Etelä-Karjalassa ei suljeta hyvinvointiasemia

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto teki 5.3.2024 päätöksen maakunnallisesta palveluverkkosuunnitelmasta. Sen tavoitteena on luoda hyvinvointialueelle asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat ja saatavilla olevat palvelut.  Hyvinvointialueen suunnitelmassa on tiedostettu lähipalveluiden tarpeellisuus jatkossakin eikä näin ollen palveluiden kokonaisuutta olla heikentämässä.

Alueellisina keskeisinä haasteina Etelä-Karjalassa ovat ikääntyvä väestö, väestön muuttotappiot, henkilöstön saatavuus ja valtionvarainministeriön säästövelvoitteet. Yleislääkäriresurssimme ovat maamme alhaisimmat. Edellä mainitut asettavat merkittäviä reunaehtoja alueelliselle palvelujärjestelmälle.

Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Timo Salmisaari kiittää, että alueellista palvelutasoa määrittävät väestön palvelutarve ja käytettävissä olevat resurssit:

-On merkittävää, että kuntalaisten tarpeet ovat tärkeämpiä kuin asemakohtaiset ennalta määritellyt kokoluokitukset. Näin palvelujärjestelmä tukee ja ylläpitää maakuntamme hyvinvointia, eikä sen toiminta ole olemassa vain itseään, vaan ihmisiä ja heidän tarpeitaan varten.

-On äärimmäisen tärkeä asia, että jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa säilytetään vähintään yksi hyvinvointiasema. Näin turvataan kaikille eteläkarjalaisille ihmisille välttämättömät sote-lähipalvelut. Ehdottoman tärkeää turvata Etelä-Karjalan keskussairaalan asema ja toiminta ympärivuorokauden päivystävänä laajanpäivystyksen sairaalana, toteaa Keskustan ryhmän varapuheenjohtaja Ari Torniainen aluevaltuuston päätöksestä.

Uutta rakennetaan myös maalaiskuntiin

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sitoutumista perusterveydenhuoltoon osoittaa se, että uusia hyvinvointiasemien kiinteistöjä rakennetaan lähitulevaisuudessa Ruokolahdella ja Luumäellä. Lisäksi Savitaipaleelle rakennetaan Attendon ja hyvinvointialueen kanssa yhteistyöllä uutta 60-paikkaista hoivakotia.

-Luumäen sotepalvelujen osalta tulevaisuus näyttää hyvältä, uuden soteaseman myötä palvelut on paalutettu ihmisiä lähelle ja usko on vahva, luumäkeläinen aluevaltuutettu Antti Rämä toteaa.

-Nyt tehty hyvinvointialueen palveluverkkopäätös mahdollistaa rakennusten monikäyttöisyyden, tuumii aluevaltuutettu Jari Karhu tyytyväisenä. Säästöjä haetaan nykyään seinistä, mutta tilakustannuksia voi myös jakaa eri toimijoiden kesken. Karhu linjaa, että rakennusten monikäyttöisyys mahdollisuus otettaisiin vakavasti huomioon myös kaupunkien ja kuntien palveluverkkovalmistelussa lisäämällä hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistä suunnittelua ja toteutusta rakennusten monikäyttöisyyden hyödyntämisessä.

Uhkakuvat lähipalvelujen keskittämisestä eivät toteutuneet

-Kaikista uhkakuvista huolimatta on oltava tyytyväinen saavutettuun ratkaisuun mikä turvaa tällä hetkellä olevat lähipalvelut, aluevaltuuston kokouksessa päättämässä ollut Jouko Koskinen Savitaipaleelta muistuttaa.

-Toimiva perusterveydenhuolto on koko Etelä-Karjalan etu ja on tärkeää kuntien elinvoimaisuudelle, aluevaltuutettu Anu Karhu Lemiltä näkee.

