Itärajan elinvoimakysymykset pitää ratkaista yhdessä

Elinkeinoelämän keskusliitto on julkistanut suositukset siitä, kuinka itäisen Suomen talous ja elinvoima saadaan kääntymään kasvuun. Selvityksen taustana on itärajan sulkeutumisen tuomat ongelmat ja itäisten alueiden asuttuna pitäminen.

Lähtökohta on hyvä, ellei erinomainen. Valitettavasti tulos on kuitenkin täydellinen epäonnistuminen Lapin ja koko pohjoisen Suomen osalta. EK:n selvitys kattaa ainoastaan etelän kuusi itäistä maakuntaa, eikä huomioi ollenkaan muuta pitkää itärajaa Kainuusta pohjoiseen, Lappiin saakka.

Ongelma ei olisi muuten Lapille merkittävä, mutta suositukset on tehty erittäin kattavasti ja niissä ehdotetaan näille kuudelle maakunnalle merkittäviä toimenpiteitä, joista siis Lappi jäisi kokonaan ilman. Tälle kuuden maakunnan alueelle ehdotetaan perustettavan erityistalousalue, joka mahdollistaisi EU-rahoitustuen Venäjän rajanaapurina, alueelle luotaisiin investointiohjelma, parannettaisiin infraa mm. lentoyhteyksiä, panostettaisiin matkailuun sekä laajakaistoihin monipaikkaisen työnteon mahdollistamiseksi. Näiden lisäksi luotaisiin pilotteja, joilla ratkaistaisiin osaajapulaa ja helpotetaan omistajavaihdoksia.

Laajojen toimenpiteiden johtamiseksi EK esittää itäisen Suomen erityislähettilään nimittämistä. Erityislähettilään tehtävänä on pääministerin ja valtioneuvoston alaisuudessa johtaa ja koordinoida alueen toimijoiden yhteistyötä sekä varmistaa maakuntien yhteisten tavoitteiden toteutuminen Suomessa ja EU-tasolla.

Tästä kaikesta pohjoinen itäinen Suomi jäisi kokonaan paitsioon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että itäisen Suomen ohjelmasta puuttuu puoli Suomea. Itäraja tuo valtavia haasteita Itäiseen Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle. Itäisen osan turvallisuustilanne ja huoltovarmuus sekä asumattomat alueet tarvitsevat kipeästi uusia keinoja ja valtion apua tulevaisuuden elinvoiman edistämiseksi. Rajan sulkeutuminen on vienyt ostosmatkailijat ja venäläiset turistit. Pohjoismaiden ja Venäjän yhteinen Kolarctic rahoitus lakkautettiin ja yhteistyö venäläisten toimijoiden kanssa päättyi saman tien.

Uutena uhkana on tullut sodankäynnin kiinnostuksen kohteeksi muodostunut arktinen alue. Lappi turvaa koko Suomea, ilman Lappia Suomi on saari. Itäisen Suomen ohjelmassa puhutaan kokonaisturvallisuuden parantamisesta ja yhteistyöstä. Eikö yhteistyö ja yhteinen turvallisuuden parantaminen olisi pitänyt aloittaa yhteistyöllä, eikä poissulkemalla?

Vaadimmekin, että Pohjoinen Itä-Suomi otetaan mukaan Itä-Suomi yhteistyöhön ja toimenpiteisiin. Itärajamme on koko Suomen yhteinen ja koko Suomen etu on, että itäraja pysyy elinvoimaisena, asuttuna ja turvallisena.

Laura Lakso
Keskustan Lapin piirin varapuheenjohtaja