Kansalaisadressi Etelä-Karjalan sote-lähipalvelujen turvaamiseksi

Tällä kansalaisadressilla halutaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut Etelä-Karjalassa. Jokaisessa maakunnan kunnassa tulee olla kiinteä soteasema, josta ihmiset saavat vähintään lääkäri- ja hammaslääkäripalveluita.

Tämän adressin puolesta puhuu useampi laki. Perustuslaki määrittää rajaehtoja yhdenvertaisuudelle, liikkumisvapaudelle ja oikeudelle sosiaaliturvaan. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä määrittää palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Myös Vanhustenpalvelulaki korostaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Perusterveydenhuollon alemmuustilan korjaus vaatii resurssointia ja myös kehitysotetta perusterveydenhuoltoon. Mikäli perusterveydenhuolto ei toimi tai se ei ole saavutettavissa lähipalveluna, ihmiset eivät hakeudu hoitoon ajoissa. Pahimmillaan perusterveydenhuollosta leikkaaminen ja palvelujen keskittäminen tulee taloudellisesti kalliimmaksi, kun päivystys ja erikoissairaanhoito kuormittuvat entisestään.

Tämä kansalaisadressi tullaan luovuttamaan Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajalle aluevaltuuston kokouksen yhteydessä loppuvuodesta 2023.

Vesa Örmark, Rautjärvi

Kirsi Rehunen, Taipalsaari

Timo Salmisaari, Ruokolahti

Lassi Valkeapää, Parikkala

Anu Karhu, Lemi

Seija Hovi-Kuikko, Ylämaa

Johanna Ikävalko, Joutseno

Jouni Kemppi, Hytti

Ari Torniainen, Rutola

Veikko Ahtiainen, Joutseno

Eveliina Lohko, Lappeenranta

Antti Rämä, Luumäki

Jouko Koskinen, Savitaipale

Jari Karhu, Lappeenranta

Riitta Munnukka, Joutseno

Taina Paananen, Ruokolahti

Jouko Saramies, Savitaipale

Heikki Niiva, Taipalsaari

Juha Rantalainen, Lappeenranta

Janne Hölsä, Savitaipale

Mirja Henttonen, Ruokolahti

Helena Roiha, Imatra

Jari Lantta, Savitaipale

Merja Hämäläinen, Luumäki

Kimmo Kylämies, Taipalsaari

Sami Saukkonen, Parikkala

Sami V. A. Sinkkonen, Parikkala

Taina Lonka, Rautjärvi

Markku Huopainen, Luumäki

Päivi Kosunen, Ruokolahti

Elina Lankinen, Lappeenranta

Ismo Harju, Imatra

Katriina Ovaska, Luumäki

Harri Anttila, Rautjärvi

Kati Rekola, Lemi

Keskustan tavoitteet Imatralla

Imatra on nuori kaupunki, joka muodostettiin sodan jälkeen vuonna 1948 osista Ruokolahtea, Joutsenoa ja Jääskeä. Imatra on luonteeltaan teollisuuskaupunki Vuoksen varrella. Asukkaita oli enimmillään 36500 vuonna 1978 ja 26500 nyt vuonna 2020. Asukasluku on alentunut 27%. Kehitys on täällä ollut sama kuin koko valtakunnassa. Väki muuttaa työpaikkojen perässä kasvukeskuksiin Etelä-Suomeen. Tällainen kehitys aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnalle ja siksi on tärkeää olla mukana päättämässä asioista.

Imatralla kunnanvaltuustoon valitaan 43 valtuutettua ja lisäksi vaaleihin osallistuneet saavat erilaisia muita luottamushenkilöpaikkoja. Keskustan saama kannatus on vaaleista riippuen ollut vajaa 10 prosenttia ja olemme saaneet Imatran valtuustoon 3 tai 4 valtuutettua ja useisiin lautakuntiin edustajia. Yhteistyötä olemme tehneet vuosien varrella sekä vasemmiston että oikeiston kanssa. Jatkamme samalla asiapohjalla yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa pyrkien aina toimimaan imatralaisen ihmisen parhaaksi.

Kuntavaalien kausi on 4 vuotta. Edellinen vaalikausi on ollut vuosina 2017-2021 eli keväällä 2021 on meillä seuraavat kuntavaalit. Jokaista vaalikautta varten Imatran Keskusta laatii oman vaaliohjelmansa, jota sitten pyritään toteuttamaan valtuustokauden aikana. Hyvänkin vaaliohjelman toteuttamiseen tarvitaan yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Asiat siis ratkaisevat.