-Joutsenon osalta palveluverkkopäätös vaikuttaa hyvältä. Joutsenon väestöpohja on merkittävä ja se mahdollistaa keskikokoisen hyvinvointiaseman toiminnan. Siellä tarjotaan sekä kiireetöntä että kiireellistä hoitoa ja joitain erityisasiantuntijuutta vaativia palveluita. Toimivat peruspalvelut ovat erittäin tärkeitä hoidon jatkuvuuden kannalta, toteaa joutsenolainen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Johanna Ikävalko.

-Ylämaalaisille jo tutuiksi tulleet liikkuvat palvelut tulee säilyttää ennallaan tai niitä ei ainakaan tule heikentää. Esimerkiksi koululaisten hammastarkastukset koululle Mallu-auton tuomana helpottavat vanhempien kuljetusten tarvetta Lappeenrannan keskustaan huomattavasti. Digitaalisia palveluita tullaan kehittämään entisestään. On hyvä muistaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää digipalveluita esimerkiksi heikkojen nettiyhteyksien takia toteaa aluevaltuutettu Seija Hovi-Kuikko Ylämaalta.

Adressilla oli merkitystä

Perinteisiä kivijalkapalveluja täydennetään Etelä-Karjalassa digitaalisilla lähipalveluilla ja liikkuvilla palveluilla. Palvelukokonaisuuden tehtävinä on myös tuottaa ikäihmisten palvelut mahdollisimman tarkoituksenmukaisilla tavoilla ja turvata laajan päivystyksen sairaalan olemassaolo.

Yhtään terveysasemaa ei Etelä-Karjalassa lakkauteta. Lähipalvelujen turvaaminen koko maakunnan alueella on eritoten meille Keskustassa tärkeää. Keskusta teki kansalaisadressin sote-lähipalvelujen turvaamisen puolesta 2023 syksyllä. Adressi saavutti loppuvuoden aikana lähes 5000 nimeä.

-4965 nimeä Kansalaisadressissa, aktiivistakeskustelua ja vaikuttamista. Jatkossakin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella asioidaan hyvinvointiasemilla pikku kunnissa, joissa palveluiden lisäksi löytyy helposti myös parkkipaikka, summaa Keskustan vaikuttavuutta Taipalsaaren kuntaedustaja Kirsi Rehunen.

-Eteläkarjalaisten kuntalaisten peruspalvelut ovat erittäin merkityksellisiä. Ihmisten toimivien lähipalvelujen eteen tulemme tekemään töitä Keskustan toimesta jatkossakin, piirin puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Jouni Kemppi linjaa.

Hoidon jatkuvuutta Omatiimi-mallilla

Etelä-Karjalan sotea kehitetään. Hyvinvointialueen toimintatapana on asiakaslähtöinen Omatiimi-malli ja sen myötä hoidon jatkuvuutta korostetaan. Merkittävää on, että pienessäkin kunnassa palveluita tarjotaan laajemmin tai kiireettömän hoidon lisäksi kiireellisestikin, jos esimerkiksi lääkäripula helpottuisi. Keskusta haluaa jatkossakin olla kansallinen ja maakunnallinen uudistaja, luotettava yhteistyökumppani ja ajankohtaisten muutosten edistäjä.

Lappeenrantalaisen varavaltuutetun Eveliina Lohkon mielestä lähipalveluita on ylläpidettävä koko Etelä-Karjalan alueella ja lähipalveluiden rinnalla tulee kehittää myös digitaalisia palveluita.

-Yhä useampi on tottunut käyttämään digitaalisia palveluita, joiden hyödyntäminen ei ole paikkaan sidottua. Kaikilla ei kuitenkaan ole osaamista tai mahdollisuuksia hyödyntää verkon yli toteutettavia palveluja ja siksi on tärkeää säilyttää myös lähipalvelut. Uskon, että on löydettävissä tasapainoinen tapa tuottaa palvelut sekä etänä että lähipalveluna. Toimivat etä- ja digipalvelut mahdollistavat laadukkaat lähipalvelut. Hyvinvointialueellamme on selkeästi halua toteuttaa molempia, iloitsee Lohko.

