Vaihda keskelle!

Lappeenrannan korjaussarja – Keskustan Lappeenrannan tavoitteet kuntavaalikaudelle 2025-2029

Kuntakuva Mitkä ovat Lappeenrannan vahvuudet asuinkuntana? Millä kärjillä Lappeenrantaa markkinoidaan asuinkuntana? Voiko kaupunki olla aktiivisempi toimija työperäisen maahanmuuton suhteen?

1) Lappeenranta kasvun uralle. Tavoitteena 80 000 asukkaan kaupunki ja kymppisakkiin asuinmäärässä Suomen kuntien joukossa. Syntyvyys luo elinvoimaa. Perheille pitää mahdollistaa omannäköinen lapsiperhearki. Syntyvyyden kehitys tärkeimmäksi seurattavaksi numeraaliseksi muuttujaksi. Seurattava asia: Väkiluvun, muuttoliikkeen ja syntyvyyden kehitys Lappeenrannassa.

2) Torialueiden ja aukioiden kehitys. Lappeenrannan torialueet kaipaavat kehittämisotetta. Seurattava asia: Torialueiden viihtyvyyden ja vetovoiman parantuminen.

3) Terveysliikuntaan satsataan koko kaupungin alueella. Seurattava asia: Liikuntapaikkojen käytön seuranta ja ikäihmisten liikunnan tarjonta sekä kotona asuvien osuus.

4) Lappeenrannan keskustaa kehitetään kaikille liikennemuodoille. Keskustan johdolla tiestöä laitetaan kuntoon. Yksityisteiden avustuksista ja katujen kunnossapidosta huolehdittava.

Elinvoima Lappeenrantaan tarvitaan kasvua luovia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yrittäjien tarpeita ja toiveita tulee ymmärtää ja niihin tulee vastata paremmin. Kaupunkiyhtiöiden päätäntävaltaa ei saa myydä kokonaan ulkopuoliselle taholle.

5) Matkailussa huikeat mahdollisuudet haltuun. Saimaan ja luontomatkailua tulee edistää yhteistyössä koko Itä-Suomen kanssa, huomioiden myös pienryhmämatkailu.  Luodaan matkailu tuotteiksi. Seurattava asia: Matkailijoiden yöpymiset Lappeenrannassa ja lentoliikenteen määrän kehitys.

6) Keskusta haluaa kaudella 2025-2029 parantaa yrittämisen edellytyksiä mm. toimitilaratkaisujen avulla. Maapolitiikassa toimimme markkinaehtoisesti. Seurattava asia: Yritysten liikevaihdon määrän kasvu ja työllisyyden kehitys Lappeenrannassa.

7) Osaksi Green Reality -verkostoa tulee saada vahva alkutuottajien ja elintarvikealan yritysten joukko. Suositaan ekologista lähiruokaa kaupungin hankinnoissa.

8) Uusituvan ja bioenergian hyödyntäminen paikallisesti. Seurattava asia: Paikallisen bioenergian käytön suhteellinen kehitys ja esimerkiksi biokaasujakeluverkoston laajeneminen Lappeenrannassa.

9) Pitkäaikaistyöttömyydelle loppu tekemällä. Seurattavat asiat: Pitkäaikaistyöttömien määrän- ja pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvan kuntaosuuden kehitys Lappeenrannassa.

Asuinympäristö ja paikalliskulttuuri Kauniit Saimaan rannat, historiallinen linnoitus, keskustan kivijalat ja vireät maaseudut.

10) Historiallisten Linnoituksen ja Rakuunanmäen elävöittäminen ja perinteen hyödyntäminen sekä kehittäminen henkeä ja asukkaita kunnioittaen.  Alueet henkivät kaupungin historiaa hienosti – tulisiko niiden toimia vuosittaisten tapahtumien tapahtumapaikkana ja aluetta kehittää kaupunkilaisten olohuoneena yhdessä sataman kanssa?

11) Kivijalkojen ja torien puolesta, kohti elävää kaupunkikeskustaa.  Seurattava asia: Tapahtumat ja liiketilojen käyttöaste.

12) Lappeenranta tarjoaa kulttuurille mahdollisuuden elää. Kulttuurin arvo tunnistetaan ja kulttuuriperintöämme ei kuopata.

13) Kaupungin lähimetsien virkistyskäytön edistäminen. Puistomaisia metsäalueita tulee hoitaa nykyistä paremmin taajamissa. Kaupungin metsien hoidossa seurattava metsätaloussuunnitelmaa. Seurattava asia: Metsävarallisuuden tuotto. Lepikot ja puskat kuriin!

14) Saimaan puhtaana pitäminen ja suojelu. Tähän kuuluu kosteikot, hulevesijärjestelmät. Seurattava asia: Saimaan veden puhtaus.

Koulut Turvallinen oppimisympäristö kuuluu kaikille. Kaikissa lapsiperheissä ei voida valitettavasti nyt hyvin.

15) Lapsiperheköyhyys ja vanhemmuuden haasteet ovat lisääntyneet. Oikea-aikaisella ja ennaltaehkäisevällä tuella voidaan helpottaa lapsiperheiden jaksamista.

16) Kiusaamisen ja syrjäytymisen ongelmia ratkaistaan yhteistyössä perheiden, hyvinvointialueiden, koulujen ja järjestötoimijoiden kanssa. Kiusaamiseen nollatoleranssi. Liikuntaa kouluihin ja kännykät pois oppitunneilta.

17) Miksi moni valmistunut opiskelija jättää kaupungin? Panostetaan elinvoiman ja työpaikkojen luomiseen. Tehdään Lappeenrannasta viihtyisä etätyön ykköskunta Suomessa. Tehdään kaupunkiin kattava kuituverkko. Seurattava asia: Verkkoyhteyksien toimivuus eri puolilla kaupunkia ja kaupungin pitovoima vastavalmistuneiden suhteen.

Palvelulupauksena kaudelle 2025-2029 viemme alueiden asukkaiden asioita määrätietoisesti eteenpäin.

Etelä-Karjalassa ei suljeta hyvinvointiasemia

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto teki 5.3.2024 päätöksen maakunnallisesta palveluverkkosuunnitelmasta. Sen tavoitteena on luoda hyvinvointialueelle asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat ja saatavilla olevat palvelut.  Hyvinvointialueen suunnitelmassa on tiedostettu lähipalveluiden tarpeellisuus jatkossakin eikä näin ollen palveluiden kokonaisuutta olla heikentämässä.

Alueellisina keskeisinä haasteina Etelä-Karjalassa ovat ikääntyvä väestö, väestön muuttotappiot, henkilöstön saatavuus ja valtionvarainministeriön säästövelvoitteet. Yleislääkäriresurssimme ovat maamme alhaisimmat. Edellä mainitut asettavat merkittäviä reunaehtoja alueelliselle palvelujärjestelmälle.

Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Timo Salmisaari kiittää, että alueellista palvelutasoa määrittävät väestön palvelutarve ja käytettävissä olevat resurssit:

-On merkittävää, että kuntalaisten tarpeet ovat tärkeämpiä kuin asemakohtaiset ennalta määritellyt kokoluokitukset. Näin palvelujärjestelmä tukee ja ylläpitää maakuntamme hyvinvointia, eikä sen toiminta ole olemassa vain itseään, vaan ihmisiä ja heidän tarpeitaan varten.

-On äärimmäisen tärkeä asia, että jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa säilytetään vähintään yksi hyvinvointiasema. Näin turvataan kaikille eteläkarjalaisille ihmisille välttämättömät sote-lähipalvelut. Ehdottoman tärkeää turvata Etelä-Karjalan keskussairaalan asema ja toiminta ympärivuorokauden päivystävänä laajanpäivystyksen sairaalana, toteaa Keskustan ryhmän varapuheenjohtaja Ari Torniainen aluevaltuuston päätöksestä.

Uutta rakennetaan myös maalaiskuntiin

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sitoutumista perusterveydenhuoltoon osoittaa se, että uusia hyvinvointiasemien kiinteistöjä rakennetaan lähitulevaisuudessa Ruokolahdella ja Luumäellä. Lisäksi Savitaipaleelle rakennetaan Attendon ja hyvinvointialueen kanssa yhteistyöllä uutta 60-paikkaista hoivakotia.

-Luumäen sotepalvelujen osalta tulevaisuus näyttää hyvältä, uuden soteaseman myötä palvelut on paalutettu ihmisiä lähelle ja usko on vahva, luumäkeläinen aluevaltuutettu Antti Rämä toteaa.

-Nyt tehty hyvinvointialueen palveluverkkopäätös mahdollistaa rakennusten monikäyttöisyyden, tuumii aluevaltuutettu Jari Karhu tyytyväisenä. Säästöjä haetaan nykyään seinistä, mutta tilakustannuksia voi myös jakaa eri toimijoiden kesken. Karhu linjaa, että rakennusten monikäyttöisyys mahdollisuus otettaisiin vakavasti huomioon myös kaupunkien ja kuntien palveluverkkovalmistelussa lisäämällä hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistä suunnittelua ja toteutusta rakennusten monikäyttöisyyden hyödyntämisessä.