Tulevien vuosien 2021-2025 tärkeimpiä ratkaistavia asioita ovat esimerkiksi:

* Kaupungin palvelurakenteen ylläpito, kun asukkaat vähenevät

* Kaupungin yhteiskuntarakenteen kehittäminen ja kunnossapito

* Uimahalli ja Urheilutalo ? Entisen korjaaminen vai uusi.

* Uuden kaupunginjohtajan valinta

* Kaksoisrataan liittyvien muutosten ja mahdollisuuksien suunnittelu ja toteutus

Imatran Keskustan kuntavaaliohjelma vuosille 2021-2025, Vaaliohjelma on hyväksytty 7.3.2021

Kori A: Lapset, nuoret, perheet

– Lasten ja nuorten kasvatuksen on oltava tasa-arvoista ja harrastuksia tuettaan.
– Koulujen oppimisympäristö pidetään nykyaikaisena.
– Kodin ja koulun yhteisvastuuta lapsista ja nuorista on tuettava. Toisen asteen
koulutuspaikkoja Imatralla on lisättävä ja niiden tulee vastata työtehtävien muuttuvia
vaatimuksia.
– Liikuntapaikkoja, uimapaikkoja, jää- ja urheilukenttiä on ylläpidettävä ja tuettava myös
kaupungin laitaosissa. Uima- ja keilahalli säilyvät Mansikkalassa. Lapsiperheille ja
nuorisolle kehitetään tsemppikortti, jolla pääsee uimahalliin ja kuntoilusalille sekä
urheilutoimen järjestämiin tilaisuuksiin vakuutettuna.
– Lasten kuntalisä otetaan käyttöön. Lapsiperheitä tuetaan Imatralla.
– Koululaisille järjestetään maksuton julkinen liikenne.

Kori B: Laadukkaat palvelut Imatralla

– Asukkaat ovat etusijalla, kun Imatraa rakennetaan. Lähipalvelua suositaan.
– Sote – palveluja on saatavilla tasapuolisesti Imatralla. Paikallisliikennettä parannetaan.
– Kaupunki- infra ja kaavoitus suosivat helppoa palvelujen saatavuutta.
– Kirjaston, Virta-opiston ja kesäteatterin toimintaa kehitetään.
– Omaleimaista imatralaista kulttuuria, festareita ja karjalaista vieraanvaraisuutta tuetaan.

Kori C: Kaupungin hallinto, taloudenpito ja kestävä kehitys

– Poliittinen päätöksenteko on demokraattista, kiireetöntä sekä avointa.
– Asukkaat voivat osallistua ja heidän ääntä kuunnellaan.
– Kaupungin hallintoa on edelleen rationalisoitava asukaslukua vastaavaksi.
– Kaupunkikuvaan ja -arkkitehtuuriin on panostettava nykyistä enemmän.
– Hankinnoissa suositaan paikallisia yrityksiä ja esim. elintarvikkeiden lähituottajia.
– Investoinneissa pääpaino on katujen ja kunnallistekniikan uusinnassa ja imatralaisten
lähipalvelujen ylläpidossa. Talvikunnossapitoon erityishuomio.
– Uusien omakotiasuinalueiden kaavoitus tehdään Vuoksen altaan ympärille hyödyntäen
olemassa olevia vapaita alueita ja kunnallistekniikan rakenteita kaupunkia tiivistäen.
– Yhteistyötä naapurikuntien kanssa on kehitettävä asiat edellä, esimerkkinä koulupiirit.
– Hiilineutraali Imatra on tavoitteena tulevaisuudessa.

Kori D: Kunnan elinvoima, matkailu ja kansainvälisyys

– Yritysten toiminta- ja työllistämismahdollisuuksia on edistettävä.
– Työpaikkojen saaminen Imatralle on elintärkeää.
– Ukonniemen mahdollisuuksia on hyödynnettävä edelleen.
– Yleisötapahtumia on tuettava hyvin harkitusti.
– Uusi keskusliikenneasema on rakennettava kaupungin ”uudeksi nähtävyydeksi”.
– Imatrankosken parkkipaikkoja on lisättävä, jotta palveluja ja tapahtumia saavutetaan
– Vuoksea ja sen ympäristöä on hyödynnettävä matkailuun, kalastukseen ja vetovoiman
lisäämiseen.

Kunnallisjärjestön hallitus 2023

Helena Roiha, puheenjohtaja 0400341681

Ismo Harju, varapuheenjohtaja

Hillevi Rasimus,  sihteeri

Päivi Sormunen, rahastonhoitaja

Johannes Hallikas, vaalipäällikkö 0505702247

Pentti Peltonen, jäsen

Helmi Manninen, jäsen

Teija Immonen, jäsen

Kari Terho, jäsen

Keskustan Immalan paikallisyhdistys ry

puheenjohtaja: Antti Paavola
045 1286351

EtusivuImatra