Ajatuksia uuden työn alusta

Olen koko ikäni työskennellyt yrityksissä, isoissa ja pienissä. Noin 20 vuotta sitten ei vielä työntekijää niinkään ohjattu tulosvastuullisuuteen tai kerrottu muutoin tarkemmin yrityksen tuloksesta ja sen vastuusta työntekijätasolla. Sen jälkeen on tapahtunut paljon ja jokaisessa isoimmassa yrityksessä jossa olen työskennellyt, on työntekijät otettu mukaan ja kerrottu siitä, miten yrityksellä menee, mihin ollaan menossa ja miten sinne olisi tarkoitus päästä. Myös koulutusta on ollut yrityksien sisällä enemmän ja muutenkin on kannustettu toimimaan niin, että yrityksessä on hyvä toimia ja tehdä työtä.

Alkuvuodesta hyppäsin yritysmaailmasta puoluemaailmaan ja aloitin toiminnanjohtajana Keskustan Etelä-Hämeen piirissä. Muutos oli minulle odotettua suurempi, vaikka tavallaan tiesin mihin olin ryhtymässä. Opintoni ammattikorkeakoulussa ovat valmentaneet minua ymmärtämään enemmän viestinnästä, vastuullisuudesta ja tulosvastuusta ja aikaisempi kokemukseni asiakaspalvelusta, myynnistä ja tapahtumien järjestämisestä tukivat uudessa tehtävässäni.

Eroja kuitenkin näiden kahden maailman välillä on. Esimerkiksi tuloksen tai oikeastaan menestyksen mittaaminen yrityksessä on selvästi helpompaa, on numerot, excelit, laskelmat ja erilaiset kyselyt sekä asiakasvirrat, joilla pystytään seuraamaan tarkastikin yrityksen tulosta ja menestystä ja sitä mihin suuntaan ollaan menossa. Puoluetoiminnassa taas tuloksen seuraaminen on huomattavasti haastavampaa, toki valtakunnallisesti tiedetään puolueen kannatus ja vaalien aikaan sitä seurataan tarkastikin jo ihan median toimesta. Kuitenkin puolueelle menestyminen on ihan yhtä tärkeää kuin yrityksillekin. Keinoja tämän seuraamiseen kuitenkin on rajallisesti.

Olen tämän muutaman kuukauden aikana oppinut aivan valtavasti uusia asioita sekä järjestötyöstä, että itsestäni. Olen päässyt työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja olemaan mukana järjestämässä erilaisia tilaisuuksia. Verkostoiden merkitys ja niiden lisääminen on ollut myös tärkeässä osassa alkuvuoden aikana. Työn monipuolisuus ja vaihtelevuus on ollut ehkä parasta koko työssä, vaikka stressiä ja riittämättömyyden tunteitakin on ollut paljon. Työn rajaaminen on ollut haastavinta, sillä se on täysin omissa käsissäni. Omien rajojen pitäminen on ollut itselle aina haastavaa, mutta tässä työssä niiden merkitys on korostunut entisestään ja niiden kiinnipitämiseen on ollut pakko paneutua. Työn hektisyys on korostanut oman ajan merkitystä ja palautumista työstä.

Kun nyt vaalineuvotteluiden jälkeen alkaa kesä ja pääsee kunnolla rauhoittumaan, on aika keskittyä ihan perusasioihin. Tavallaan en malta odottaa, että pääsen kehittämään piirin toimintaa ja luomaan uusia tapoja ajatella ja lähestyä esimerkiksi viestintää ja tapahtumien järjestämistä.

Työympäristö on muuttunut, mutta halu oppia ja kehittyä pysyy – ja juuri se tekee tästä matkasta merkityksellisen ja innostavan.

Miia-Maria Leman, piirin toiminnanjohtaja