-Etelä-Karjalan hyvinvointiasemien työtä kehitetään asiakaslähtöisen Omatiimi-mallin mukaisesti, jossa keskeinen tavoite on hoidon jatkuvuus. Omatiimi-malli, kansankielellä omalääkärimalli, on käytännössä se toimintatapa, joka on sekä parikkalalaisille että rautjärveläisille tuttu aikaisempi terveyskeskusten toimintatapa, jonka arvo on ymmärretty vasta nyt, aluehallituksen varapuheenjohtaja Vesa Örmark summaa.

-Parikkalassa ylläpidetään laajempia keskisuurenhyvinvointiaseman toimintoja ja Rautjärvellä hiukan suppeampaa perustasoa. Lopulta kaikki riippuu henkilöstön saatavuudesta, se ratkaisee, kykeneekö hyvinvointialue tuottamaan niitä palveluita, joita on suunniteltu. Ratkaisevinta on yleislääkäreiden saatavuus. Parikkala ja Rautjärvi tarvitsisivat yhteensä kuusi vakituista pitkäaikaista lääkäriä, jotta toiminnat kyettäisi toteuttamaan palvelustrategian mukaisesti, aluevaltuuston varapuheenjohtaja Lassi Valkeapää pohtii.

Kansalaisadressi Etelä-Karjalan sote-lähipalvelujen turvaamiseksi keräsi lähes 5000 henkeä taakseen

Tällä kansalaisadressilla halutaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut Etelä-Karjalassa. Jokaisessa maakunnan kunnassa tulee olla kiinteä soteasema, josta ihmiset saavat vähintään lääkäri- ja hammaslääkäripalveluita.

Tämän adressin puolesta puhuu useampi laki. Perustuslaki määrittää rajaehtoja yhdenvertaisuudelle, liikkumisvapaudelle ja oikeudelle sosiaaliturvaan. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä määrittää palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Myös Vanhustenpalvelulaki korostaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Perusterveydenhuollon alemmuustilan korjaus vaatii resurssointia ja myös kehitysotetta perusterveydenhuoltoon. Mikäli perusterveydenhuolto ei toimi tai se ei ole saavutettavissa lähipalveluna, ihmiset eivät hakeudu hoitoon ajoissa. Pahimmillaan perusterveydenhuollosta leikkaaminen ja palvelujen keskittäminen tulee taloudellisesti kalliimmaksi, kun päivystys ja erikoissairaanhoito kuormittuvat entisestään.

Tämä kansalaisadressi tullaan luovuttamaan Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajalle aluevaltuuston kokouksen yhteydessä loppuvuodesta 2023.

Vesa Örmark, Rautjärvi

Kirsi Rehunen, Taipalsaari

Timo Salmisaari, Ruokolahti

Lassi Valkeapää, Parikkala

Anu Karhu, Lemi

Seija Hovi-Kuikko, Ylämaa

Johanna Ikävalko, Joutseno

Jouni Kemppi, Hytti

Ari Torniainen, Rutola

Veikko Ahtiainen, Joutseno

Eveliina Lohko, Lappeenranta

Antti Rämä, Luumäki

Jouko Koskinen, Savitaipale

Jari Karhu, Lappeenranta

Riitta Munnukka, Joutseno

Taina Paananen, Ruokolahti

Jouko Saramies, Savitaipale

Heikki Niiva, Taipalsaari

Juha Rantalainen, Lappeenranta

Janne Hölsä, Savitaipale

Mirja Henttonen, Ruokolahti

Helena Roiha, Imatra

Jari Lantta, Savitaipale

Merja Hämäläinen, Luumäki

Kimmo Kylämies, Taipalsaari

Sami Saukkonen, Parikkala

Sami V. A. Sinkkonen, Parikkala

Taina Lonka, Rautjärvi

Markku Huopainen, Luumäki

Päivi Kosunen, Ruokolahti

Elina Lankinen, Lappeenranta

Ismo Harju, Imatra

Katriina Ovaska, Luumäki

Harri Anttila, Rautjärvi

Kati Rekola, Lemi

Lappeenrannan korjaussarja – Keskustan Lappeenrannan tavoitteet kuntavaalikaudella 2021-2025

1) Tehdään Lappeenrannasta viihtyisä etätyön ykköskunta Suomessa. Tehdään kaupunkiin kattava kuituverkko. Seurattava asia: Netin toimivuus eri puolilla kaupunkia.

