Keskustan Etelä-Hämeen piirin syyskokous: Ennallistaminen vähentää hiilinieluja

Keskusta Etelä-Hämeen piiri suhtautuu vakavasti ilmastonmuutokseen, mutta ei hyväksy ihmisten pelottelua luontokadolla. Vielä muutama vuosi sitten Suomessa oltiin lähes yksimielisiä hiilinielujen lisäämisestä metsänhoitoa tehostamalla ja hiiliviljelyä lisäämällä.

Nouseva keskustelunaihe on luontokato.  Sen syyksi on todettu metsien, soiden ja peltojen hyödyntäminen. Tietoisesti on unohdettu liikenneväylät, liikenne ja kaupunkirakentaminen. Asfaltin ja betonin alle jäänyt luonto todella katoaa. Muu luonto ei katoa vaan jatkaa luonnostaan jatkuvassa muutoksessa.

EU haluaa puuttua jäsenmaittensa metsien ja maiden käyttöön, vireillä olevan ennallistamisasetuksellaan. Siinä vaaditaan maa- Ja metsäkohteiden ennallistamista vuoden 1952 tasolle. Suomen maapinta-alasta kolmannes on soita ja turvemaita. Ojittamattomana niistä on 4.0 miljoonaa hehtaaria, suojeltuja soita 1,2 miljoonaa hehtaaria ja ojitettuja soita 4,7 miljoonaa hehtaaria. Valtaosa ojitetuista soista on otettu käyttöön Neuvostoliiton hyökkäyssodan jälkeen 1950 -luvulla. Niillä on korvattu menetettyjen alueiden peltoja ja metsiä. Metsät ovat oleellisesti vahvistaneet hiilinieluja ja tuottaneet hyvinvointia kansakunnalle. Samoin suopellot ovat olleet kuivina kesinä hyvänä apuna turvaamassa ruokaomavaraisuutta.

Ennallistamisasetus esitetyssä muodossa tulee kohtuuttoman kalliiksi, vähentää Suomen metsien hiilinielua pysyvästi ja lisää päästöjen vähentämisen tarvetta muilla sektoreilla. Näiden seikkojen vuoksi vaadimme, että Suomi vaatii ennallistamisasetuksesta luopumista.

Jokainen suomalainen voi käydä Tammelassa Liesjärven kansallispuistossa katsomassa tai lukea viimeisestä MT- metsäliitteestä miltä hiilinielu näyttää 30-luvulla lapiotyönä ojitetulla Ropakkoladon suolla, kun ennallistamisesta on kulunut 17 vuotta.