Jouko Nykänen: Tavoitteenamme on palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus

Palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus ovat Keskustan tavoitteet
-Turvaamme lähipalvelut

Lähtökohdat Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion laadinnassa vuodelle 2024 ovat olleet haastavat. Alijäämää on kertymässä tänä vuonna ennusteen mukaan 94 milj. euroa. Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksessä alijäämää vuodelle 2024 on 50,4 M€.

Keski-Suomen hyvinvointialue on valinnut strategiaan perustuvan ihmislähtöisen talouden sopeutuslinjan, joka tuottaa pitkällä tähtäimellä paremman lopputuloksen kuin paniikinomaiset sopeutustoimet, joista puuttuu kokonaisvaikutusten ennakkoarviointi.

Palvelujärjestelmän toimivuuden yhteensovittamisessa talouden reunaehtoihin on vielä paljon työtä. Yhtenä huolena on sektoroituneen palvelujärjestelmän yhteensovittaminen tuottamaan palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Yhden toimialan säästö voi tuottaa toiselle toimialalle huomattavat kustannusten lisäykset ja siten kokonaisuudessa kustannusten lisääntymisen ja palvelujen laadun heikkenemisen. Toimenpiteiden kokonaisvaikutusten ennakkoarviointi yli toimialuerajojen on aivan välttämätöntä. Tässä työssä ei olla vielä riittävän pitkällä. Esimerkkinä voi nostaa konsernipalvelujen tukipalvelut suhteessa muuhun palvelutuotantoon ja pelastus-ensihoito-sote palvelutuotantoyhteys.

Ei voi olla niin, että meillä on päällekkäisiä päivystysjärjestelmiä lähes samaa tehtävää suorittamaan. Näihin palvelutehtäviin on löydettävä koulutukselliset ja toiminnalliset ratkaisut sekä lainsäädäntöesteisiin on voitava vaikuttaa. Yhteensovittamista tarvitaan myös esimerkiksi, kun järjestöavustuksia ollaan talousarvioesityksessä vähentämässä ja samalla seniorikeskuksiin halutaan järjestöjä tuomaan omaa panostustaan toiminnan kehittämiseksi. Keskustan ryhmä tulee esittämään järjestöavustusten leikkausten perumista.

Johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen kokonaisarviointi on asetettu tavoitteeksi vuoden 2024 aikana. Tämä on aivan välttämätöntä tavoitteisiin pääsemiseksi. Pelkästään arviointi ei voi kuitenkaan olla tavoitteena, vaan on myös päästävä konkreettisiin toimenpiteisiin. Johtamisjärjestelmä on tällä hetkellä hyvin moniportainen. Yhdenmukaistamisen paineessa yksiköiden omaa päätösvaltaa oman toimintansa järkeväksi ja laadukkaaksi toteuttamiseksi on vähennetty. Johtamisjärjestelmän uudistamista ei voi lykätä seuraavalle aluevaltuustolle.

Henkilöstöohjelmassa on asetettu sloganiksi ”Hyvä työarki kaikille”. Turvaako nykyinen johtamis- ja organisaatiorakenne tämän? Onko johtaminen systeemistä? Onko organisaatio dynaamisesti vakaa ja ihmiset osaavat useita työtehtäviä? Palvelevatko tietojärjestelmät asiakas- ja johtamistyötä tekeviä työntekijöitä? Mikäli nämä asiat eivät ole kunnossa emme ole myöskään houkutteleva työnantaja.

Kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon on erittäin tärkeää. Pitäisikö tätä kansalaisten vaikutuskanavan rahoitusta edelleen pienentää? Keski-Suomen hyvinvointialueella käytetään keskimääräistä vähemmän rahaa valtuustoryhmien tukemiseen. Sitran selvityksessä 220, vuodelta 2022 todetaan, että ”mahdollisuutta päättäjien suoraan kontaktointiin ja asukas- ja käyttäjäkyselyihin toivotaan kansalaisten keskuudessa enemmän kuin mitä päättäjät ovat auliita niitä edistämään poliittisen osallistumisen muotoina”. Eli kun kansalaisilta on kysytty vaikutusmahdollisuuksista päätöksentekoon, pitäisi näitä vaikutusmahdollisuuksia mieluumminkin lisätä kuin vähentää.

Palvelutuotanto ja sen osana palveluverkkosuunnitelma laaditaan ja tuodaan päätöksentekoon kevään 2024 aikana ja tämä tulee olemaan yksi merkittävimmistä tämän valtuustokauden päätöksistä. Palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus ovat keskeisiä tavoitteitamme. Tähän tavoitteeseen päästään parhaiten turvaamalla lähipalvelut, joiden tärkeä osa ovat jokaisessa Keski-Suomen kunnassa toimivat palvelupisteet, jotka mahdollistavat kasvokkain tapahtuvan asioinnin. Palvelupisteiden palvelujen sisältö vaihtelee ihmisten tarpeiden mukaan. Lähipalveluita ovat myös hoivakodit, neuvolat ja hoitoon pääsy omalla kotiseudulla niin suurimpien kaupunkien lähiöissä kuin maaseudulla.

Palvelujen saavutettavuus ja toteuttamistavat huomioivat eri ikäryhmät, sosioekonomisen aseman, erilaiset tarpeet ja paikalliset erityispiirteet. Tavoitteisiimme kuuluu keskeisesti myös hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Kuinka tämä onnistuu, mikäli palvelu ei ole saavutettavissa? On muistettava, että perustuslaki turvaa oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Lähipalvelut koostuvat fyysisten palvelupisteiden lisäksi mm. kotiin tuotavista palveluista, liikkuvista palveluista ja digitaalisista palveluista. Palvelujen kehittämisen on oltava jatkuvaa toimintaa, jossa tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kasvu. Tämän kehittämistyön keskeisinä toimijoina tulee olla palvelujen käyttäjät ja osaava henkilöstömme.

Hyvinvointialueemme strategisiksi tavoitteiksi vuodelle 2030 saakka on asetettu: Keskisuomalaisten kokemus omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja turvallisuudestaan vahvistuu. Keskisuomalaisten hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat. Palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus paranevat. Toiminnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus vahvistuvat.

Onko esitys vuoden 2024 talousarvioksi ja suunnitelmavuosiksi 2025–2026 toteuttamassa strategisten tavoitteiden toteutumista riittävässä määrin? Pääosin kyllä, mutta uhkiakin on ja niiden torjumisessa on oltava valppaana reagoimaan kesken vuotta.

Olemme valitsemassa linjan, joka painottuu palvelujen tuottamisen tehostamiseen ja pitkän aikavälin talouden sopeuttamiseen, siten että talouden tasapaino saavutetaan ja kansalaisten palvelut voidaan samalla turvata. Tätä linjaa on syytä tukea.

Jouko Nykänen
puheenjohtaja
Keskustan aluevaltuustoryhmä