Keski-Suomi inhimillinen ja kokonaisturvallinen maakunta – Tahvo Anttila

Tahvo Anttila, maakuntahallituksen puheenjohtaja – Keski-Suomen maakuntavaltuuston kokous 11.12.2025

Arvoisa herra puheenjohtaja, maakuntaneuvokset, hyvät valtuutetut,

Uusi maakuntahallitus on ollut koolla neljä kertaa. Olemme käsitelleet mm. Keski-Suomen Strategiaa, tulevan vuoden talousarviota, valinneet henkilöitä eri tehtäviin mm. maakunnan yhteistyöryhmään, tehneet tukun rahoituspäätöksiä, sekä myönteisiä että kielteisiä. Lisäksi uusi maakuntahallitus kävi opintomatkalla Mikkelissä, missä tutustuimme mm. Savo-defenssiin ja keskisuomalaisittain tutut ihmiset Heini Utunen ja Janne Kinnunen esitelmöivät meille omien virkamiestemme lisäksi. Toki on tunnustettava, että meillä ja minulla on vielä opittavaa.

Minulla on se käsitys, että maakuntahallituksen ottautuminen tehtäviinsä on tapahtunut hyvin ja jäsenet ovat innolla mukana maakunnan kehittämistyössä. On sanottava, että tietyssä mielessä maakunnalle on menetys, kun heti alkuun yksi jäsen vaihtuu.

Ensi vuoden tärkeimpiä tehtäviä maakuntahallituksen työssä ovat:
1) Maakuntastrategian toimeenpano, mikäli te hyväksytte sen tänään,
2) Liikennejärjestelmätyö, mihin Military Mobility-ohjelma tuo toivottavasti, maakunnan kannalta uusia mahdollisuuksia
3) Uusi aluekehityslainsäädäntö ja siihen vaikuttaminen. Maakuntien liitoilla tulee säilyttää vahva rooli oman alueensa kehittämisessä,
4) Edunvalvonnan saralla tuleva EU ohjelmakausi ja siihen liittyvä edunvalvonta on erityisen tärkeää,
5) Unohtaa ei sovi tulevia eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmavaikuttamista, mitä pitää jatkaa. Se sisältää mm. VOS uudistuksen ja rahoituslain tyyppisiä asioita.

Valtionosuusuudistuksessa on huomioitava kunnanjohtaja Matti Mäkisen mukaan muutamia seikkoja: Tällä hetkellä maakunnan rahoituspohja on kokonaisuutena epäoikeudenmukainen niin hyvinvointialueen rahoituksen osalta kuin VOS-järjestelmän osalta. ”Menetämme” vuosittain reilusti yli 100 miljoonaa euroa. Hyvaksin pitää toki tehostaa omaa toimintaansa. Sen pitää saada toimintaansa myös oikeudenmukainen rahoitus. Muutosrajoittimet ovat Pohjoisen Keski-Suomen kannalta välttämättömiä, jotta siellä kunnille ei synny äkillistä ja jopa totaalista taloudellista romahdusta.

Kun mietimme Keski-Suomen tulevaisuutta, meidän on katsottava yhtä aikaa pitkälle eteenpäin ja hyvin tarkasti viereemme – siihen, millaisia ihmisiä täällä elää ja millaisia mahdollisuuksia heillä on rakentaa hyvää elämää. Maakuntastrategiamme linjaa, että Keski-Suomi on tulevaisuudessa kestävä, hyvinvoiva ja yhteistyöhön nojaava maakunta.

Viime lauantaina itsenäisyyspäivän saarnassa arvostettu Piispa Mari Leppänen puhui tuntolevyistä – niistä pienistä metallilevyistä, jotka sotilas kantaa kaulassaan. Niiden tehtävä on kertoa, kuka ihminen on. Leppänen muistutti, että meillä kaikilla on myös toinen tuntolevy: se, joka kertoo, millaisia meidän tulisi olla. Sillä me määritämme identiteettiämme arvojen ja tekojen kautta, ei vain sanojen tai tunnusten.

