Soten rahoitusongelmat

Pari viikkoa sitten pääministeri Petteri Orpon hallitus julkaisi vuoden 2025 talousarvioesityksensä. Viikkoa aiemmin Kuntatalolla pidettiin perinteiset kuntamarkkinat, joissa valotettiin monipuolisessa ohjelmassa mm. edessä olevaa kuntien valtionosuusuudistusta, että sitäkin enemmän pohdittiin hyvinvointialueiden taloutta. Molemmista voi sanoa – paljon puhetta, mutta vähän villoja.

Ennustan, ettei yksikään hyvinvointialue tule saavuttamaan niille asetettua tavoitetta; saada kertyneet alijäämät katettua vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvä jos saavat alijäämien kertymän pienentymään. Tässä en lue hyvinvointialueeksi Helsingin kaupunkia, jolle pääministeri Orpon hallitus antaa lisää rahaa soteen vuosina 2025 ja 2026 yhteensä yli 700 miljoonaa euroa, jonka seurauksena Helsingin kaupungin sote kylpee ylijäämäisessä taloudessa.

Alijäämien kertymisen suurin syy on hyvinvointialueita koskevassa rahoituslaissa. Se ottaa huomioon vain pitkäaikaissairaudet tehtyjen diagnoosien perusteella ja nekin jälkijättöisesti. Esimerkiksi ensi vuoden rahoitus perustuu vuoden 2022 sairauksista tehtyihin diagnooseihin. Lyhyt aikaiset sairaudet jäävät rahoituksessa huomiotta. Hyvinvointialueiden talous vuonna 2025 on täysin riippuvainen siitä kuinka hyvin alueen lääkärit tekivät diagnoosimerkinnät asiakkaista vuonna 2022 ja menikö kaikki tiedot silloin THL:n järjestelmiin.

Rahoituslaissa palvelutarpeen kasvukin huomioidaan vasta viiveellä ja koko palvelutarpeen määrittelyprosessi on puutteellinen, eikä huomioi kaikkia palvelutarpeita. Tilojen pakkovuokra-asetus tuo alueille kuuden prosentin pääomavuokratasosta johtuen ison kustannuserä vuoden 2025 loppuun saakka.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoitus vähenee sekä alueelta poismuuttavien, että ajasta ikuisuuteen siirtyvien johdosta noin 5000 € henkilöä kohden. Etelä-Pohjanmaan väkiluvun laskiessa tuhannella henkilöllä menetys on vuosittain yli 5 miljoonaa euroa. Poismuuttajia ovat opiskelijat ja työikäinen väestö, eli ne jotka käyttävät palveluja vähän. Pienentyneellä rahoituksella on hoidettava lisääntyvä palvelutarve.

Talouden alijäämät eivät ole pienentyneet suurimmassa osassa hyvinvointialueita, vaikka kaikki ovat tehneet talouden tervehdyttämis- ja muutosohjelmia ja osa karsinut palvelurakennetta merkittävästi. Etelä-Pohjanmaalla hyväksytty uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma on palvelurakenteen osalta kattavin, kun vertaa sitä muihin hyvinvointialueisiin. Taloutta ja tuloksia vertailtaessa olemme noin parhaassa kolmanneksessa, vaikka haasteita on meilläkin.

Julkisessa keskustelussa ovat useat Orpon hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden kansanedustajat syyttäneet hyvinvointialueiden rahoitusongelmista edellistä hallitusta. Tuo mankuminen on tarpeetonta, koska rahoituslain sisältö on lähes sama kuin Sipilän hallituksen sote-uudistus esityksessä. Tämä koskee siis kokoomuksen ja perussuomalaisten kansanedustajia ja erityisesti sen aikaisia ministereitä, jotka olivat tuolloin päättävissä pöydissä.

Rahoituslaki tarvitsee korjausta ja sitä parempi mitä nopeammin korjauksia tehdään, muutoin ajaudumme sote-palveluissa yhä pahenevaan tilanteeseen. Nykyinen rahoituslaki suosii runsain mitoin Etelä-Suomen alueita. Tässä on myös syy miksi Orpon hallitus ei tee korjausliikkeitä, vaikka niin lupasi eduskuntavaaleissa 2023. Nyt on käynnissä miljardien eurojen tulosiirto maakunnista Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun ja Tampereelle. Maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelut heikentyvät Etelä-Suomen kustannuksella.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin sote-alue teki ylijäämää vuonna 2023. Muut hyvinvointialueet tekivät yhteensä alijäämää samana vuonna yli 1,3 miljardia euroa. Lainsäädännöstä johtuen Helsinki saa vuonna 2025 jälkikäteistarkistuksen ja sote- sekä hva-indeksien vuoksi lisää rahaa vuonna 2025 yli 300 miljoonaa euroa. Helsingin rahoitus kasvaa yli yhdeksän prosenttia. Uudellamaalla sijaitsevat viisi hyvinvointialuetta saavat lähes 700 miljoonaa euroa rahoitusta enempi kuin tänä vuonna.

Edellä olevat esimerkit osoittavat suuren soterahoituksen vääristymän ja sen korjaustarpeen. Suurin syy tekemättömyyteen näyttää olevan se, että hallituspuolueiden kannatus on suurinta etelän keskuksissa, joiden rahakirstuun korjaustoimet kohdistuisivat ja kunta- sekä aluevaalit ovat jo puolen vuoden kuluttua.

Lasse Hautala (kesk)

hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja

Kauhajoki