Tarvitsemme nyt tulevaisuudenuskoa – Keskustan Pohjanmaan aluevaltuustoryhmä

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pohjanmaan aluevaltuustossa 22.4.  Aluevaltuutettu Minna Niemi.

Käsittelyssämme on tulevaisuus ja sopeuttamisohjelma vuosille 2025-26. Pohjanmaan hyvinvointialue toimii nyt toista vuotta. Täällä meillä Pohjamaalla toteutetaan uudistuksen alkuperäistä tavoitetta, eli palvelujen yhdenvertaisen laadun ja saatavuuden turvaaminen.
Meillä päättäjillä kuin ei myöskään ole virkamiehillä ollut juurikaan esityslistalla ”mukavia” asioita päätettävänä. Rahaa ei ole ja ei myöskään hallituskaan lisää sitä luvannut. Ajat on kovat. Siksi koemme tärkeänä ja haluaisimme korostaa tätä lainausta mikä on kirjattu meillä esityslistalla:

”Tulevien vuosien ohjelman kautta rakennamme vahvistuvaa luottamusta hyvinvointialueen
toimintaan ja palveluiden saatavuuteen. Ohjelma vuosille 2025-2026 sisältää ensimmäistä
osaa enemmän painotusta toiminnan kehittämiseen ja painotuksia ennaltaehkäisevään
toimintaan. Kehittämistyöllämme turvaamme tulevaisuuden palvelut, saamme taloutemme
tasapainoon ja voimme myös investoida. Pohjanmaalla ei nyt suunnitella sote-keskusten
tai terveysasemien sulkemisia, vaan vahvistamme peruspalveluitamme. Kehitämme
voimakkaasti digitaalisia palvelukanavia, jotta voimme tukea kivijalkapalveluita ja tarjota
palveluita kotiin. Nyt emme suunnittele osastojen sulkemista. Kehitämme
vuodeosastojen toimintaa ja haemme suurempia hyötyjä integraatiosta. Kehitämme
erityisesti lääkäripalveluiden tasapuolisempaa saatavuutta. Myös yhteisöllistä asumista
lisätään tasaisesti tulevina vuosina. ”

Tarvitsemme nyt tulevaisuuden uskoa. Varmasti jokaisen meidän oman kuntalaiset, kyläläiset ja naapurit ovat kritisoineet omaan kotipaikkaan osuvia säästöjä ja kyllä välillä on tullut tunne päättäjänäkin, että mahdetaanko me millekään mitään täällä? Meidän pitää vahvistaa alueen asukkaiden luottamusta, että jatkossakin täällä alueella hoidetaan asiat hyvin.

Muutama poiminta tusosta:

”Jaamme yhteisen vision, suunnan ja toimintamallit kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa”
Viime viikolla oli ensimmäinen kunta/kuntapuheenjohtajien yhteinen tilaisuus, pitäisikö tätä yhteistyötä oikeasti vauhdittaa ja satsata tähän, että saamme sen yhteisen suunnan ja vision. Tarvitsemme sekä kuntia että yrityksiä ja kolmatta sektoria tulevaisuudessa entistä enemmän.

”Hyvinvointialue järjesti vuoden 2024 alussa väestölle suunnattuja tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia eri puolilla hyvinvointialuetta.” Tilaisuudet tavallaan pidettiin jälkijunassa, kun päätökset esimerkiksi palveluverkosta oltiin jo tehty. Se lisäsi ihmisten ärtyneisyyttä. Ihminen vastaanottaa paremmin muutoksen, kun kokee olevansa osana muutoksen tekoa. Ymmärrän että asioita pitää tehdä vauhdilla ja kaikesta keskeneräisestä ei voi lähteä yleisötilaisuuksia pitämään, mutta mielestäni tarvitsemme entisestään lisää viestintää.
Viestintää pitäisi lisätä mitä, miksi, miten ja mitä siellä maalissa/tulevaisuudessa häämöttää, mitä kohti näillä muutoksilla mennään ja miksi näitä päätöksiä ja muutoksia tehdään. Mielellään positiivista viestintää, ettei kaikki viestintä ole aina negatiivissävytteistä. Itsellä on esimerkki edellisviikolta. Olin flunssassa ja piti päästä varamaan aika Laihian terveyskeskukseen. Sen mitä puskaradio viestinnässä ainakin omallakin paikkakunnalla lukee nii eihän sinne numeroon vastata eikä ainakaan omalla kielellä. Aamupäivällä soitin ja arvelin että tuskinpa samalle päivälle aikaa saa. Jonotin 2 minuuttia, sain palvelua omalla äidinkielellä, sain ajan parin tunnin päähän oman paikkakunnan terveyskeskukseen samalle päivälle. Sain ajan sairaanhoitajalle, joka otti samalla verikokeen, tutki ja olisi tarvittaessa voinut kirjoittaa reseptinkin vielä minulle. Kaikki hoitui siinä samalla istumalla eikä lääkäriä edes tarvittu.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen on hyvä asia, niillä on mahdollista säästää aikaa, rahaa, resursseja, mutta niiden osalta on huomioitava, ettei kaikilla ole mahdollisuutta hoitaa asioita digitaalisesti ja myös lähipalveluita pitää olla mahdollista käyttää. Vanhusneuvosto nosti esiin huolen kielellistenoikeuksien toteutumisesta kuten myös asiaa on kansalliskielilautakunnassa käsitelty. Haluamme myös nostaa kielellisten oikeuksien toteutumisen tärkeänä asiana esiin.

”Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat heikentyneet voimakkaasti viime vuosina koko maassamme. Henkilöstövaje ilmenee lähes jokaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmässä. Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö on edellytys sille, että organisaatiomme on vetovoimainen ja että voimme tarjota väestölle laadukkaita ja kilpailukykyisiä palveluja” Lähihoitaja 172 paikkaa täyttämättä. Käytössä on mm. Epassi, ilmainen kahvi ja tee koko henkilöstölle, yksikköjen tyky-toiminta ja Break Pro -taukoliikuntaohjelma. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus saada työnohjausta. Meneillään on panostus henkilöstön palkitsemiseen sekä henkilöstön kehitystä ja osaamista tukeviin uramalleihin ja valmisteltavina ovat mentorointiohjelma ja polkupyöräetu.

Tulisiko työhyvinvointiin alueellamme entisestään satsata, kaikki satsaus ei aina tarkoita rahallista. Onko esimerkiksi lähihoitajalla miten mahdollista vaikuttaa omiin työvuoroihin? Onnistuuko työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen? Onko muuten vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön? Minkälaista on esihenkilötyö? Näinä muutos aikoina on varmasti kysytty muutosjohtamisen taitoja. Hyvinvointi työssä lisää tutkitusti työntekijän työmotivaatiota, sitoutumista, luovuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta. Se myös ennaltaehkäisee ja vähentää sairauspoissaoloja. Tätähän me tarvitaan ja tavoitellaan. Olisi mahtavaa, jos Pohjanmaan hyvinvointialue erottuisi Suomessa positiivisesti edukseen, että juuri täällä satsataan työhyvinvointiin, se voisi lisätä myös kiinnostusta avoimiin paikkoihin.

Keskustan aluevaltuustoryhmä hyväksyy osaltaan tuso-ohjelman.