Pelastustoimi on edelläkävijä maakuntauudistuksessa

Aluevaaliehdokkaamme, palomestari Toni Kuoppamäki tarkastelee alueuudistusta oman alansa silmin. Maakunnallisessa toiminnan yhdistämisessä pelastustoimi on ollut edelläkävijä, kirjoittaa Toni:

Kymenlaakson pelastuslaitos aloitti toimintansa vuodenvaihteessa 2004. Siitä on kohta kulunut kaksikymmentä vuotta.

Silloiset kunnalliset palokunnat liitettiin yhteen ja muodostettiin Kotkan kaupungin alainen liikelaitos, KymPe.

Kyseessä oli valtakunnallinen uudistus, ja alueelliset pelastuslaitokset muodostettiin myös muualla Suomessa, yhteensä 22 pelastuslaitosta. Helsinki suurempana kaupunkina säilyi ainoana edelleen kunnallisena pelastuslaitoksena. Helsinki ei myöskään ole osallisena nyt muodostettavissa hyvinvointialueissa.

2004 uudistuksessa pienemmissä kunnissa ja vapaaehtoisten palokuntien muodostamissa sopimuspalokunnissa oltiin huolissaan tulevaisuudesta. Alkaako säästökuuri, pienennetäänkö paloasemaverkkoa, miten käy kuntien omistaman kaluston?

Uutta maakunnallista pelastuslaitosta kuitenkin suunniteltiin yhteistyössä kaikkien osallisten kuntien kesken. Myös sopimuspalokunnat otettiin huomioon. Toimin tuolloin itsekin sopimuspalokunnassa ja muistan henkilöstön epävarmuuden tulevasta uudistuksesta.

Uudistus osoittautui kuitenkin hyväksi. Vakinaiset palokunnat jatkoivat toimintaansa Kotkassa, Haminassa, Kuusankoskella sekä Kouvolassa. Vapaaehtoiset palokunnat tekivät sopimukset pelastuslaitoksen kanssa ja tarjosivat palveluaan pienemmillä paikkakunnilla sekä haja-asutusalueella.

Palokuntien toimintaedellytykset paranivat yhteishankintojen avulla, myös sopimuspalokuntien osalta maakuntamme asukkaiden palvelutasoa ajatellen. Hyvä uudistus vaati avoimuutta ajatella koko maakunnan väestöä, eikä keskittyä ainoastaan suurempiin riskialueisiin kuten kaupunkikeskittymiin.

Haja-asutusalueiden poikki kulkevat maantiet sekä mm. maatalouden tuotantorakennukset eläimineen ovat myös riskikohteita ja niiden onnettomuuksiin on varauduttava.

Pelastuslaitos tarjosi tuolloin ensihoidon palvelua viidellä ambulanssilla 24/7. Ambulanssien henkilöstönä oli sekä hoitoalan ammattilaisia että palomiehiä. Palomiesten koulutukseen kuuluu osana ensihoito, ja heillä on pätevyys toimia perustason ensihoitajana. Henkilöstön monipuolisuus tarjoaa asiakkaille parempaa palvelua.

2013 sairaanhoitopiirin uudistuksen myötä entiset pelastuslaitoksen ensihoitajat siirtyivät sairaanhoitopiirin (nykyisin Kymsote) työtekijöiksi. Palvelu pysyi muutoin lähes ennallaan, mutta ambulanssien asemapaikkoja muutettiin.

Ensihoitopalvelun lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensivastepalvelua. Ensivaste tarkoittaa joko vakinaisen palokunnan yksikön palomiesten tai ensivastekoulutetun sopimuspalokunnan henkilöstön tarjoamaa potilaan peruselintoimintoja turvaavaa hoitoa.

Ambulanssi voi olla toisella tehtävällä tai muuten kaukana apua tarvitsevasta henkilöstä, mutta lähin palokunta voi ensivasteena antaa henkeä pelastavaa ensiapua, kunnes ambulanssi saavuttaa kohteen.

Kymenlaakson pelastuslaitos on toimintansa aikana tarjonnut kustannustehokasta palvelua koko maakuntamme asukkaille. Tuleva maakuntauudistus ei saa heikentää pelastuslaitoksen palveluntasoa, eikä näin saattaa asiakkaita eriarvoiseen asemaan, asutaan sitten maaseudun rauhassa tai kaupungin keskustassa.

Kattava paloasemaverkosto on säilytettävä ja varattava riittävä rahoituspohja toiminnalle. Viime kesän Kalajoen maastopalo osoitti nykyvahvuisen pelastushenkilöstön tarpeen, sillä myös meiltä Kymenlaaksosta lähti sammuttajia auttamaan Kalajoelle.

Säästäminen säästämisen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista. Toiminnan tehokkuuden tarkastelua sen sijaan on tehtävä säännöllisesti.