Jari Koskenranta: Pienet lukiot hallitusneuvottelijoiden säästökohteina

8.6.2023

Eduskuntavaalien alla nykyiset hallitusneuvotteluissa olevat puolueet kilvan ilmoittivat, että koulutuksesta ei pidä säästää! Toisin on käymässä.

Pienten lukioiden lisä tuntuu olevan herkullinen säästökohde, kun säästöjä etsitään. Tätä lisää maksetaan lukioille, joilla on alle 200 opiskelijaa. Todellisuudessa valtion osa pienten lukioiden lisästä on vain noin 1,5 % lukioiden kokonaisrahoituksesta, joten sen tuoma säästö olisi taloudelle hyvin olematon. Säästön sijaan pienten lukioiden tuen lopettaminen heikentäisi koulutustavoitettamme, jonka mukaan nuori jatkaa opiskeluaan toisella asteella ja vähintään 50 prosenttia nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon.

Ollaanko siis ajamassa alas sitä hyvää, mitä Suomessa rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla peruskoulu- ja lukiouudistusten avulla? Pienet lukiot tukevat ja turvaavat perusopetustamme, sillä lukion opettajat opettavat yleensä myös yläkouluissa. Lisäksi pienissä kunnissa koulujen tilat ja koulujen johto ovat usein yhteisiä. Isot lukiot sen sijaan toimivat omina yksikköinään.

Maakunnissa toimivat pienet lukiot tarjoavat nuorille mahdollisuuden suorittaa lukiotutkinto lähellä omaa kotia kustannustehokkaasti ja turvallisesti. Pienessä lukiossa nuori saa hyvin tukea tutuiksi tulleilta opettajilta, eikä opintoja juurikaan keskeytetä. Opetus- ja kulttuuriministeriön haaveissa on muodostaa aluelukioita, joiden malli on otettu ammatillisesta koulutuksesta. Mallin tarkoituksena olisi parantaa lukioiden saavutettavuutta, mutta opiskelijoiden näkökulmasta oman kunnan lukio on kaikella tavalla helpoin saavuttaa.

Olisiko hallitusneuvottelijoiden aika tutustua myös pienien lukioiden antaman koulutuksen tasoon verrattuna isoihin lukioihin ennen kuin he tekevät rahoitukseen muutoksia? Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi lauantaina 3.6. Keski-Suomen lukioiden tuloksia, joissa viisi kärkisijaa meni pienille lukioille (hyvä te!). Onko siis viimeinkin aika arvostaa pienten lukioiden tekemää työtä Suomen koulutuksen hyväksi?

Jari Koskenranta
Pienten kuntien neuvottelukunta, Kuntaliitto
Valtuutettu (kesk.), hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja, Petäjävesi

Lue seuraavaksi

Pidetään koko Keski-Suomi mukana - Henna Penttinen

Keski-Suomi elää murroksen aikaa. Tulee kuitenkin muistaa, että murrosten keskellä on aina myös mahdollisuus. Keskustan viesti on selkeä: Pidetään koko Keski-Suomi mukana. Tehdään töitä koko maakunnan puolesta. Keskustan valtuustoryhmä sitoutuu tekemään työtä tämän maakunnan puolesta – sydämellä, järjellä ja yhteisen hyvän eteen.

11.12.2025 / Uutiset

Keski-Suomi inhimillinen ja kokonaisturvallinen maakunta - Tahvo Anttila

Jos haluamme, että Keski-Suomen maakuntatunnus ei ole ainoastaan teknologian, logistiikan tai matkailun maakunta, vaan ennen kaikkea inhimillinen ja kokonaisturvallinen maakunta. Meidän pitää sitoa arvot ja strategia tiukasti yhteen. Viesti on selvä: identiteetti ei ole vain siitä, mitä tavoittelemme, vaan miten me sinne kuljemme.

11.12.2025 / Uutiset

K-S:n hyvinvointialueen palveluverkko ja talouden tasapaino 2026 - Jouko Nykänen

Keskustan valtuustoryhmällä on neljä selkeää periaatetta – periaatteita, joista emme tingi, koska ne liittyvät suoraan keskisuomalaisten arkeen ja oikeuteen saada palveluja. 1) Lähipalvelut on turvattava, 2) Jokaisessa kunnassa on säilytettävä vähintään yksi vanhusten hoivayksikkö, 3) Korvaavat palvelut on oltava kunnossa ja 4) Jos puututaan taloudellisiin laskelmiin, on samalla osoitettava vaihtoehtoiset säästöt.

9.12.2025 / Uutiset

EtusivuUutisetJari Koskenranta: Pienet lukiot hallitusneuvottelijoiden säästökohteina