Eeva Kalli: Perutaan Turun tunnin juna – käytetään rahat viisaammin

Eduskunnan kevätistuntokausi käynnistyy ensi viikolla vaikeassa maastossa. Talous on taantumassa, työttömyys nousussa, julkinen talous velkaantuu ennätysvauhtia ja tilanne työmarkkinoilla on tulehtunut. Orpon hallitus lähtee tältä pohjalta valmistautumaan kehysriiheen, jossa pitäisi löytää ratkaisuja kasvun vauhdittamiseen ja julkisen talouden tervehdyttämiseen. Haussa on jopa kahden miljardin euron lisäsopeutus jo asetettujen tavoitteiden päälle.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi viime viikolla arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Se totesi asetettujen tavoitteiden olevan oikeita, mutta epäili niiden toteutumista hallituksen nykypolitiikalla. Tähän arvioon on helppo yhtyä. Siksi hallituksen pitäisi laajentaa keinovalikoimaansa ja arvioida samalla leikkaustensa ja toisaalta päättämiensä lisämenojen kohdentaminen osin uudelleen.

Tästä esimerkkinä toimii hallitusohjelman suurin yksittäinen säästökohde eli hyvinvointialueiden palvelut. On täysin järjetöntä ja taloudellisesti lyhytnäköistä kuvitella, että julkinen talous tervehtyy ajamalla alas arjen välttämättömät lähipalvelut. Sillä sitähän tällä 1,4 miljardin euron leikkaustavoitteella ajetaan takaa. Tätä on mahdoton ymmärtää, saati hyväksyä. Terve talous edellyttää hyvinvoivia ihmisiä.

Valitettavasti sote-leikkaukset eivät ole ainoa asia, joka Orpon hallituksen pitäisi ymmärtää perua. Kenties kaikkein älyttömin hallituksen linjaus koskee niin sanottua Turun Tunnin junaa.

Kyse on siis Helsingin ja Turun välisestä uudesta raideyhteydestä, jonka myötä kahden kasvukeskuksen välinen junamatka taittuisi noin 75 minuutissa eli puolisen tuntia nykyistä nopeammin. Kyse ei ole mistään pienestä ”siltarummusta”, sillä hankkeen kustannusarvio on 3,7 miljardia euroa. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 125 miljoonan euron hintalappua jokaiselle matka-aikaa lyhentävälle minuutille.

Hallitus on ohjelmassaan luvannut pääomittaa Turun tunnin junaa ensi alkuun 480 miljoonalla eurolla myymällä sitä varten valtion tuottavaa omaisuutta. Käytännössä hankkeen jatkorahoitusta ollaan siis sysäämässä seuraavien hallitusten murheeksi.

Samalla hallitus on kuitenkin leikkaamassa rajusti tiestön, raiteiden, satamien ja yksityisteiden rahoitusta. Vuonna 2027 hallitus on osoittamassa enää vajaat 300 miljoonaa euroa uusiin investointeihin. Hallitus on siis käytännössä sitomassa koko valtion budjetin väyläinvestointirahoituksen kymmeneksi vuodeksi yhden sangen kyseenalaisen raideyhteysvälin rakentamiseen. Kun kyse on vieläpä yhteysvälistä, jolla jo on Rantarata ja moottoritie, on linjaus yksiselitteisesti käsittämätön.

Olisiko samalle rahalle sitten järkevämpää käyttöä? Kyllä olisi. Esimerkiksi Turun tunnin junaan jo luvatulla noin puolella miljardilla eurolla voitaisiin päällystää ja korjata noin 5000 kilometriä maantietä. Siis kaksi kertaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin.

Satakunnassa on myös lukuisia kehittämishankkeita, joiden edistäminen olisi monin verroin Tunnin junaa järkevämpää ja kiireellisempää, niin liikenneturvallisuuden parantamisen kuin elinkeinoelämän kuljetusten ja ihmisten sujuvan liikkumisen näkökulmasta. Esimerkkeinä annettakoon valtateiden 2, 8, 11 ja 12 kehittäminen. Myös henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Rauma-Kokemäki -välillä ja vuorojen lisääminen Pori–Tampere -välillä olisi perustellumpaa ja kustannustehokkaampaa kuin Tunnin junan miljardi-investointi.

Tässä siis miljardien eurojen arvoinen, mutta ilmainen neuvoni hallitukselle: Luopukaa Turun tunnin junasta ja käyttäkää rahat viisaammin.

Kirjoittaja on Keskustan kansanedustaja Satakunnasta ja Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Satakunnan Kansa – LänsiSuomessa 2.2.24.