Vaihda keskelle!

Etelä-Karjalassa ei suljeta hyvinvointiasemia

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto teki 5.3.2024 päätöksen maakunnallisesta palveluverkkosuunnitelmasta. Sen tavoitteena on luoda hyvinvointialueelle asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat ja saatavilla olevat palvelut.  Hyvinvointialueen suunnitelmassa on tiedostettu lähipalveluiden tarpeellisuus jatkossakin eikä näin ollen palveluiden kokonaisuutta olla heikentämässä.

Alueellisina keskeisinä haasteina Etelä-Karjalassa ovat ikääntyvä väestö, väestön muuttotappiot, henkilöstön saatavuus ja valtionvarainministeriön säästövelvoitteet. Yleislääkäriresurssimme ovat maamme alhaisimmat. Edellä mainitut asettavat merkittäviä reunaehtoja alueelliselle palvelujärjestelmälle.

Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Timo Salmisaari kiittää, että alueellista palvelutasoa määrittävät väestön palvelutarve ja käytettävissä olevat resurssit:

-On merkittävää, että kuntalaisten tarpeet ovat tärkeämpiä kuin asemakohtaiset ennalta määritellyt kokoluokitukset. Näin palvelujärjestelmä tukee ja ylläpitää maakuntamme hyvinvointia, eikä sen toiminta ole olemassa vain itseään, vaan ihmisiä ja heidän tarpeitaan varten.

-On äärimmäisen tärkeä asia, että jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa säilytetään vähintään yksi hyvinvointiasema. Näin turvataan kaikille eteläkarjalaisille ihmisille välttämättömät sote-lähipalvelut. Ehdottoman tärkeää turvata Etelä-Karjalan keskussairaalan asema ja toiminta ympärivuorokauden päivystävänä laajanpäivystyksen sairaalana, toteaa Keskustan ryhmän varapuheenjohtaja Ari Torniainen aluevaltuuston päätöksestä.

Uutta rakennetaan myös maalaiskuntiin

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sitoutumista perusterveydenhuoltoon osoittaa se, että uusia hyvinvointiasemien kiinteistöjä rakennetaan lähitulevaisuudessa Ruokolahdella ja Luumäellä. Lisäksi Savitaipaleelle rakennetaan Attendon ja hyvinvointialueen kanssa yhteistyöllä uutta 60-paikkaista hoivakotia.

-Luumäen sotepalvelujen osalta tulevaisuus näyttää hyvältä, uuden soteaseman myötä palvelut on paalutettu ihmisiä lähelle ja usko on vahva, luumäkeläinen aluevaltuutettu Antti Rämä toteaa.

 

-Nyt tehty hyvinvointialueen palveluverkkopäätös mahdollistaa rakennusten monikäyttöisyyden, tuumii aluevaltuutettu Jari Karhu tyytyväisenä. Säästöjä haetaan nykyään seinistä, mutta tilakustannuksia voi myös jakaa eri toimijoiden kesken. Karhu linjaa, että rakennusten monikäyttöisyys mahdollisuus otettaisiin vakavasti huomioon myös kaupunkien ja kuntien palveluverkkovalmistelussa lisäämällä hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistä suunnittelua ja toteutusta rakennusten monikäyttöisyyden hyödyntämisessä.

Uhkakuvat lähipalvelujen keskittämisestä eivät toteutunee

-Kaikista uhkakuvista huolimatta on oltava tyytyväinen saavutettuun ratkaisuun mikä turvaa tällä hetkellä olevat lähipalvelut, aluevaltuuston kokouksessa päättämässä ollut Jouko Koskinen Savitaipaleelta muistuttaa.

-Toimiva perusterveydenhuolto on koko Etelä-Karjalan etu ja on tärkeää kuntien elinvoimaisuudelle, aluevaltuutettu Anu Karhu Lemiltä näkee.

-Joutsenon osalta palveluverkkopäätös vaikuttaa hyvältä. Joutsenon väestöpohja on merkittävä ja se mahdollistaa keskikokoisen hyvinvointiaseman toiminnan. Siellä tarjotaan sekä kiireetöntä että kiireellistä hoitoa ja joitain erityisasiantuntijuutta vaativia palveluita. Toimivat peruspalvelut ovat erittäin tärkeitä hoidon jatkuvuuden kannalta, toteaa joutsenolainen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Johanna Ikävalko.