2) Eloisat kylät ja kaupunginosat. Lappeenrannan peruspalveluiden tasapuolisuus. Keskusta huolehtii – kuka muu muka? Maaseudun koulut ovat huikea markkinoinnillinen mahdollisuus Lappeenrannalle. Seurattava asia: Kouluverkko.

3) Matkailussa huikeat mahdollisuudet haltuun. Saimaan ja luontomatkailua tulee edistää yhteistyössä koko Itä-Suomen kanssa, huomioiden myös pienryhmämatkailu. Keskusta asettaa tavoitteeksi, että matkailun yhteistyötä laajennetaan, syvennetään ja suurennetaan. Seurattava asia: Matkailijoiden yöpymiset Lappeenrannassa ja lentoliikenteen määrän kehitys.

4) Syntyvyyden kehitys tärkeimmäksi seurattavaksi numeraaliseksi muuttujaksi. Syntyvyys luo parasta elinvoimaa. Seurattava asia: Syntyvyyden kehitys Lappeenrannassa.

5) Keskustan johdolla tiestöä laitetaan kuntoon ja yksityisteiden avustuksiin tehdään tuntuva tasokorotus. Katujen kunnossapidosta huolehdittava. Seurattava asia: Auton iskunvaimentimien kunto ja vaihtoväli.

6) Kaikissa lapsiperheissä ei voida valitettavasti nyt hyvin. Lapsiperheköyhyys ja vanhemmuuden ongelmat ovat lisääntyneet. Oikea-aikaisella ja ennaltaehkäisevällä puuttumisella voidaan tukea lapsiperheiden jaksamista.

7) Lisää työtä ja toimeliaisuutta. Lappeenrantaan tarvitaan lisää eritoten pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yrittäjien tarpeita ja toiveita tulee ymmärtää paremmin. Keskusta haluaa kaudella 2021-2025 parantaa yrittämisen edellytyksiä mm. toimitilaratkaisujen avulla. Seurattava asia: Uusien yritysten määrän kasvu ja työllisyyden kehitys Lappeenrannassa.

8) Ikäihmisille tulee saada perhehoitopaikkoja laitoshoito- ja hoivapaikkojen lisäksi. Perhehoito on inhimillinen, kotoisan ja turvallisen arjen mahdollistava ikääntyneiden hoivamuoto. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan käyttää esimerkiksi omaishoitajan vapaan järjestelyissä tai vuorohoitona kotona asumista tukemassa. Seurattava asia: Perhehoitopaikkojen määrän kehitys.

9) Ikäihmisten terveysliikuntaan myös maaseudulla tulee satsata. Seurattava asia: Ikäihmisten liikunnan tarjonta ja kotona asuvien osuus.

10) Osaksi Green Reality -verkostoa tulee saada vahva alkutuottajien ja elintarvikealan yritysten joukko. Suositaan ekologista lähiruokaa kaupungin hankinnoissa.

11) Bioenergian hyödyntäminen paikallisesti. Seurattava asia: Paikallisen bioenergian käytön suhteellinen kehitys ja esimerkiksi biokaasujakeluverkoston laajeneminen Lappeenrannassa.

12) Miksi moni lappeenrantalainen opiskelija jättää kaupungin valmistuttua? Tehdään räätälöity kaupunkimarkkinointikampanja opiskelijoille. Yrityshautomo toiminnan kehittäminen jne. Seurattavat asiat: Maan sisäinen muuttoliike ja kaupungin pitovoima vastavalmistuneiden suhteen.

13) Pidetään kiinni Lappeenrannan korkea-asteen ja toisen asteen koulutuspaikoista. Kehitetään koulutustarjontaa yhteistyössä yritysten ja alueen organisaatioiden kanssa heidän tarpeiden mukaan.