Uhkakuvat lähipalvelujen keskittämisestä eivät toteutuneet

-Kaikista uhkakuvista huolimatta on oltava tyytyväinen saavutettuun ratkaisuun mikä turvaa tällä hetkellä olevat lähipalvelut, aluevaltuuston kokouksessa päättämässä ollut Jouko Koskinen Savitaipaleelta muistuttaa.

-Toimiva perusterveydenhuolto on koko Etelä-Karjalan etu ja on tärkeää kuntien elinvoimaisuudelle, aluevaltuutettu Anu Karhu Lemiltä näkee.

-Joutsenon osalta palveluverkkopäätös vaikuttaa hyvältä. Joutsenon väestöpohja on merkittävä ja se mahdollistaa keskikokoisen hyvinvointiaseman toiminnan. Siellä tarjotaan sekä kiireetöntä että kiireellistä hoitoa ja joitain erityisasiantuntijuutta vaativia palveluita. Toimivat peruspalvelut ovat erittäin tärkeitä hoidon jatkuvuuden kannalta, toteaa joutsenolainen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Johanna Ikävalko.

-Ylämaalaisille jo tutuiksi tulleet liikkuvat palvelut tulee säilyttää ennallaan tai niitä ei ainakaan tule heikentää. Esimerkiksi koululaisten hammastarkastukset koululle Mallu-auton tuomana helpottavat vanhempien kuljetusten tarvetta Lappeenrannan keskustaan huomattavasti. Digitaalisia palveluita tullaan kehittämään entisestään. On hyvä muistaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää digipalveluita esimerkiksi heikkojen nettiyhteyksien takia toteaa aluevaltuutettu Seija Hovi-Kuikko Ylämaalta.

Adressilla oli merkitystä

Perinteisiä kivijalkapalveluja täydennetään Etelä-Karjalassa digitaalisilla lähipalveluilla ja liikkuvilla palveluilla. Palvelukokonaisuuden tehtävinä on myös tuottaa ikäihmisten palvelut mahdollisimman tarkoituksenmukaisilla tavoilla ja turvata laajan päivystyksen sairaalan olemassaolo.

Yhtään terveysasemaa ei Etelä-Karjalassa lakkauteta. Lähipalvelujen turvaaminen koko maakunnan alueella on eritoten meille Keskustassa tärkeää. Keskusta teki kansalaisadressin sote-lähipalvelujen turvaamisen puolesta 2023 syksyllä. Adressi saavutti loppuvuoden aikana lähes 5000 nimeä.

-4965 nimeä Kansalaisadressissa, aktiivistakeskustelua ja vaikuttamista. Jatkossakin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella asioidaan hyvinvointiasemilla pikku kunnissa, joissa palveluiden lisäksi löytyy helposti myös parkkipaikka, summaa Keskustan vaikuttavuutta Taipalsaaren kuntaedustaja Kirsi Rehunen.

-Eteläkarjalaisten kuntalaisten peruspalvelut ovat erittäin merkityksellisiä. Ihmisten toimivien lähipalvelujen eteen tulemme tekemään töitä Keskustan toimesta jatkossakin, piirin puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Jouni Kemppi linjaa.

Hoidon jatkuvuutta Omatiimi-mallilla

Etelä-Karjalan sotea kehitetään. Hyvinvointialueen toimintatapana on asiakaslähtöinen Omatiimi-malli ja sen myötä hoidon jatkuvuutta korostetaan. Merkittävää on, että pienessäkin kunnassa palveluita tarjotaan laajemmin tai kiireettömän hoidon lisäksi kiireellisestikin, jos esimerkiksi lääkäripula helpottuisi. Keskusta haluaa jatkossakin olla kansallinen ja maakunnallinen uudistaja, luotettava yhteistyökumppani ja ajankohtaisten muutosten edistäjä.

Lappeenrantalaisen varavaltuutetun Eveliina Lohkon mielestä lähipalveluita on ylläpidettävä koko Etelä-Karjalan alueella ja lähipalveluiden rinnalla tulee kehittää myös digitaalisia palveluita.