-Ylämaalaisille jo tutuiksi tulleet liikkuvat palvelut tulee säilyttää ennallaan tai niitä ei ainakaan tule heikentää. Esimerkiksi koululaisten hammastarkastukset koululle Mallu-auton tuomana helpottavat vanhempien kuljetusten tarvetta Lappeenrannan keskustaan huomattavasti. Digitaalisia palveluita tullaan kehittämään entisestään. On hyvä muistaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää digipalveluita esimerkiksi heikkojen nettiyhteyksien takia toteaa aluevaltuutettu Seija Hovi-Kuikko Ylämaalta.

Adressilla oli merkitystä

Perinteisiä kivijalkapalveluja täydennetään Etelä-Karjalassa digitaalisilla lähipalveluilla ja liikkuvilla palveluilla. Palvelukokonaisuuden tehtävinä on myös tuottaa ikäihmisten palvelut mahdollisimman tarkoituksenmukaisilla tavoilla ja turvata laajan päivystyksen sairaalan olemassaolo.

Yhtään terveysasemaa ei Etelä-Karjalassa lakkauteta. Lähipalvelujen turvaaminen koko maakunnan alueella on eritoten meille Keskustassa tärkeää. Keskusta teki kansalaisadressin sote-lähipalvelujen turvaamisen puolesta 2023 syksyllä. Adressi saavutti loppuvuoden aikana lähes 5000 nimeä.

-4965 nimeä Kansalaisadressissa, aktiivistakeskustelua ja vaikuttamista. Jatkossakin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella asioidaan hyvinvointiasemilla pikku kunnissa, joissa palveluiden lisäksi löytyy helposti myös parkkipaikka, summaa Keskustan vaikuttavuutta Taipalsaaren kuntaedustaja Kirsi Rehunen.

-Eteläkarjalaisten kuntalaisten peruspalvelut ovat erittäin merkityksellisiä. Ihmisten toimivien lähipalvelujen eteen tulemme tekemään töitä Keskustan toimesta jatkossakin, piirin puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Jouni Kemppi linjaa.

Hoidon jatkuvuutta Omatiimi-mallilla

Etelä-Karjalan sotea kehitetään. Hyvinvointialueen toimintatapana on asiakaslähtöinen Omatiimi-malli ja sen myötä hoidon jatkuvuutta korostetaan. Merkittävää on, että pienessäkin kunnassa palveluita tarjotaan laajemmin tai kiireettömän hoidon lisäksi kiireellisestikin, jos esimerkiksi lääkäripula helpottuisi. Keskusta haluaa jatkossakin olla kansallinen ja maakunnallinen uudistaja, luotettava yhteistyökumppani ja ajankohtaisten muutosten edistäjä.

Lappeenrantalaisen varavaltuutetun Eveliina Lohkon mielestä lähipalveluita on ylläpidettävä koko Etelä-Karjalan alueella ja lähipalveluiden rinnalla tulee kehittää myös digitaalisia palveluita.

-Yhä useampi on tottunut käyttämään digitaalisia palveluita, joiden hyödyntäminen ei ole paikkaan sidottua. Kaikilla ei kuitenkaan ole osaamista tai mahdollisuuksia hyödyntää verkon yli toteutettavia palveluja ja siksi on tärkeää säilyttää myös lähipalvelut. Uskon, että on löydettävissä tasapainoinen tapa tuottaa palvelut sekä etänä että lähipalveluna. Toimivat etä- ja digipalvelut mahdollistavat laadukkaat lähipalvelut. Hyvinvointialueellamme on selkeästi halua toteuttaa molempia, iloitsee Lohko.

-Etelä-Karjalan hyvinvointiasemien työtä kehitetään asiakaslähtöisen Omatiimi-mallin mukaisesti, jossa keskeinen tavoite on hoidon jatkuvuus. Omatiimi-malli, kansankielellä omalääkärimalli, on käytännössä se toimintatapa, joka on sekä parikkalalaisille että rautjärveläisille tuttu aikaisempi terveyskeskusten toimintatapa, jonka arvo on ymmärretty vasta nyt, aluehallituksen varapuheenjohtaja Vesa Örmark summaa.

-Parikkalassa ylläpidetään laajempia keskisuurenhyvinvointiaseman toimintoja ja Rautjärvellä hiukan suppeampaa perustasoa. Lopulta kaikki riippuu henkilöstön saatavuudesta, se ratkaisee, kykeneekö hyvinvointialue tuottamaan niitä palveluita, joita on suunniteltu. Ratkaisevinta on yleislääkäreiden saatavuus. Parikkala ja Rautjärvi tarvitsisivat yhteensä kuusi vakituista pitkäaikaista lääkäriä, jotta toiminnat kyettäisi toteuttamaan palvelustrategian mukaisesti, aluevaltuuston varapuheenjohtaja Lassi Valkeapää pohtii.

