Tuomo Suihkonen
Keravalla olen asunut vuodesta 2003 lähtien, lapseni ovat käyneet täällä päiväkodit, koulunsa ja harrastaneet Keravalla. Onollut ilo ja kunnia olla Keravan kaupunkistrategian mukaan sydämestään keravalaisena vaikuttamassa kotikuntansa asioihin: koulutukseen ja eri ikäisten kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen.
Olen Keravan Keskustan kuntavaaliehdokas, 51-vuotias perheenisä, luokanopettaja, JUKOn kokoaikainen Keravan pääluottamusmies, OAJ:n valtuuston jäsen 2018-2022 ja 2022-, Keravan kaupunginvaltuuston jäsen 2021- ja vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunnan jäsen, Vantaa-Kerava-aluevaltuuston varajäsen ja Lasten, nuorten ja perheiden jaoston varajäsen, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2022 alkaen ja Keskustan puoluehallituksen jäsenenä 2023-24. Vuoden 2025 toimin puoluehallituksen varajäsenenä. Lisäksi toimin OAJ:n valtakunnallisessa työhyvinvointityöryhmässä.
Harrastuksiini kuuluu painonnosto ja koirieni Lucan ja Pablon kanssa lenkkeily luonnossa. Olen myös laulumies. Bravuurini karaokessa on My Way. Perheeni aikuisista lapsista 2 on muuttanut kotoa pois ja vanhin poikani muutti takaisin kotiini viime kesänä.
Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen tottunut Yhteistyön rakentaja. Olen vastuunkantaja, verkostoituja, uutta luova, sosiaalinen ja aina valmis kuuntelemaan.
Yhdessä ja yhteistyössä muiden valtuutettujen, viranhaltijoiden ja kaikkien yhteistyötahojen kanssa kolmatta sektoria ja järjestöjä, urheiluseuroja ja yhdistyksiä unohtamatta olen valmis laittamaan korteni kekoon kaupunkilaisia kuunnellen heidän palveluidensa parantamiseksi.
Vaaliteemat
Lasten ja nuorten palvelut ovat kuntavaalien kärkiteema
Koulutuksen ammattilaisena, luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä näen sivistyksen ja koulutuksen roolin keskeisenä. Uudessa Keravassa Lasten ja nuorten palveluissa on kasvatuksen ja opetuksen sekä nuorison palvelut yhdistetty yhteiseksi toimialaksi. Lasten ja nuorten moniammatillinen tukeminen heidän kasvussaan, kasvatuksessaan, kouluttautumisessaan ja hyvinvoinnissaan on yhteiskuntamme menestymisen perusta. Sopivat ryhmäkoot varhaiskasvatuksesta alkaen, perheiden tukeminen ja vastuuttaminen heidän omien lastensa kasvatuksessa, koulutetut ja osaavat opettajat ja moniammatillinen yhteistyö, jossa nuorisotyön ja opiskeluhuollon osuus on myös merkittävä, ovat kaikki asioita, joiden täytyy olla kunnossa.
Kaupunkilaisten hyvinvoinnin monipuolinen mahdollistaminen
Sydämessä keravalainen tulee olla yli valtuustokauden mittainen tavoite, jolloin kaupunkilaisten monipuolisen hyvinvoinnin mahdollistaminen on keskeistä. Turvallisuus luo hyvinvointia ja hyvinvointi luo turvallisuutta. Kotihoidontuen kuntalisä 160 e/kk/perhe ja sisarlisä 50 e tulee palauttaa ja tukea näin erilaisia lapsiperheitä. Panostukset koulutukseen muodostavat perustan kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Sivistys- ja kulttuuripalvelut luovat hyvinvointia kaupunkilaisille. Viihtyisä kaupunkiympäristö muodostaa toimivan Keravan keskustan sydämen, asemanseudun ympärille liikenteen solmukohdan jatkeeksi kävelykadun, jonka varrelle muodostuu yrittäjien kivijalkatoimipisteitä ja viihtyisänä se tarjoaa mahdollisuuden erilaisten tapahtumien järjestämiselle. Liikuntapalvelut ja lenkkimaastot hiihtolatuineen ja Keinukallion uusi monitoimihalli kannustavat keravalaisia ja tänne muualtakin tulevia liikkumaan. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on tärkeää moniammatillisen tuen (oppilashuolto, poliisi) mahdollistamiseksi kiinteänä osana koulujen ja oppilaitosten arkea. Ennalta ehkäisevä päihdetyö on keskeistä esim. nuorten huumeiden käytön ehkäisemiseksi.
Maahanmuuttajien kotouttaminen ja kotoutuminen korostuu
Maahanmuuttajien kotoutuminen on tärkeää, koska nyt 16 %:a keravalaisista tulee muista kieli- ja kulttuuritaustoista kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään pitävistä. Tämä näkyy varhaiskasvatuksesta alkaen koulutuksessa, jolloin S 2-kielen opetuksen resurssit ja valmistavalta luokalta (VALO) tulevien oppilaiden tukitoimet kouluissa korostuvat. Hyvin hoidettu kotoutuminen tukee myös työllisyyttä. On tärkeä, että myös huoltajat oppisivat suomen ja/tai ruotsin kielen ja voisivat näin tukea lapsiaan heidän koulunkäynnissään. Tulevaisuuden ennuste on, että jopa 40-45 %:a oppilaista 2030-luvulla Keravalla tulee monikulttuuritaustaisista perheistä, jolloin hyvin hoidettu kotouttaminen ja kotoutuminen on tulevalla valtuustokaudella ja sen jälkeen hyvin tärkeää ja keskeistä hoitaa hyvin.