-Yhä useampi on tottunut käyttämään digitaalisia palveluita, joiden hyödyntäminen ei ole paikkaan sidottua. Kaikilla ei kuitenkaan ole osaamista tai mahdollisuuksia hyödyntää verkon yli toteutettavia palveluja ja siksi on tärkeää säilyttää myös lähipalvelut. Uskon, että on löydettävissä tasapainoinen tapa tuottaa palvelut sekä etänä että lähipalveluna. Toimivat etä- ja digipalvelut mahdollistavat laadukkaat lähipalvelut. Hyvinvointialueellamme on selkeästi halua toteuttaa molempia, iloitsee Lohko.

-Etelä-Karjalan hyvinvointiasemien työtä kehitetään asiakaslähtöisen Omatiimi-mallin mukaisesti, jossa keskeinen tavoite on hoidon jatkuvuus. Omatiimi-malli, kansankielellä omalääkärimalli, on käytännössä se toimintatapa, joka on sekä parikkalalaisille että rautjärveläisille tuttu aikaisempi terveyskeskusten toimintatapa, jonka arvo on ymmärretty vasta nyt, aluehallituksen varapuheenjohtaja Vesa Örmark summaa.

-Parikkalassa ylläpidetään laajempia keskisuurenhyvinvointiaseman toimintoja ja Rautjärvellä hiukan suppeampaa perustasoa. Lopulta kaikki riippuu henkilöstön saatavuudesta, se ratkaisee, kykeneekö hyvinvointialue tuottamaan niitä palveluita, joita on suunniteltu. Ratkaisevinta on yleislääkäreiden saatavuus. Parikkala ja Rautjärvi tarvitsisivat yhteensä kuusi vakituista pitkäaikaista lääkäriä, jotta toiminnat kyettäisi toteuttamaan palvelustrategian mukaisesti, aluevaltuuston varapuheenjohtaja Lassi Valkeapää pohtii.

Kansalaisadressi Etelä-Karjalan sote-lähipalvelujen turvaamiseksi keräsi lähes 5000 henkeä taakseen

Tällä kansalaisadressilla halutaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut Etelä-Karjalassa. Jokaisessa maakunnan kunnassa tulee olla kiinteä soteasema, josta ihmiset saavat vähintään lääkäri- ja hammaslääkäripalveluita.

Tämän adressin puolesta puhuu useampi laki. Perustuslaki määrittää rajaehtoja yhdenvertaisuudelle, liikkumisvapaudelle ja oikeudelle sosiaaliturvaan. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä määrittää palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Myös Vanhustenpalvelulaki korostaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Perusterveydenhuollon alemmuustilan korjaus vaatii resurssointia ja myös kehitysotetta perusterveydenhuoltoon. Mikäli perusterveydenhuolto ei toimi tai se ei ole saavutettavissa lähipalveluna, ihmiset eivät hakeudu hoitoon ajoissa. Pahimmillaan perusterveydenhuollosta leikkaaminen ja palvelujen keskittäminen tulee taloudellisesti kalliimmaksi, kun päivystys ja erikoissairaanhoito kuormittuvat entisestään.

Tämä kansalaisadressi tullaan luovuttamaan Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajalle aluevaltuuston kokouksen yhteydessä loppuvuodesta 2023.

Vesa Örmark, Rautjärvi
Kirsi Rehunen, Taipalsaari
Timo Salmisaari, Ruokolahti
Lassi Valkeapää, Parikkala
Anu Karhu, Lemi
Seija Hovi-Kuikko, Ylämaa
Johanna Ikävalko, Joutseno
Jouni Kemppi, Hytti
Ari Torniainen, Rutola
Veikko Ahtiainen, Joutseno
Eveliina Lohko, Lappeenranta
Antti Rämä, Luumäki
Jouko Koskinen, Savitaipale
Jari Karhu, Lappeenranta
Riitta Munnukka, Joutseno
Taina Paananen, Ruokolahti
Jouko Saramies, Savitaipale
Heikki Niiva, Taipalsaari
Juha Rantalainen, Lappeenranta
Janne Hölsä, Savitaipale
Mirja Henttonen, Ruokolahti
Helena Roiha, Imatra
Jari Lantta, Savitaipale
Merja Hämäläinen, Luumäki
Kimmo Kylämies, Taipalsaari
Sami Saukkonen, Parikkala
Sami V. A. Sinkkonen, Parikkala
Taina Lonka, Rautjärvi
Markku Huopainen, Luumäki
Päivi Kosunen, Ruokolahti
Elina Lankinen, Lappeenranta
Ismo Harju, Imatra
Katriina Ovaska, Luumäki
Harri Anttila, Rautjärvi
Kati Rekola, Lemi