
Millaista yhteiskuntaa ja tulevaisuutta rakennamme lapsille ja nuorille?
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja vanhemmilla on oikeus saada tukea kasvatustehtäväänsä ennen kuin ongelmat pääsevät kärjistymään. Raskaiden viranomaistoimintojen, kuten huostaanottojen sijaan katse tulisi kiinnittää ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja perheiden arkeen kohdistuvaan tukeen.
Varhaiset tukimuodot niin neuvoloissa kuin päiväkodeissa ja riittävät oppilashuollon resurssit kouluissa eivät ole perheistä irrallaan oleva viranomaiskoneisto, vaan perheet oikeasti kohtaava taho. Nämä peruspalveluiden tahot ohjaavat lapsia ja nuoria järjestöjen piiriin, jotka tarjoavat perheiden haasteisiin ja arkeen kohdistuvaa oikea-aikaista tukea. Varsinkin tilanteissa joissa perheiltä puuttuvat luonnolliset tukiverkostot on peruspalveluiden ja järjestöjen saumaton yhteistyö ennaltaehkäisevän lastensuojelun toimivuuden elinehto. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna nykyisen hallituksen järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat erittäin lyhytnäköistä politiikkaa.
Satakunnassa tehdään lastensuojeluilmoituksia enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot (2025) osoittavat, että Suomessa valtakunnallisesti lastensuojeluilmoitus tehdään n. 10,9 prosentista lapsista. Satakunnan hyvinvointialueen omisssa raporteissa puolestaan korostuu, että maakunnan keskiarvo ylittää tämän tason, jota selittää osaltaan se, että ammattilaisten tietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta on parantunut (Satakunnan hyvinvointialueen arviointikertomus). Tietoisuuden lisääntyminen osoittaa kehitystä parempaan suuntaan, mutta sen vaikutukset jäävät vähäisiksi jos ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten järjestöjen yhteistyötä peruspalveluiden kanssa ei valtion taholta tueta. Tulipalojen sammuttaminen liian myöhään raskaiden lastensuojelutoimenpiteiden myötä kuormittaa niin perheitä henkisesti kuin yhteiskuntaa taloudellisesti.
Lasten ja nuorten tulevaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna nykyinen kehitys ja politiikka tulee kasvattamaan laskua, jonka loppusumman maksajiksi he lopulta myös päätyvät. On syytä pysähtyä pohtimaan millaista yhteiskuntaa ja tulevaisuutta heille rakennamme.
Keijo Kerola
aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen

