Keskustan Peräpohjolan piiri on tyrmistynyt sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön arviointiryhmän esityksestä

1.10. voimaan tullut terveydenhuoltolaki ja sairaalaverkkoasetus ainoastaan heikentävät merkittävästi 60 000 asukkaan ja teollisuuskeskittymän palveluja, vaikka ne olisivat mahdollistaneet tiettyjen erikoissairaanhoidon palveluiden säilymisen alueella.

Arviointimenettelyssä on unohdettu ihmisten ja palveluiden näkökulma. Säästöjä ei ole laskettu tosiasiallisesti auki eikä arviointiryhmä ole edes vaatinut kustannuslaskelmia sekä vaikutusten arviointi on tekemättä.

Sairaalan alasajolla on laajoja kielteisiä vaikutuksia koko Lappiin. Hoitoalan harjoittelupaikat ja koulutusmahdollisuudet vähenisivät, työpaikkoja katoaisi ja lääkäripula pahenisi. Tämä lisäisi tarvetta kalliille vuokralääkäripalveluille ja vähentäisi alueen verotuloja.

Arviointiryhmän esitys on erityisen huolestuttava lounaisen palvelualueen turvallisuudelle, sillä mm. suuronnettomuuden sattuessa apu olisi kaukana. Meri-Lappi tuottaa kaksi kolmasosaa Lapin BKT:sta, joten alueen näivettäminen heikentäisi koko maakunnan elinvoimaa.

On hyvin todennäköistä, että Länsipohjan väestä enemmistö hakeutuisi hoitoon Ouluun valinnanvapauden nojalla, jolloin Pohde laskuttaisi Lapin hyvinvointialuetta vieraspaikkakuntalaskutuksella. Tämä kasvattaisi kustannuksia ja ajaisi Lapin hyvinvointialuetta entistä tiukempaan taloudelliseen ahdinkoon.

Aluehallitusta ja myös arviointiryhmää ohjaa keskittämisen ideologia, jonka seurauksista kärsivät nyt koko Lapin ihmiset. Mikäli merkittävä osa Lapin väestöstä hakeutuu palveluihin Pohteeseen, Lapin hyvinvointialueen rahoitus pienenee ja sen itsenäisyys vaarantuu entisestään.

On vaikea olla näkemättä, että hallituksen todellinen tavoite on Lapin hyvinvointialueen itsenäisyyden murentaminen. Nykyinen maan hallitus ei jatkanut sote-uudistuksen kehittämistä, vaan leikkasi hyvinvointialueiden rahoitusta ja poisti mahdollisuuden alijäämien kattamiseen. Silti saamme seurata miten mm. ministeri Juuso syyttää alueita talousongelmistaan.

Lisäksi rahoituslaki on kohdellut alueita epätasa-arvoisesti, eikä hallitus ole korjannut tätä valuvikaa – myöskään lappilaiset hallituspuolueiden edustajat eivät ole asiaan tarttuneet. Negatiivinen siirtymätasaus on pienentänyt valtion rahoitusta noin 200 miljoonalla, siis tämänhetkisen alijäämän verran. Tämä valuvika on nyt viemässä elintärkeät palvelut Meri-Lapista.