Suomalaisten julkisten palvelujen rahoitus ja työrauha on turvattava

Keskustan Etelä-Hämeen piiri vaatii Suomen hallitukselta toimia kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan turvaamiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi. Valtion vastuulla on varmistaa kunnille ja hyvinvointialueille riittävä perusrahoitus ja toimintaedellytykset, jotta ne voivat suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Näitä palveluja ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus, opetus, kirjasto, tienhoito, vesihuolto ja virkistysalueiden ylläpito. Nyt tehdyt talouden säästölinjaukset eivät palveluja turvaa.

Suomi on maailman onnellisin maa seitsemättä vuotta peräkkäin. Se on suurelta osin kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn ansiota. Taloustutkimuksen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan 89% suomalaisista katsoo, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat olennaisia arjen toimivuuden kannalta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävää työtä ja haluavat taata riittävän rahoituksen niiden lakisääteisille palveluille.

Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet kampanjoivat huhtikuussa yhdessä julkisen työn merkityksen ja arvostuksen puolesta. Julkinen sektori mahdollistaa koko yhteiskunnan toiminnan. Julkisen alan ammattijärjestöt vastustavat maan hallituksen tavoittelemaa lakisääteistä vientivetoista työmarkkinamallia. Vientivetoinen tarkoittaisi sitä, että erityisesti julkisen ja julkisrahoitteisen sektorin ja naisvaltaisten alojen palkkakehitystä rajoitettaisiin merkittävästi. Muutamat vientialat määrittelisivät palkankorotustason, mikä vaarantaisi palkkatasa-arvon edistämisen.

Lakiin säädettävä vientimalli rajoittaisi merkittävällä tavalla työ- ja virkaehtosopimusosapuolten sopimusvapautta, lisäisi työrauhahäiriöitä ja pahentaisi työvoimapulaa monella yhteiskunnan toimivuuden ja lakisääteisten palveluiden kannalta kriittisellä toimialalla. Vientialat eivät voi neuvotella palkankorotuksia muiden liittojen puolesta. Työmarkkinaosapuolilla ei ole tällä hetkellä yhteistä talouden tilannekuvaa, eikä tietoa siitä, mitkä ovat vientialojen sopimien ratkaisujen todelliset kustannukset. Työmarkkinaosapuolten on palattava pikaisesti neuvottelupöytään.

Etelä-Hämeen piirihallitus 19.4.2024