Eino Nissinen: Aktiivinen ja vastuullinen keskisuomalainen

Eino Nissinen:
Keskustan ryhmäpuheenvuoro Keski-Suomen aluevaltuustossa 29.3.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut!
Olemme käynnistämässä Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiatyötä. Käsillä on tärkeä ja merkittävä tehtävä, jolla voi olla parhaimmillaan kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia koko Keski-Suomelle.

Erään määritelmän mukaan ”Strategia on organisaation suunnitelma, jolla aiotaan päästä haluttuun päämäärään ja joka sisältää konkreettisia tekoja”.

Ensin on siis oltava päämäärä. Visio siitä tavoitteellisesta tilasta, johon halutaan päästä.

Pohdimme Keski-Suomen hyvinvointialueen visiota Keskustan valtuustoryhmän ja myös hieman laajemman joukon kanssa viime lauantaina. Tuossa keskustelussa nousi vahvasti esille tulevaisuuden keskisuomalainen ihminen, joka kokee olevansa aktiivinen ja vastuullinen toimija omaan hyvinvointiinsa liittyvissä asioissa. Hän ei ole vain toimenpiteiden kohde, joka yrittää asettua sopiviin lokeroihin hallinnollisessa ja organisaatioiden toimintaympäristössä.

Tulevaisuuden keskisuomalainen kokee, että hänen ympärillään on toimijoita, jotka tukevat hänen osallisuuttaan, toimijuuttaan ja aktiivisuuttaan. Hän kokee, että toimijat ovat häntä varten ja hän saa tarvitsemansa tuen ja avun.

Tulevaisuuden keskisuomalaisen kokemuksessa hyvinvointialueen toiminnasta korostuu helppous, sujuvuus ja oikea-aikaisuus. Kaukaisena muistona hänen mielessään ovat ne ajat, kun pompotettiin luukulta toiselle tai palveluissa asiointiin tarvittiin pitkää pinnaa ja paljon aikaa jonottaa, eikä oikein kukaan tuntunut ottavan vastuuta kokonaisuudesta. Tuntuu turvalliselta, kun hoitoketjut ovat sujuvia ja erilaisiin tilanteisiin löytyy joustavia ratkaisuja. Myös eri ammattilaisten yhteistyö on hyvin koordinoitua ja sujuvaa. Uusien tekniikan mahdollistamien välineidenkin käyttäminen on tullut tutuksi, kun alkuun siihen sai hyvää tukea lähipalveluna.

Millaisia asioita sitten tulisi ottaa huomioon, kun rakennamme suunnitelmaa niistä konkreettisista teoista, joilla haluttuun päämäärään voitaisiin päästä?

Hyvinvointialueetta muodostettaessa 25 eri organisaatiota muuttuvat yhdeksi. Tämän tulee näkyä myös käytännössä. Vanhat organisaatioiden tai toimintojen rajat eivät saa jäädä toiminnallisiksi tai edunvalvonnallisiksi raja-aidoiksi. Paljon puhutusta osaoptimoinnista on päästävä.

Strategian valmistelussa ja toimeenpanossa tulee uskaltaa ajatella organisaatiorakenteiden yli. Lähtökohdaksi tulee ottaa ihminen, keskisuomalainen, jonka vuoksi koko hyvinvointialue on olemassa. Miten luomme rakenteet ja toimintamallit, joilla autamme keskisuomalaista auttamaan myös itse itseään ja olemaan aktiivinen toimija oman hyvinvointinsa rakentajana.

On tärkeää, että organisaatio ja toiminta luodaan erityisesti tulevaisuuden tarpeista, ei nykyisistä organisaatioista käsin. Tehtävä on vaativa ja vie aikaa. Silti tavoite on oltava kirkkaana ja sitä kohti on edettävä määrätietoisesti.

Hyvinvointialue on suuri toimija. Se ei kuitenkaan ole yksin keskisuomalaisen ihmisen elämänpiirissä. Edelleen asukkaan hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä toimijoita ovat kunnat, järjestöt, seurakunnat, yhdistykset, harrastuksiin liittyvät toimijat ja niin edelleen. Hyvinvointialueen tulee kyetä ketterään yhteistyöhön paikallisella tasolla, siellä missä ihmisten elämänpiiri on.

Keski-Suomen hyvinvointialueella on ympärillään erinomaisia kumppaneita, esimerkiksi ammattikorkeakoulu, yliopisto ja muut koulutus- ja tutkimusorganisaatiot ja yritykset, vain muutamia mainitakseni. Näiden kanssa, tutkittuun tietoon pohjautuen, voidaan kehittää toimintaa, tehdä hyvinvointialueesta ja Keski-Suomesta vetovoimainen työssäkäyntialue ja kasvattaa koko maakunnan elinvoimaa. Tärkeä tavoite on myös toiminnan kehittämisen kautta saatava kustannusten kasvun hillintä, mikä on välttämättömyys tulevina aikoina.

Löytäisimmekö yhdessä tutkimus- kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden kanssa jonkin Keski-Suomen oman ”pohjoiskarjalaprojektin”, jossa olisimme edelläkävijä ja esimerkki myös muille Suomessa ja kansainvälisestikin?

Strategioista syntyy usein mielikuva paperista, joka on hyväksymisen jälkeen siirretty hyllyyn pölyttymään. Näin ei saa käydä tämän strategian kohdalla. Kun hyväksymme strategiaan tavoitteen tai linjauksen, meidän tulee kysyä niin kuin vanhassa katekismuksessa: Mitä se on? Mitä se tarkoittaa käytännössä? Miten siitä tehdään konkretiaa? Miten se näkyy päätöksenteossa? Miten se näkyy toimintojen organisoinnissa? Miten se näkyy keskisuomalaisen arjessa? Strategia ilman käytännön toteutusta on ajanhukkaa!

Jotta hyvinvointialueen strategia voisi palvella keskisuomalaisten tarpeita, strategian valmistelussa tulee kuulla keskisuomalaisia ihmisiä, eri puolilla maakuntaa. Asukkaiden kuuleminen ja osallistaminen on edellytys sille, että tiedämme, miten voisimme heidän tarpeisiinsa vastata. Eikä heidän osallisuutensa ja kuulemisensa voi rajoittua vain strategiaprosessiin, vaan hyvinvointialueella tulee olla pysyvästi toimiva vuoropuhelu ja kosketuspinta maakunnan asukkaisiin.

Strategian käytännön toteutuksessa keskeisin resurssi on henkilöstö. Myös heidän kuulemisensa, osallistamisensa ja sitä kautta myös sitouttamisensa, on strategian onnistumisen kannalta välttämätöntä.

Keskeisin väline, jolla maakunnan asukkaat ohjaavat hyvinvointialuetta, on vaaleilla valittu valtuusto. Valtuusto on keskisuomalaisten ihmisten ääni hyvinvointialueen päätöksenteossa. Siksi valtuuston pitää uskaltaa ottaa sille kuuluva rooli ja valta. Samalla meidän valtuutettujen on muistettava, että tätä valtaa me käytämme yhdessä. Yhteisymmärryksen synnyttäminen ja yhteisen tahdon etsiminen on aina arvokasta. Siihen on nyt hyvä mahdollisuus tämän alkavan strategiaprosessin kautta.