Kohti kyläkoulurauhaa?
Janakkalassa eletään erikoista aikaa. Niin lehtien sivuilta, kuin muista medioista on saanut kuulla Janakkalan kouluverkon tilasta. Janakkalassa kunnanvaltuustossa äänestettiin 26.1 talouden tasapainottamisohjelmasta, joka sisälsi Janakkalan 2-4 kyläkoulun lakkauttamisen valmistelun. Kyläläiset joutuivat jo tammikuussa aloittamaan koulujen puolustusurakan, joka tulee jatkumaan aina 27.4 olevaan valtuuston kokoukseen asti. Asetettu valmisteluaikataulu on täysin kohtuuton saatika se, että mahdollisen lakkautuspäätöksen jälkeen kahdella koululla olisi enään vain kuukausi aikaa elää tuttua kouluelämää kaikkine kevätkiireineen ja samalla selvitä lakkautuspäätöksestä ja valmistautua tuleviin muutoksiin.
Janakkalan kylien ihmisten ahdistus, stressi ja puolustustyön aiheuttama väsymys ovat käsinkosketeltavia. On hyvin surullista nähdä ja kokea lakkautusuhan aiheuttamat ilmiöt. Kyläaktiivien vapaa-aika menee asioiden selvittämiseen ja ideointiin miten koulut saisivat jatkoa sekä kunnallisen päätöksenteon seurantaan ja niihin reagointiin. Janakkalan eloisat ja tapahtumarikkaat kylät käyttävät energiansa ihan muuhun kuin vetovoimaiseen kylätoimintaan. Jos kaikki se energia, joka menee tänä keväänä hukkaan niin kuntalaisilla, päättäjillä, kuin virkamiehillä lakkautusprosesseihin, voitaisiin käyttää positiiviseen näkyvyyteen, uuden luomiseen ja yhteisöllisyyden vaalimiseen, olisi saatu jo paljon hyvää ja vetovoimaista aikaan. Kaiken lisäksi tämän on jo kolmas vuosi peräkkäin, kun Janakkalassa käytetään energiaa kyläkoulujen lakkauttamisyrityksiin.
Uudessa Janakkalan kuntastrategiassa korostetaan kuntalaisten kuulemista. Iso osa janakkalan kuntalaisista on kuitenkin turhautuneita tilanteeseen ja siihen ettei heidän äänensä tule kuuluviin. Siksi he ovat keränneet nimiä kansanäänestyksen järjestämistä varten liittyen kouluverkon säilyttämiseen kokonaisuutenaan. Vaadittavan 4%:n nimimäärä yli 15-vuotiaista kuntalaisista tuli täyteen jo yhdessä illassa ja kansanäänestysvaade tullaan luovuttamaan tulevalla viikolla valtuustolle päätettäväksi.
Janakkalan keskustan valtuustoryhmä on yksimielisesti ollut kyläkoulujen puolella koko prosessin ajan. Siitä kertoo myös viime syksynä kerätty nimilista, jossa Janakkalan Keskustan valtuustoryhmän kanssa kahdeksan muutakin valtuutettua lupasivat omalta osaltaan säilyttää Janakkalan kyläkoulut koko meneillään olevan valtuustokauden ajan. Meidät valtuutetut on äänestetty päättämään kuntalaisia koskevista asioita ja kunnan omaisuuden käytöstä. Meidän tehtävänä on toimia kuntalaisten äänitorvena päätöksenteossa. On tärkeää kuulla kuntalaisten ajatuksia ja toiveita ja tehdä päätöksiä niiden ja muun saadun ja kerätyn tiedon valossa. Päätöksissä on tärkeää ajatella myös koko kunnan elinvoimaa ei vain sen osien, sekä kohdella kuntalaisia tasavertaisesti heitä kuunnellen.
Kyläkoulujen lakkauttamisaikeet ovat lyhytnäköistä ja mielikuvituksetonta päätöksentekoa. Varsinkin muuttotappioisissa kunnissa tulisi pureutua paremmin kunnan rakenteisiin ja myös keskittyä enemmän tulovirran kasvattamiseen. Positiivisella kuntakuvalla, hyvällä viestintäsuunnitelmalla ja yhteisöllisyyden vaalimisella on moninkertaisemmat mahdollisuudet menestyä kuin palveluita näivettämällä ja vetovoimaisuutta vähentävillä säästöillä. Päätökset tulee myös olla linjassa kuntastrategian kanssa. Janakkalan syksyllä valmistuneessa kuntastregiassa otettiin yksiksi tavoitteiksi rohkeat kylät ja hyvinvoivat lapset ja nuoret. Ainoaksi
arvoksi valittiin rohkeus. Rohkeat päätökset kulkevat omaa polkua, eivätkä muiden kuntien mallia matkien. Sellaisesta kunnasta löytyy vetovoimaa. Eläväinen maaseutu kiinnostaa yhä useampia ja kyläkoulut houkuttavat lapsiperheitä kaupungin vilskeestä rauhalliseen oppimisympäristöön, myös paluumuuttajia. Rohkeutta on säilyttää juuri niitä palveluita, joita muut kunnat lakkauttavat. Kouluverkkoa tiivistämällä ja keskittämällä näin ei toimita.