Kun tarkastelemme Keski-Suomen strategiaa näiden linssien läpi, nousee esiin kolme tärkeää ydintä:

Ensinnäkin: Ihmisarvo ja osallisuus.
Meillä ei ole varaa jättää ketään syrjään, ei maaseudulla eikä kaupungeissa. Kasvava eriarvoisuus, alueiden eriytyminen ja heikkenevät palvelut ovat uhkia, jotka meidän on kohdattava rohkeasti. Strategiamme ihmislähtöisyys ei saa jäädä sanahelinäksi. Meidän on muistettava, että jokainen keskisuomalainen kantaa omaa tuntolevyään: hänellä on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Toiseksi: Yhteistyö yli rajojen.
Leppänen varoitti identiteetin käyttämisestä jaotteluun: “meihin ja muihin”. Myös puoluepolitiikassa tämä kiusaus on aina läsnä. Keskustalaiset, jotka ovat olleet rakentamassa Keski-Suomea sukupolvien ajan, uskovat vahvasti siihen, että onnistumme vain yhdessä yli puolueiden, kuntien, järjestöjen ja taustojen. Meidän on oltava yksi maakunta, ei joukko kilpailevia siiloja.

Kolmanneksi: Kestävä kasvu, joka kantaa myös tuleville sukupolville.
Strategia puhuu kokonaiskestävyydestä: talouden, luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin tasapainosta. Se on meille tärkeää erityisesti siksi, että tästä maakunnasta täytyy voida elää, työllistyä ja yrittää myös huomenna. Keskisuomalainen biotalous, teollisuus, koulutus ja innovaatiot tarvitsevat päätöksiä, jotka katsovat kauas, mutta juurtuvat tähän maahan. Esimerkiksi kantaverkko halkoo Keski-Suomea tarjoten erinomaisia mahdollisuuksia, vaikka datakeskuksiin, akkuvarastoihin tai aurinko- ym. voimaloille.

Hyvinvointialueen tukeminen osana yhteistä tehtävää
On myös muistettava, että hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys, sitä rakennetaan joka päivä yhdessä. Hyvinvointialueella tehdään vaativaa työtä, usein rajallisilla resursseilla ja suuren odotuksen alla. Tiistaina tehtiin päätöksiä, jotka rapauttavat maakunnan yhtenäisyyttä ja asettavat monille kunnille kovia talouspaineita. Pihtiputaalaisen valtuutetun, entisen lukioaikaisen kämppäkaverini Tauno Mattolan sanoin ”Metson ääni ei kuulu, eikä näy maakunnan reuna-alueille”.

Meidän tehtävämme maakunnan liitossa on yrittää tukea maakunnan yhtenäisyyttä, mekin rajallisilla resursseilla. Edunvalvontaa tämäkin. Tähän liittyy tietyllä tavalla Piispan saarnassaan tekemä kysymys: Miten vahvistamme rauhaa ja luottamusta, hyvinvointia ja huolenpitoa Suomessa ja kaikkialla? Meidän kohdallamme Keski-Suomessa.

Tämä on yhteinen ponnistus. Siksi se on myös, toivottavasti, yhteinen onnistuminen.

Arvoisa valtuusto,

Jos haluamme, että Keski-Suomen tunnus ei ole ainoastaan teknologian, logistiikan tai matkailun maakunta, vaan ennen kaikkea inhimillinen ja kokonaisturvallinen maakunta. Meidän pitää sitoa arvot ja strategia tiukasti yhteen. Tuntolevyn viesti on selvä: identiteetti ei ole vain siitä, mitä tavoittelemme, vaan miten me sinne kuljemme.

Kiitos.

Tahvo Anttila
maakuntahallituksen puheenjohtaja
Keskusta