Kansalaisadressi Etelä-Karjalan sote-lähipalvelujen turvaamiseksi sai taakseen lähes 5000 henkeä

Tällä kansalaisadressilla halutaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut Etelä-Karjalassa. Jokaisessa maakunnan kunnassa tulee olla kiinteä soteasema, josta ihmiset saavat vähintään lääkäri- ja hammaslääkäripalveluita.

Tämän adressin puolesta puhuu useampi laki. Perustuslaki määrittää rajaehtoja yhdenvertaisuudelle, liikkumisvapaudelle ja oikeudelle sosiaaliturvaan. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä määrittää palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Myös Vanhustenpalvelulaki korostaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Perusterveydenhuollon alemmuustilan korjaus vaatii resurssointia ja myös kehitysotetta perusterveydenhuoltoon. Mikäli perusterveydenhuolto ei toimi tai se ei ole saavutettavissa lähipalveluna, ihmiset eivät hakeudu hoitoon ajoissa. Pahimmillaan perusterveydenhuollosta leikkaaminen ja palvelujen keskittäminen tulee taloudellisesti kalliimmaksi, kun päivystys ja erikoissairaanhoito kuormittuvat entisestään.

Tämä kansalaisadressi tullaan luovuttamaan Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajalle aluevaltuuston kokouksen yhteydessä loppuvuodesta 2023.

Vesa Örmark, Rautjärvi

Kirsi Rehunen, Taipalsaari

Timo Salmisaari, Ruokolahti

Lassi Valkeapää, Parikkala

Anu Karhu, Lemi

Seija Hovi-Kuikko, Ylämaa

Johanna Ikävalko, Joutseno

Jouni Kemppi, Hytti

Ari Torniainen, Rutola

Veikko Ahtiainen, Joutseno

Eveliina Lohko, Lappeenranta

Antti Rämä, Luumäki

Jouko Koskinen, Savitaipale

Jari Karhu, Lappeenranta

Riitta Munnukka, Joutseno

Taina Paananen, Ruokolahti

Jouko Saramies, Savitaipale

Heikki Niiva, Taipalsaari

Juha Rantalainen, Lappeenranta

Janne Hölsä, Savitaipale

Mirja Henttonen, Ruokolahti

Helena Roiha, Imatra

Jari Lantta, Savitaipale

Merja Hämäläinen, Luumäki

Kimmo Kylämies, Taipalsaari

Sami Saukkonen, Parikkala

Sami V. A. Sinkkonen, Parikkala

Taina Lonka, Rautjärvi

Markku Huopainen, Luumäki

Päivi Kosunen, Ruokolahti

Elina Lankinen, Lappeenranta

Ismo Harju, Imatra

Katriina Ovaska, Luumäki

Harri Anttila, Rautjärvi

Kati Rekola, Lemi

Keskustan tavoitteet Imatralla

Imatra on nuori kaupunki, joka muodostettiin sodan jälkeen vuonna 1948 osista Ruokolahtea, Joutsenoa ja Jääskeä. Imatra on luonteeltaan teollisuuskaupunki Vuoksen varrella. Asukkaita oli enimmillään 36500 vuonna 1978 ja 26500 nyt vuonna 2020. Asukasluku on alentunut 27%. Kehitys on täällä ollut sama kuin koko valtakunnassa. Väki muuttaa työpaikkojen perässä kasvukeskuksiin Etelä-Suomeen. Tällainen kehitys aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnalle ja siksi on tärkeää olla mukana päättämässä asioista.

Imatralla kunnanvaltuustoon valitaan 43 valtuutettua ja lisäksi vaaleihin osallistuneet saavat erilaisia muita luottamushenkilöpaikkoja. Keskustan saama kannatus on vaaleista riippuen ollut vajaa 10 prosenttia ja olemme saaneet Imatran valtuustoon 3 tai 4 valtuutettua ja useisiin lautakuntiin edustajia. Yhteistyötä olemme tehneet vuosien varrella sekä vasemmiston että oikeiston kanssa. Jatkamme samalla asiapohjalla yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa pyrkien aina toimimaan imatralaisen ihmisen parhaaksi.