Kaiken talouden tasapainottamisen keskellä tuntuu unohtuvan, että puhuttaessa kyläkoulujen lakkauttamisesta keskiössä ovat pienet lapset, jotka vain haluaisivat käydä tavallisia koulupäiviä tuttujen aikuisten ja koulukavereiden kanssa turvallisessa ja tutussa lähikoulussaan ja perheet, jotka haluavat mahdollistaa tämän omille lapsilleen ja säilyttää kylän yhteisöllisyyden koulun ympärillä. Työskentelen itse yhdessä Janakkalan lakkautusuhan alaisista kouluista osan viikostani. Lasten huoli koulun jatkumisesta näkyy koulun arjessa. Niin monta kertaa olen jo saanut vastata kysymykseen: Loppuuko meidän koulu? Joka kerta kysymys kirpaisee, mutta onneksi vastaus on aina valmiina: Teemme kaiken voitavamme että näin ei kävisi. Vastatessani hyppään hetkeksi niin kyläläisen kuin päättäjät rooliin.
Myöskään erityisopettajana en soisi yhdenkään kyläkoulun loppuvan. Koululakkautuksissa olen ammattini puolesta erityisen huolissani lapsista, joille pieni koulu on tukimuoto. Lapsella voi olla aistiyliherkkyyttä, arkuutta tai sellaisia neuropsykologisia haasteita, joihin pieni koulu ja oppimisympäristö jo itsessään riittävät tukitoimina. Kun ympäristötekijät ovat kunnossa, lapsella on hyvä ja tasapainoinen olo, hän pystyy edistymään opinnoissaan. Jokaisen tukea tarvitsevan lapsen kohdalla tuen onnistuminen vaatii suunnittelua ja järjestelyä kaikenkokoisissa kouluissa. Kun se tehdään hyvin, saa oppilas riittävän tuen koulun koosta riippumatta.
Kyläkoulu on kylän sydän, yhteisöllisyyden lähde, jonka kautta myös vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja lähtevät mukaan kylän vapaaehtoistoimintaan. Kyläkoulu on osa kunnan huoltovarmuutta ja koulujen pihojen liikuntapaikat tärkeä osa yhteisöllistä liikuntaa. Kyläkoulujen lakkautuksen negatiivisia vaikutuksia on etukäteen hankala laskea, kuten poismuuttoliikettä, rakennusten arvon laskua, tukitarpeiden lisääntyvää tarvetta, koulukuljetusten sujuvuutta ja todellista hintaa. Kylissä ei olla vaatimassa lisää vastinetta verorahoille vaan lähikoulun säilyttämistä. Se ei ole liikaa vaadittu. Kyläkouluja lakkauttamalla ei kuntataloutta pelasteta.
Kyläkoulujen säilyttämisen kohdalla kyse ei ole vain kouluista, vaan sitä, millainen tulevaisuus kunnissa halutaan rakentaa lapsille ja perheille ja millaisia arvoja päätöksillä halutaan viestittää. kyläkoulujen lapset eivät ole säästönappuloita. Heilläkin on oikeus lähikouluun ja yhteisölliseen elämään lähiyhteisössään, jota koulu yhdistää. Olisi aika katsoa avoimin silmin nykymaailman menoa ja keskittämisen riemua ja niistä koituvia negatiivisia vaikutuksia. Kaikenkokoisille kouluille on tarve ja kysyntä. Siksi olisi tärkeää turvata laajat kouluverkot niissä kunnissa, missä kyläkouluja vielä on ja antaa jokaiselle koululle koulurauha.
Satu Anttila
Janakkalan hyvinvointilautakunnan pj.,
ensimmäisen kauden valtuutettu, Janakkalan Keskustan jäsen, erityisopettaja ja
perheenäiti maaseudulta
Lue seuraavaksi
