Onko Keskustan toiminnassa ja ohjelmissa konkretiaa kestävyydestä?

Viite: Keskusta EU:ssa, Visio 2030 ja Suunta Suomelle

Järjestöaktiivin pohdintaa

Keskustan politiikassa, tehtävässä, arvoissa, visiossa ja ohjelmissa on painokkaasti tuotu esille luontosuh-de, kestävä siirtymä ja sen edistäminen. Pohdintani kohdistuukin siihen, onko kestävyys sanoitettu riittävän selkeästi ja kansanomaisesti, jotta se on helppo jalkauttaa eri ikäisille erilaisissa tilanteissa, eri puolilla Suomea ja Euroopassa? Onko tuotoksissa ja puheissa tarpeeksi konkreettisia esimerkkejä?

Eduskuntavaalit järjestetään 2027 – Sanoman tulisi olla lyhyt, ytimekäs ja selkeä. Tarvitaan yhteisöllisiä toimia ja esimerkkejä edistämään puolueen siirtymää kohti kestävää toimintaa.

Mistä liikkeelle?

Olen toiminut Keskustan kouluttajatiimin jäsenenä muutaman vuoden, joten lähtisin sisällyttämään järjes-tön koulutusmateriaaliin enemmän ekososiaalista sivistystä (kasvu kohti kestävää elämäntapaa), saavu-tettavuutta ja kestävän kehityksen ajatusta teoriana ja konkreettisina esimerkkeinä.

Koulutuksen ja järjestötyön kautta tietämys ja sivistys jalkautuu koko organisaatioon nopeimmin ja tehok-kaimmin – toivottavaa olisi, että se johtaisi myös käytännön toimintaan ja tekoihin

Tapahtumissa ja tilaisuuksissa saleissa, kuppiloissa sekä katujen vaaliteltoilla järjestöaktiivien ja ehdokkai-den tulee pystyä vastaamaan ihmisten kysymyksiin puolueen sekä yksittäisen toimijan tietämyksestä kes-tävästä toiminnasta eli miten se konkretisoituu tässä ja nyt tekoina.

Konkretia (on jo periaatetasolla)

Ympäristön kestävyys toteutetaan miettimällä tarkkaan ympäristöratkaisut erilaisten Keskustan tapahtu-mien yhteydessä (missä järjestetään, jätehuolto, turvallisuus, rasitus luonnolle ja ympäristölle, lähiruokaa tarjoilemalla).

Puhtaat energiaratkaisut ja luonto, luonnonvarat ja teollisuus (tuuli, aurinko, ydinvoima, kaivosteollisuus, metsien hyödyntäminen, ympäristö- ja suojeluasiat).

Järjestötoiminnan kestävyys

Miten toimijoita koulutetaan heidän tehtäviinsä? Miten toimijoiden viihtyvyydestä huolehditaan ja miten heitä palkitaan toiminnasta? Järjestötoiminnan ja sen koulutuksen tulee suuntautua ja visioitua tulevai-suuteen, koulutuksessa tulee pohtia yhdessä järjestötoimintaa, viestintää, yhteiskuntaa ja puolueen ase-maa tulevaisuuden muuttuneessa toimintaympäristössä.

Johtopäätökset

Suomen Keskustan politiikassa, ohjelmissa, aatteessa ja arvoissa sekä visioissa esiintyy vahvasti järjestön ideologia ja tahtotila kohti kestävää toimintaa ja kestävää luontosuhdetta sekä halu vaikuttaa kestävyyteen Suomessa ja maailmalla mm EU:ssa.

Kansankielinen sanoitus on vielä lopullisessa muodossa pohdinnan alla ja jalkauttamatta. Ajatus, teemat ja teesit ovat vaarassa hautautua pitkien kirjallisten tuotosten ja julkilausumien sekaan.

Ratkaisu ajatusten, tietoisuuden ja sivistyksen jalkauttamiseksi järjestötyöhön puoluejohdosta aina viimei-seenkin paikallisyhdistykseen sekä yksittäiselle keskustalaiselle voisi löytyä tehokkaasta järjestökoulutuk-sesta ja päivitetystä koulutusmateriaalista (osa materiaalista julkaistavissa myös kotisivuilla sekä stilisoitu-na sosiaalisessa mediassa).

Seuraava toimenpide olisi sanoittaa kestävä toiminta vaalikampanjointia varten eli kysyjälle osattaisiin vastata konkreettisin esimerkein ja ymmärrettävästi.

Jotta kestävyyden edistäminen olisi kestävää ja myös jatkossa pystyttäisiin reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin, toimijoista tulisi huolehtia (koulutus, viihtyvyys ja palkitseminen).

Yhteisöllisen toiminnan tulee suuntautua ja visioitua tulevaisuuteen, tulevaisuus pitää dokumentoida.

Jaakko Pelimanni
Kirjoittaja on järjestötyön opiskelija Humanistisessa Ammattikorkeakoulussa (HUMAK) ja järjestöaktiivi Peräpohjolan Keskustapiirissä