Yritys- ja työllisyyspalvelut pitää rakentaa yhteistyöllä

Valtakunnan tasolla puhutaan ja käytetään politiikan retoriikkaa laveasti, miten ja kuka on tehnyt päätöksiä työllisyyteen sekä yritysten mahdollisuuksiin palkata uutta henkilöstöä. Ja miten päätökset vaikuttavat elinvoimaan maakunnassa.

Lisäksi puhutaan asiantuntijoiden vaikuttavuus arvioista, mutta onko kysytty arviota oikeilta palveluiden käyttäjiltä.

Samaan aikaan Kanta‑Hämeessä kehitetään uusia yrityspalveluja kunnissa, oppilaitoksissa, työllisyysalueilla, hyvinvointialueella ja muiden elinvoimatoimijoiden toimesta. Suunta on ehkä oikea, mutta näyttäytyy sekavana. Usein käy niin, että paikalliset palvelut heikentyvät tai katoavat, kun markkinat keskittyvät suurille toimijoille. Tätä tapahtuu esimerkiksi vähittäiskaupan keskittymisessä sekä tilanteissa, joissa kunnalliset yhtiöt toimivat kilpailutilanteessa yksityisillä markkinoilla. Liian monesti palvelut on muotoiltu organisaation omista lähtökohdista ilman aitoa keskustelua yrittäjien ja eri toimijoiden kanssa.

Yrittäjän arki on konkreettista ja nopeatempoista. Siksi palvelut ei saa syntyä omissa suljetuissa työryhmissä ja pöydissä ilmestyäkseen valmiina paketteina ilman kuulemista. Kun vuorovaikutus puuttuu suunnitteluvaiheessa, myös lopputuloksesta puuttuu tarttumapinta yritysten todellisiin tarpeisiin.

Paikalliset yrittäjät tuntevat alueen yrityskentän tarpeet. Heillä on suora yhteys yrittäjien arkeen, haasteisiin ja toiveisiin. Se ei ole hidaste, vaan valtava voimavara kaikille alueen toimijoille. Kun palveluita muotoillaan yhdessä, syntyy vaikuttavampia, kustannustehokkaampia ja paremmin koordinoituja ratkaisuja.

Vaikuttamiskanavia on monia:
Luodaan pysyvä yhteiskehittämisen malli, jossa eri toimijat kutsutaan mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Yhteisessä pöydässä sovitaan tavoitteet, kohderyhmät ja mittarit ennen kuin ensimmäistäkään PowerPointia viimeistellään.

Tämä tuo kolme etua:

• Palvelut vastaavat toimijoiden todellisiin tarpeisiin.Ymmärrys syntyy kuuntelemalla.
• Resurssit käytetään viisaasti.Päällekkäisyys vähenee ja työnjako selkeytyy.
• Luottamus ja yhteistyö vahvistuvat.Yritysekosysteemi toimii paremmin, kun sen toimijat vetävät samaan suuntaan.

Etujärjestöt ei ole pelkkä tapahtumajärjestäjä, vaan arjen pulssit ymmärtävä kumppani ja kokoava voima. Kun heidät otetaan mukaan alusta asti, syntyy palveluja, jotka aidosti vahvistavat yrittäjyyttä ja työllisyyttä koko Kanta‑Hämeen elinvoimaa.