Jouko Nykänen: Näkemyksiä omalääkäri- ja ammatinharjoittajamallista ja omaishoidontuen leikkauksista

Keski-Suomen aluehallituksen esitys aluevaltuustolle vuoden 2025 talousarvioksi –

Näkemyksiä Keskustan valtuustoryhmän näkökulmasta

Keskeisiksi tavoitteiksi Keskustan aluevaltuustoryhmä asetti hoidon jatkuvuuden parantamisen omalääkäri- ja ammatinharjoittajamallin käyttöönotolla ja omaishoidontuen leikkauksen estämisen. Molemmissa tavoitteissa onnistuimme. Omaishoidontuen leikkauksen estämisessä päästiin vaikuttamistyössä jopa niin hyvään tulokseen, että muutoksesta alkuperäiseen esitykseen ei tarvinnut edes äänestää.

Omalääkärimalliin haluamme vielä parannuksena sen, että mallia tukemaan perustetaan koti- ja asumispalveluihin viisi lääkärin virkaa (630.000 €). Vastaava viiden lääkärin työpanos vapautuu näin perusterveydenhuollon laajenevaan omalääkäritoimintaan. Omalääkäritoimintaan siirtyminen on investointi tulevaisuuteen, jollaisiin investointeihin meillä tulee olla varaa, jotta saisimme parannettua ihmisten palveluja ja laskettua kustannuksia. Hoidon jatkuvuuden tavoitetaso (0,5) on saavutettu tähän mennessä Konneveden, Karstulan ja Uuraisten terveysasemilla.

Vuoden 2025 talousarviosta esitetään 42 miljoonaa euroa alijäämäistä. Talousarvioissa oleva alijäämä on kasvanut alkuperäisestä hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksestä, koska siinä on huomioitu tämän vuoden talousennusteessa oleva vammaispalvelujen talousarvioylitys (7 miljoonaa euroa), omaishoidon tuen säilyminen (3 miljoonaa euroa) sekä valtion rahoituksen väheneminen (175 000 euroa). Vuoden 2027 tulos on taloussuunnitelmassa ylijäämäinen ja hyvinvointialueen alijäämien kattaminen saadaan alkuun. Asiakasmaksuja joudutaan korottamaan maan hallituksen tekemien lainsäädäntömuutosten vuoksi. Investoinneista voi nostaa esiin esimerkiksi paloasemainvestoinnit, kuten Jämsän paloaseman peruskorjaus ja laajennus. Erittäin merkittävä investointi tulee olemaan myös Jämsän uusi SOTE-keskus.

Talousarvio on alijäämäinen siitä huolimatta, että se sisältää henkilöstövähennyksiä ja tehtävänkuvan muutoksia, jotka koskevat peräti 794 henkilöä. Tehtävävähennykset painottuvat johtotehtäviin ja yksinkertaistavat moniportaista johtamista. Yhteisvaikutus henkilöstösäästöistä on vuositasolla noin 20 milj. euroa. Henkilöstö on joutunut jatkuvien YT-neuvottelujen puristuksessa kohtuuttomaan tilanteeseen. Keskustan valtuustoryhmä onkin todennut aluevaltuustossa seuraavaa: Vuoden 2025 aikana on tilanne saatava vakiintumaan niin, että jatkuvat laajat YT-neuvottelut voidaan lopettaa ja toiminnot vakauttaa. Henkilöstön on myös voitava aidosti vaikuttaa käytännössä, kuinka toimintaa kehitetään. On myös seurattava ajantasaisesti mittavien sijaismäärärahojen vähentämisten vaikutuksia ja tarvittaessa tehtävä korjaukset.

Toiminnan jatkuva kehittäminen tulee olla myös ensi vuonna keskeinen tavoite. Hyvinä esimerkkeinä toteutettavista kehittämistoimista voidaan nostaa SOTE-tilannekeskuksen perustaminen, pitkäaikaisen perhehoidon korvausten nosto ja organisaatiouudistus, jossa terveyspalvelut sijoitetaan saman johtamisen alle. Myös ikäihmisten palvelut keskitetään omaan organisaatioonsa hoito- ja palveluketjujen toimivuus varmistaen. Toteutettavilta kehittämistoimilta edellytämme perusteellista vaikutusten arviointia. Ilman jatkuvaa kehittämistoimintaa ja investointeja tulevaisuuteen talous ja toiminnot ajautuvat jatkuvaan näivettymiseen ja ihmisten palvelujen heikentymiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä hyvinvointialueemme on suoriutunut indikaattoritiedon mukaan keskiarvoa heikommin. Helsingin tasoon päästäksemme meidän pitäisi parantaa tasoamme peräti 50 %. Hyte-kertoimemme alhaisuus tulee jatkossa vaikuttamaan saamaamme rahoitukseen. Paljon suurempi vaikutus hyte-työn epäonnistumisesta seuraa kasvavaan palvelutarpeeseen varsinkin vanhustenhuollossa.

Kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön TE24- uudistuksessa suunnataan lisäresurssia yli 30 htv:n verran. Työvoimapalvelujen kunnille siirtymisen yhteydessä tulee käyttöön työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli. Myös seniorikeskustoiminnassa yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa esitetään terävöitettäväksi digineuvonta huomioiden.

Kaiken kaikkiaan voimme olla varsin tyytyväisiä aluehallituksen talousarvioesitykseen, kunhan hoidon jatkuvuuden turvaava omalääkärimallin valuvika saadaan korjattua ja muita esitettyjä huomioita huomioidaan talousarvion täytäntöönpanossa. Maan hallitukselle esitetään vaatimus, että hyvinvointialueiden perusrahoitus tulee nostaa kestävälle tasolle, sekä rahoitus tulee jakautua tarpeen mukaisesti eri alueiden välillä.

Jouko Nykänen
Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja