Kolmessa tunnissa Helsinkiin?

Orpon ja Purran johdolla laaditussa hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kaikkialta Suomesta tulee päästä maksimissaan kolmessa tunnissa Helsinkiin. Käytännössä tämä on mahdollista suuresta osasta Suomea ainoastaan lentäen. Maakuntakentillä on ratkaiseva merkitys tavoitteen täyttämisessä. Yhtälailla on selvää, että ilman valtion tukemia lentoja, ei maakuntien ja Helsingin välinen liikenne, joka toimii samalla porttina pohjoisesta Eurooppaan, voi jatkua. Huolimatta  hallitusohjelman kirjauksesta liikenne- ja viestintäministeri Ranne on sammuttelemassa ensitöikseen maakuntakenttien kiitoratojen valoja. Kyse on mitä suurimmassa määrin maakuntien elinvoimasta. Pohjois- ja Itä-Suomen kurittaminen resurssipulaan vedoten ei saa
muodostua automaatioksi, jolle ei ole olemassa vaihtoehtoja.

Ranne haluaa selvityttää, voitaisiinko osa lentoliikenteestä korvata junilla ja busseilla. Selvityksen pohjaksi todettakoon, että pohjoisessa kiskot loppuvat Kolariin ja Kemijärvelle. Maantie- ja raideliikenne eivät ruuhka-Suomea lukuun ottamatta pysty vastaamaan hallitusohjelmassa asetettuun tavoitteeseen. Maantieverkosto rapautuu vuosi vuodelta määrärahojen puuttuessa ja korjausvelka vain jatkaa kasvamistaan. Nykyisen, koko maan kattavan liikenneinfran kunnostamisen sijaan hallitus päätti panostaa Etelä-Suomen raideliikenneyhteyksien kehittämiseen. Laskun loppusumma mitataan miljardeissa. Samaan aikaan syrjäseuduilla posti ei kulje enää päivittäin, taksia ei tahdo saada ja krooninen rahapula uhkaa soteuudistuksesta huolimatta peruspalveluja.

Hallitusohjelma on demokratiassa aina hallitusneuvottelijoiden muokkaama ja sovittelema kompromissi. Hallitusohjelmasta tulee muokata sellainen, että kaikki hallituspuolueet voivat sitoutua siihen. Samalla se on strategiapaperi, jolla viestitään myös opposition, median ja kansalaisten suuntaan. Kansalaisten on pystyttävä luottamaan siihen, että pitkään ja hartaasti viilattuun ohjelmaan voi luottaa. Tämä on erityisen tärkeää hallituksen uskottavuuden kannalta tilanteessa, jossa se natisee jo valmiiksi liitoksissaan, vaikka eduskuntatyö ei ole vielä kunnolla edes alkanut ja yhtään Orpon hallituksen esitystä ei ole vielä ehditty käsitellä. Herää kysymys, onko Perussuomalaiset täysin Kokoomuksen vietävissä vai mistä tässä ruuhka-Suomen ulkopuolisten
alueiden unohtamisessa heti kättelyssä oikein on kysymys?

Olli Rainio,
Puheenjohtaja
Keskustan Peräpohjolan piiri