022 alkaen ja Keskustan puoluehallituksen jäsenenä 2023-24. Vuoden 2025 toimin puoluehallituksen varajäsenenä. Lisäksi toimin OAJ:n valtakunnallisessa työhyvinvointityöryhmässä.
Harrastuksiini kuuluu painonnosto ja koirieni Lucan ja Pablon kanssa lenkkeily luonnossa. Olen myös laulumies. Bravuurini karaokessa on My Way. Perheeni aikuisista lapsista 2 on muuttanut kotoa pois ja vanhin poikani muutti takaisin kotiini viime kesänä.
Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen tottunut Yhteistyön rakentaja. Olen vastuunkantaja, verkostoituja, uutta luova, sosiaalinen ja aina valmis kuuntelemaan.
Yhdessä ja yhteistyössä muiden aluevaltuutettujen, viranhaltijoiden ja kaikkien yhteistyötahojen kanssa kolmatta sektoria ja järjestöjä, urheiluseuroja ja yhdistyksiä unohtamatta olen valmis laittamaan korteni kekoon Vantaa-Keravan hyvinvointialueen asukkaita kuunnellen heidän palveluidensa parantamiseksi.
Jokaisen hyvinvointialueen asukkaan ulottuvilla tulee olla lähipalvelut: terveysasemat kohtuullisen matkan päässä digipalveluilla tuettuna, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja hoidon saavutettavuus.
Hyvinvoiva hyvinvointialueen työntekijä on voimavara, joka mahdollistaa hyvinvointialueen asiakkaiden palvelun parhaalla mahdollisella tavalla. Työn sisältö, perehdytys, työnohjaus, palkkaus, mentorointi, hyvinvointiedut, hyvä esihenkilötyö ja johtaminen, työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä, osallisuus vaikuttavat kaikki siihen, miten veto- ja pitovoimaisia työpaikkamme hyvinvointialueella ovat. Työntekijöiden työhyvinvointiin ja työsuojeluun kannattaa panostaa.
Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat heijastuvat koko yhteiskuntaan. Nyt tarvitsemme moniammatillista tukea perheille, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja oppilaitoksiin. Neuvolat ovat tärkeitä paikkoja tunnistaa perheiden ongelmia ja ryhtyä toimiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi, sillä yksi yhteiskunnasta syrjäytynyt nuori maksaa miljoona euroa yhteiskunnalle. Myös järjestöt, yhdistykset, siis kolmas sektori on otettava tiiviisti mukaan yhteistyöhön.