14) Kiusaamisen ja syrjäytymisen ongelmia ratkaistaan yhteistyössä Eksoten, koulujen ja järjestötoimijoiden kanssa. Kiusaamiseen nollatoleranssi. Seurattavat asiat: Mielenterveyspalvelujen käytön määrä ja koulupudokkaiden määrä. Kouluterveyskyselyjen tulokset.

15) Loppu pitkäaikaistyöttömyydelle. Kaupunki toimii yhteistyössä Eksoten ja järjestötoimijoiden kanssa. Seurattavat asiat: Pitkäaikaistyöttömien määrän- ja pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvan kuntaosuuden kehitys Lappeenrannassa.

16) Torialueiden ja aukioiden kehitys. Lappeenrannan torialueet (satamatori, kauppatori, Lauritsalan tori, Sammontori ja Joutsenon tori) kaipaavat kehittämisotetta. Seurattava asia: Torialueiden viihtyvyyden ja vetovoiman parantuminen.

17) Linnoituksen elävöittäminen ja kehittäminen linnoituksen historiaa kunnioittaen. Lappeenrannan linnoitus henkii kaupungin historiaa hienosti – tulisiko alueen toimia vuosittaisten tapahtumien tapahtumapaikkana ja aluetta kehittää kaupunkilaisten olohuoneena yhdessä sataman kanssa?

18) Kivijalkojen puolesta! Lappeenrannan kaupunkikeskusta ei saa näivettyä. Seurattava asia: Tyhjät liiketilat.

19) Lappeenrannan keskustaa tulee kehittää kaikki liikennemuodot huomioiden. Seurattava asia: Yritysten ja alueen elinvoimaisuus.

20) Vapaa-ajan tilaratkaisut maaliin. Kaupunkiin rakennetaan uusi monitoimihalli ja sisäliikuntahalli. Urheiluseuroille hyvät harjoitusmahdollisuudet. Seurattava asia: Investointirahojen riittävyys, tilojen käyttöasteet ja käyttökulut.

21) Lappeenrannan tulee pyrkiä edistämään puurakentamista – Greenreality ja metsäteollisuuden keskittymä suorastaan velvoittaa puurakentamiseen. Seurattava asia: Julkisten rakennuskilpailutusten ehtojen laadinta.

22) Kaupungin metsien hoidossa seurattava metsätaloussuunnitelmaa. Seurattava asia: Metsävarallisuuden tuotto.

23) Kaupungin lähimetsien virkistyskäytön edistäminen. Puistomaisia metsäalueita tulee hoitaa nykyistä paremmin taajamissa. Seurattava asia: Lepikot ja puskat kuriin!

24) Lypsävää lehmää ei tule tappaa. Kaupunkiyhtiöiden päätäntävaltaa ei saa myydä kokonaan ulkopuoliselle taholle.

25) Lappeenranta houkuttelevaksi paluumuuttajille. Asumiskustannuksia pitää pystyä laskemaan. Sijainti Saimaan äärellä, maaseutumainen asuminen ja hyvät liikenneyhteydet tuotava esille. Luotava maaseutustrategia tulevaisuuteen. Seurattavat asiat: Paluumuuttajien määrä ja maansisäinen muuttoliike.

26) Saimaan puhtaana pitäminen ja suojelu. Tähän kuuluu kosteikot, hulevesijärjestelmät ja rantarakentaminen sekä kaivoksien sijainnit. Seurattava asia: Saimaan veden puhtaus.

27) Mikä sinusta on tärkeä korjattava asia Lappeenrannan ja lappeenrantalaisten tulevaisuuden kannalta?

 

Ota yhteyttä

Lappeenranta

Puheenjohtaja Jari Karhu

Kuntasivuille >

 

 

Kunnallisjärjestön hallitus 2023

Jari Karhu, puheenjohtaja,

Arto Ylikotila vpj.

Anna-Maija Sipiläinen

Eino Heinola, sihteeri

Petri Hovi

Mirva Hyvärinen

Antti Kokkala

Eveliina Lohko

Jukka Lohko

Mediatrice Nyiramugisha

Antti Vilkko

 

 

EtusivuLappeenranta