Keski-Suomen Keskusta: Keskusta puolustaa lähipalveluita

Keskusta puolustaa lähipalveluita

Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on osoittautumassa vuodelta 2023 yli 100 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä tarkoittaa, että talouden sopeuttamistoimet ovat välttämättömiä. Sopeuttamistoimien on kuitenkin perustuttava aluevaltuuston hyväksymään hyvinvointialueen strategiaan ja järjestämislinjaukseen. Sopeutuksia haetaan myös palveluverkosta. Hyvinvointialueen viranhaltijoiden palveluverkkoesityksessä säästöt ovat noin yksi prosenttia suhteessa koko budjettiin.

Keski-Suomen hyvinvointialueen keskeisenä arvona on ihmislähtöisyys, tarkoittaen palvelujen käyttäjiä ja henkilökuntaa. Keskeisiä tavoitteita ovat palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus. Tavoitteisiin päästään turvaamalla lähipalvelut, joiden tärkeänä osa ovat jokaisessa Keski-Suomen kunnassa toimivat palvelupisteet, jotka mahdollistavat kasvokkain tapahtuvan asioinnin. Palvelupisteiden palvelujen sisältö vaihtelee ihmisten tarpeiden mukaan. Lähipalveluita ovat myös hoivakodit, neuvolat ja hoitoon pääsy omalla kotiseudulla niin Jyväskylän keskustassa kuin maaseudulla.

Palvelujen saavutettavuus ja toteuttamistapojen on huomioitava eri ikäryhmät, sosioekonomisen aseman, erilaiset tarpeet ja paikalliset erityispiirteet. Tavoitteisiin kuuluu keskeisesti myös hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Kuinka tämä onnistuu, mikäli palvelu ei ole saavutettavissa sosioekonomisten tai etäisyyteen liittyvien syiden vuoksi? On muistettava, että perustuslaki turvaa oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ei ole oikein ja pitkällä aikavälillä kustannustehokasta, että potilaita kuljetetaan Kela-kyydeillä kauemmas palveluihin.

Lähipalvelut koostuvat fyysisten palvelupisteiden lisäksi mm. kotiin tuotavista palveluista, liikkuvista palveluista ja digitaalisista palveluista. Näitä yhdistämällä palveluiden vaikuttavuus paranee. Palvelujen kehittämisen on oltava jatkuvaa toimintaa, jossa tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kasvu. Tämän kehittämistyön keskeisinä toimijoina tulee olla palvelujen käyttäjät ja osaava henkilöstömme. Mikäli kivijalkapalveluita muutetaan digitaalisiksi tai liikkuviksi palveluiksi, on huolehdittava siitä, että minkäänlaista siirtymävaihetta ei tule. Korvaavan palvelun on oltava jo olemassa mahdollisen toimipisteen lakkautuessa.

Palveluverkkouudistuksessa esitetään varsinkin sote-asemien ja alueellisen osastotoiminnan karsimista. Esitys sisältää erikoissairaanhoidon keskittämisen sairaala Novaan, ikääntyneiden ympärivuorokautisten yksiköiden lakkauttamisia ja kuntouttavan päiväkeskustoiminnan muuttamista monilla paikkakunnilla keveämmäksi seniorikeskustoiminnaksi. Vaikutuksia tulee olemaan myös moniin muihin sote-palveluihin.  Palveluverkkoesityksessä vaihtoehtoja on vähän ja ne rajautuvat lähinnä siihen, montako sote-asemaa lakkautetaan.

Asukkaita ja henkilöstöä on kuultu tähän mennessä sähköisillä Polis-kyselyillä. Asukaskyselyyn on ollut vaikeuksia osallistua ikäihmisillä ja heikommassa asemassa olevilla. Asukaskyselyn tulos oli varsin murskaava, ainoastaan yksi prosentti vastaajista olisi valmis korvaamaan fyysisten palvelupisteiden läheisyyden digipalveluina ja 8–15 % liikkuvilla palveluilla. Henkilöstöstä 89 % pitää lähipalveluiden säilymistä tärkeänä pienten kuntien kannalta.

Keski-Suomen Keskustan mielestä hyvinvointialueen ihmislähtöisen strategian mukaisesti asukkaiden ja henkilöstön mielipiteet on huomioitava palveluverkosta päätettäessä. Kokonaisarviointiin on liitettävä maaseutuvaikutusten arviointi, koska toimipisteverkon karsiminen koskisi kaikkein voimakkaimmin maaseutualueisiin. Talouden sopeuttamistoimet voidaan toteuttaa huomattavalta osin palvelukokonaisuuksia ja työtä kehittämällä. Näin päästään kestävään kustannusten hillintään ja samalla lisätään asukkaiden hyvinvointia. Näiden toimien tulee olla ensisijaisia palveluverkon karsimiseen nähden. Ammatinharjoittajamallin kokeilun pitää aloittaa nopeasti osana ratkaisua, jossa perusterveydenhuolto paranee ja lähipalvelut säilyvät. Palveluja voidaan tuottaa myös monipalvelupisteissä yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa.