Mitä on keskustalaisuus ja alkiolaisuus tänään, ja onko sillä tulevaisuutta?Joskus kuulee kysyttävän, onko keskustan aatteellinen perusta aikansa elänyt, vanhentunut ja tarvitaanko keskustaa nykyisessä polarisoituneessa ajassa.
Poliittinen keskustelu on Suomessa ja myös kansainvälisesti kärjistynyt, koventunut ja samalla pinnallistunut. Mielikuvat hallitsevat ja yksittäiset kannanotot saattavat olla vailla faktaperustaa. Käsitys ihmisyydestä, ihmisarvosta ja demokratiasta voi olla hyvin erikoinen.
Mielestäni juuri tässä tilanteessa keskustan aatteellinen ja arvoperusta on hyvin ajankohtainen ja välttämätön. Juuri nyt tarvitaan sanomaa ihmisläheisyydestä, oikeudenmukaisuudesta, sovittelusta ja turvallisuudesta.
Aatteellisesta perustasta on syytä puhua politiikan kaikilla tasoilla, paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Jokaiseen keskustalaiseen poliittiseen puheeseen ja ajankohtaiskatsaukseen tulisi sisällyttää ainakin lyhyt osa aattellista sanomaa, perusteita siihen, miksi olemme asioista tätä mieltä. Näkemys yksittäisiin asiohin perustuu aina aatteeseen ja arvopohjaan. Tätä ihmiset myös haluavat kuulla.
Lueskelin jokin aika sitten puolueemme historiankirjoja. On pysähdyttävää todeta, miten ajankohtaisesti ja kestävästi on aikoinaan otettu kantaa.
Otan vanhan esimerkin. Vuonna 1909 Maalaisliiton puoluekokous evästi tuoretta ja silloin pientä eduskuntaryhmää seuraavasti: ”Tärkeimpänä valtiollisena tehtävänä on valtiollisen aseman turvaaminen sekä valtiollisen tilanteen ja kansantaloudellisen aseman tekeminen kansalaisille selväksi. Samalla on herätettävä ja kasvatettava taloudellista itsetietoisuutta ja itseauttamiskykyä yksilöissä ja kansassa sekä nostettava heikkojen uupuvaa itseluottamusta ja vahvempain lähimmäisiinsä ja kansaansa kohdistuvaa velvollisuuden tuntoa.”
Asiat on sanottu vähän vanhahtavalla kieliasulla, mutta sanoma on vieläkin ajankohtainen. Valtiollisen aseman tunnistaminen ja taloudellisen tilanteen vahvistamien ovat päivänkohtaisia nytkin.
Erikseen nostan esille ”itseauttamiskyvyn herättämisen ja kasvattamisen”. Nyt puhutaan selviytymiskyvystä. On kyse samasta asiasta. Tämän vahvistamisen tulisi näkyä nytkin kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. On ajankohtaista ja tärkeää uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää, sen oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Jos kuitenkaan samalla ei ihmisten selviytymiskyky vahvistu, hyväkään järjestelmä ei riitä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.
Alkio puhui usein vastuusta ja velvollisuuden tunnosta. Viime vuosina olemme tottuneet puhumaan vahvasti oikeuksista, sinänsä välttämättömistä perusoikeuksista. Vähemmälle on jäänyt puhe vastuusta ja velvollisuuksista. Niistä tulisi puhua rinnan oikeuksien kanssa.
Vastuu itsestä, lähimmäisistä ja yhteisistä asioista kuuluu hyvinvointiyhteiskunnan perusasioihin.
Keskustan aatteellinen perusta ja arvopohja ovat aikaa kestäviä ja huomattavasti julkista mielikuvaa ajankohtaisempia.
Keskustalla on nyt kysyntää, tilausta ja siten myös vahvaa tulevaisuutta. Kun otamme kantaa asioihin, emme pelkästään vastusta toisten puolueiden esityksiä ja oppositiossa ollessamme hallituksen toimia.
Oleellinen asia on oman näkemyksen ja tavoitteen esittäminen ja perusteleminen. On kyse siitä, rohkenemmeko ja osaammeko viedä keskustan sanomaa määrätietoisesti eteenpäin.
Tapani Tölli