Kaikki tässä salissa olevat varmasti ymmärtävät, että talouden sopeuttamistoimet ovat välttämättömiä.
Alijäämää on kertymässä tänä vuonna ennusteen mukaan 84 milj. euroa. Alijäämä tulee kattaa vuoden
2026 loppuun mennessä. Vaikka tämänvuotinen talouden alijäämä koostuu lähes kokonaan Keski-Suomen
hyvinvointialueesta riippumattomista tekijöistä emme voi odottaa, että valtio tulee apuun ja kattaa ne
täysimääräisesti. Sitä ei varmastikaan tule tapahtumaan. Maan hallitukselle on kuitenkin syytä esittää, että
yksityiskohtaista ohjausta karsittaisiin ja talouden tasapainottamisen tavoitevuotta siirretään vuoteen 2027
vuodesta 2026.
Kaikki hyvinvointialueet tekevät tänä vuonna alijäämää. Sen kattamisen keinot ja aikataulu vaihtelevat
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen käsien levittelylinjasta Pirkanmaan rajuihin palveluleikkauksiin. Mikä on
Keski-Suomen hyvinvointialueen tie?
Hyvinvointialueellamme on valmistelussa linja, joka painottuu palvelujen tuottamisen tehostamiseen ja
pitkän aikavälin talouden sopeuttamiseen, siten että talouden tasapaino saavutetaan ja kansalaisten
palvelut voidaan samalla turvata. On ollut hyvä huomata, että myös suuriin ICT-kustannuksiin ja näiden
palvelujen toimivuuteen ollaan kiinnittämässä erityistä huomiota.
Valmistelussa olevien sopeuttamistoimien on oltava linjassa hyväksytyn strategian kanssa, jossa keskeisenä
arvona on ihmislähtöisyys, tarkoittaen niin palvelujen käyttäjiä kuin henkilökuntaakin. Samalla tulee pitää
huoli, että toimimme myös missiomme mukaisesti eli edistämme hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta
Keski-Suomessa vaikuttavasti ja laaja-alaisella yhteistyöllä. Tärkeää on myös, että valmistelussa olevat
palvelujen järjestämisen linjaukset ohjaavat myös keskeisesti sopeuttamistoimia.
Palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus ovat keskeisiä tavoitteitamme. Tähän
tavoitteeseen päästään parhaiten turvaamalla lähipalvelut, joiden tärkeä osa ovat jokaisessa Keski-Suomen
kunnassa toimivat palvelupisteet, jotka mahdollistavat kasvokkain tapahtuvan asioinnin. Palvelupisteiden
palvelujen sisältö vaihtelee ihmisten tarpeiden mukaan. Lähipalveluita ovat myös hoivakodit, neuvolat ja
hoitoon pääsy omalla kotiseudulla niin suurimpien kaupunkien lähiöissä kuin maaseudulla.
Palvelujen saavutettavuus ja toteuttamistavat huomioivat eri ikäryhmät, sosioekonomisen aseman, erilaiset
tarpeet ja paikalliset erityispiirteet. Tavoitteisiimme kuuluu keskeisesti myös hyvinvointi- ja terveyserojen
kaventaminen. Kuinka tämä onnistuu, mikäli palvelu ei ole saavutettavissa sosioekonomisten tai
etäisyyteen liittyvien syiden vuoksi? On muistettava, että perustuslaki turvaa oikeuden riittäviin sosiaali- ja
terveyspalveluihin.
Lähipalvelut koostuvat fyysisten palvelupisteiden lisäksi mm. kotiin tuotavista palveluista, liikkuvista
palveluista ja digitaalisista palveluista. Näitä yhdistämällä palveluiden vaikuttavuus paranee. Palvelujen
kehittämisen on oltava jatkuvaa toimintaa, jossa tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden ja
kustannustehokkuuden kasvu. Tämän kehittämistyön keskeisinä toimijoina tulee olla palvelujen käyttäjät ja
osaava henkilöstömme.
Jouko Nykänen
Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja