Joonas Könttä: Vähävaraisia tuettava kriisin keskellä

Vähävaraisia tuettava kriisin keskellä

Aula Researchin äskettäin julkaiseman tutkimuksen mukaan vain puolet kotitalouksista kestäisi elinkustannusten nousun yli 100 euroa kuukaudessa, ja viidennes ilmoitti, etteivät he kestä minkäänlaisia elinkustannusten nousuja.

Tähän saakka terveydenhuollon maksut ovat olleet tavallisin syy perinnän kohteeksi joutumiselle. Jos maksuja ei jollakin tavalla hoida, seuraa maksuhäiriömerkintä, joka leimaa jo lähes 400 000 suomalaista. Heidän elämänsä on vaikeutunut puhelinliittymän hankinnan, asunnonvuokrauksen, luottokortin saamisen ja monen muun asian suhteen.

Sähkölaskut ajavat nyt terveydenhuollon maksujen ohi luottotietojen menettämisen syynä ja vauhti tulee olemaan rajua. Tänä vuonna jo 4000 henkilöä on saanut merkinnän, mikä on noin 20%:a enemmän kuin edellisvuonna. Ensi talvena voudilla on töitä perintälappuja jakaessaan. Niitä tullee kymmeniä-, ellei satojatuhansia.

Hyvinvointialueiden yksi tärkeä tavoite on eriytymisen ehkäiseminen, eli suomeksi sanottuna luokkaerojen pienentäminen. Alemman sosiaaliluokan ihmiset sairastavat moninkertaisesti verrattuna ylempään sosiaaliluokkaan, ja toisaalta käyttävät terveydenhuollon palveluita huomattavasti vähemmän, kuin ylemmän sosiaaliluokan kansalaiset.

Hyvinvoivat löytävät aina palveluiden äärelle ja vielä useimmiten julkisten sellaisten. Alimpaan sosiaaliluokkaan kuuluvat miehet kuolevat kymmenen vuotta nuorempina kuin hyvin pärjäävät. Naistenkin kohdalla ero on vuosia.

Nykyoloissa ilman erikoistoimenpiteitä sosiaaliluokkien erojen kaventamistavoite on mahdoton ja tilanne on johtamassa vähintään 90-luvun laman kaltaiseen tuhoon. Poliitikoita se ei tunnu kovinkaan paljoa kiinnostavan.

Tiedämme tutkitusti (Kainulainen&Saari, 2018), että poliittisista päättäjistä alle puolet tuntee auttamishalua ylivelkaantuneita kohtaan. Kaikkien puolueiden vastausten keskiarvo oli vain 40%:a. Yli puolet poliitikoista katsoo tilanteen itseaiheutetuksi ja on valmis viittaamaan kintaalla tämän kaltaiseen hätään.
Yrityksiä on tuettu koronamiljardeilla, mutta nyt olisi aika perustaa tukijärjestelmä, jonka avulla estettäisiin kansalaisia joutumasta perintäkierteeseen. Koko yhteiskuntamme kärsii pitkään, jos emme tee jotakin konkreettista asialle.

Maksuongelmaisten perintäprosessi pitää kyetä pysäyttämään jo ennen sen alkamista ja se on mahdollista maksamalla kipurajoille joutuvien terveydenhuolto- ja sähkölaskut yhteiskunnan pussista. Vähällä rahalla saataisiin pelastettua tuhansien elämä elämisen arvoiseksi.

Joonas Könttä
kansanedustaja

Lue seuraavaksi

Sakari Suomala johtaa Keski-Suomen Keskustaa vuonna 2026
Keski-Suomen Keskustan puheenjohtajana vuonna 2026 jatkaa Sakari Suomala Laukaasta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Henna Penttinen Äänekoskelta ja uutena Ilse Weijo Jyväskylästä.
16.11.2025 / Uutiset
Keski-Suomen Keskusta: Hae meille toiminnanjohtajaksi
Sinä aktiivinen ja keskustahenkinen järjestöosaaja, hae meille töihin. Keskustan Keski-Suomen piiri hakee toiminnanjohtajaa täysiaikaiseen ja vakituiseen työsuhteeseen 1.4.2026 alkaen tai sopimuksen mukaan.
11.11.2025 / Uutiset
Jani Ylälehto: Olen valmiina uuteen
Keski-Suomen hyvinvointialue on rahoituskriisissä. Vaikka palvelut toimivat pääsääntöisesti kiitettävällä tasolla, on muutoksiin oltava valmiita.
4.11.2025 / Uutiset
EtusivuUutisetJoonas Könttä: Vähävaraisia tuettava kriisin keskellä