Kuntavaalien kausi on 4 vuotta. Edellinen vaalikausi on ollut vuosina 2017-2021 eli keväällä 2021 on meillä seuraavat kuntavaalit. Jokaista vaalikautta varten Imatran Keskusta laatii oman vaaliohjelmansa, jota sitten pyritään toteuttamaan valtuustokauden aikana. Hyvänkin vaaliohjelman toteuttamiseen tarvitaan yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Asiat siis ratkaisevat.

Tulevien vuosien 2021-2025 tärkeimpiä ratkaistavia asioita ovat esimerkiksi:

* Kaupungin palvelurakenteen ylläpito, kun asukkaat vähenevät

* Kaupungin yhteiskuntarakenteen kehittäminen ja kunnossapito

* Uimahalli ja Urheilutalo ? Entisen korjaaminen vai uusi.

* Uuden kaupunginjohtajan valinta

* Kaksoisrataan liittyvien muutosten ja mahdollisuuksien suunnittelu ja toteutus

Imatran Keskustan kuntavaaliohjelma vuosille 2021-2025, Vaaliohjelma on hyväksytty 7.3.2021

Kori A: Lapset, nuoret, perheet

– Lasten ja nuorten kasvatuksen on oltava tasa-arvoista ja harrastuksia tuettaan.
– Koulujen oppimisympäristö pidetään nykyaikaisena.
– Kodin ja koulun yhteisvastuuta lapsista ja nuorista on tuettava. Toisen asteen
koulutuspaikkoja Imatralla on lisättävä ja niiden tulee vastata työtehtävien muuttuvia
vaatimuksia.
– Liikuntapaikkoja, uimapaikkoja, jää- ja urheilukenttiä on ylläpidettävä ja tuettava myös
kaupungin laitaosissa. Uima- ja keilahalli säilyvät Mansikkalassa. Lapsiperheille ja
nuorisolle kehitetään tsemppikortti, jolla pääsee uimahalliin ja kuntoilusalille sekä
urheilutoimen järjestämiin tilaisuuksiin vakuutettuna.
– Lasten kuntalisä otetaan käyttöön. Lapsiperheitä tuetaan Imatralla.
– Koululaisille järjestetään maksuton julkinen liikenne.

Kori B: Laadukkaat palvelut Imatralla

– Asukkaat ovat etusijalla, kun Imatraa rakennetaan. Lähipalvelua suositaan.
– Sote – palveluja on saatavilla tasapuolisesti Imatralla. Paikallisliikennettä parannetaan.
– Kaupunki- infra ja kaavoitus suosivat helppoa palvelujen saatavuutta.
– Kirjaston, Virta-opiston ja kesäteatterin toimintaa kehitetään.
– Omaleimaista imatralaista kulttuuria, festareita ja karjalaista vieraanvaraisuutta tuetaan.

Kori C: Kaupungin hallinto, taloudenpito ja kestävä kehitys

– Poliittinen päätöksenteko on demokraattista, kiireetöntä sekä avointa.
– Asukkaat voivat osallistua ja heidän ääntä kuunnellaan.
– Kaupungin hallintoa on edelleen rationalisoitava asukaslukua vastaavaksi.
– Kaupunkikuvaan ja -arkkitehtuuriin on panostettava nykyistä enemmän.
– Hankinnoissa suositaan paikallisia yrityksiä ja esim. elintarvikkeiden lähituottajia.
– Investoinneissa pääpaino on katujen ja kunnallistekniikan uusinnassa ja imatralaisten
lähipalvelujen ylläpidossa. Talvikunnossapitoon erityishuomio.
– Uusien omakotiasuinalueiden kaavoitus tehdään Vuoksen altaan ympärille hyödyntäen
olemassa olevia vapaita alueita ja kunnallistekniikan rakenteita kaupunkia tiivistäen.
– Yhteistyötä naapurikuntien kanssa on kehitettävä asiat edellä, esimerkkinä koulupiirit.
– Hiilineutraali Imatra on tavoitteena tulevaisuudessa.

Kori D: Kunnan elinvoima, matkailu ja kansainvälisyys

– Yritysten toiminta- ja työllistämismahdollisuuksia on edistettävä.
– Työpaikkojen saaminen Imatralle on elintärkeää.
– Ukonniemen mahdollisuuksia on hyödynnettävä edelleen.
– Yleisötapahtumia on tuettava hyvin harkitusti.
– Uusi keskusliikenneasema on rakennettava kaupungin ”uudeksi nähtävyydeksi”.
– Imatrankosken parkkipaikkoja on lisättävä, jotta palveluja ja tapahtumia saavutetaan
– Vuoksea ja sen ympäristöä on hyödynnettävä matkailuun, kalastukseen ja vetovoiman
lisäämiseen.