Maria Kaisa Aula: Lähipalveluiden puolesta – myös eduskuntavaaleissa!

Eduskuntavaalien alla on puhuttu paljon valtion taloudesta. Iso osa valtion budjettia on hyvinvointialueille tuleva rahoitus. Puolueiden välillä näyttää olevan eroja siinä, miten tähän suhtaudutaan. Nyt ei ole aika leikata hyvinvointialueilta vaan antaa niille työrauhaa ja vakautta. Se mahdollistaa lähipalvelut sekä pitkällä aikavälillä fiksut uudistukset.

Kokoomus on ehdottanut, että hyvinvointialueiden rahoituksesta karsittaisiin miljardi ensi vaalikaudella. Tämä on huonosti harkittu ehdotus, joka lisäisi paineita palveluverkon karsintaan. Kuitenkin lähipalvelut ovat välttämättömiä, jos haluamme vähentää ihmisten eriarvoisuutta.

Kustannusten kasvua pitää hillitä
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on toki mahdollisuuksia hillitä kustannusten kasvua. Se on pitkäjänteistä työtä. Tärkeintä on yhdessä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Se onnistuu liikkumista, mielenterveyttä ja ikäihmisten toimintakykyä tukemalla. Palveluissa pitää saada ihmisille sopiva tuki oikeaan aikaan. Luukulta toiselle kulkeminen tulee kalliiksi kaikille. Nopean hoitoon pääsyn lisäksi tarvitaan hoidon jatkuvuutta.

Etenkin mielenterveyden peruspalveluita pitää vahvistaa niin että tarpeet erikoisairaanhoitoon vähenevät. Keski-Suomessa onkin jo tänä vuonna aloitettu lasten ja nuorten mielenterveyden peruspalveluiden alueelliset tiimit, joihin on palkattu psykiatrisia sairaanhoitajia ja psykologeja. Nämä vähentävät myös oppilashuollon kuormitusta. Monessa kunnassa kuraattorit ja psykologit ovat joutuneet tekemään käytännössä myös terveydenhuollon töitä, koska paikallisia mielenterveyden peruspalveluita nuorille ei ole ollut tarjolla.

Tiedolla johtaminen on uudistumista
Mahdollisuuksia tehdä paremmin on kuitenkin todella paljon verrattuna aiempaan hajautuneeseen kuntapohjaiseen malliin. Ensimmäistä kertaa voidaan panostaa tutkimukseen ja kehitystyöhön maakunnallisesti ja yhdessä korkeakoulujen kanssa. Nykyisistä rahoista on mahdollista saada enemmän hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Pystymme seuraamaan ja arvioimaan vaikuttavuutta eli sitä, miten nuorten mielenterveys, työikäisten työkyky tai ikäihmisten toimintakyky edistyy.

Ensimmäistä kertaa on mahdollista tuottaa tietoa kootusti maakunnan ihmisten tarpeista ja alueellisista eroista. Ihmisten osallistaminen, asiakasraadit ja palautekanavat ovat työn alla. Palveluita voidaan muotoilla asiakkaiden kanssa yhdessä. Tämä on juuri vireillä ikäihmisten päiväkeskustoiminnan kehittämisessä. Yhteistyöhön otetaan myös järjestöt ja seurakunnat.

Palveluiden laatua tulee kohentamaan myös ajantasaisen omavalvontajärjestelmän luominen. Vaikkapa lastensuojelun laadussa on ollut suuria eroja eri puolilla Keski-Suomea. Jatkossa niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin omat huomiot pystytään ottamaan mukaan kehittämiseen. Suurin este hyville palveluille on henkilöstön saatavuus. Niin Viitasaarella kuin monessa muussa Keski-Suomen kunnassa tämä on tuttua. Hyvinvointialueella kehitetään parempaa johtamista, esimiestyötä ja työnteon joustavuutta niin että oltaisiin vetovoimaisempia työpaikkana

Työrauhaa ja vakautta – sekä rahoitukseen puskureita
Uudistamiseen hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhaa ja vakautta valtion puolelta. Esimerkiksi Keski-Suomessa vuodenvaihteessa yhdistyi 26 eri palveluiden järjestäjää. Työtä on vielä paljon myös siinä, että kokonaisuus saadaan toimimaan. Uudet organisaatiot ja työtiimit hakevat vielä muotoaan. Monenlaista siirtymävaiheen kitkaa on.

Sote-kustannukset kasvavat tänä vuonna ennakoitua nopeammin muun muassa alan tarpeellisten palkankorotuksen vuoksi. Lisäksi kustannuksia korottaa vanhusten ympärivuorokautisen palvelun ostopalveluiden hintojen korotukset, jotka ovat Keski-Suomessakin noin 25 prosenttia.

Palkankorotukset vievät lähivuosina hyvinvointialuetalouden koko maassa pakkaselle. Se ilmenee valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelmasta, joka julkaistiin äskettäin.

Jokaisella hyvinvointialueella on työn alla omat uudistus- ja tuottavuusohjelmat. Niin myös Keski-Suomessa. Kenelläkään ei ole harhakäsitystä siitä, että veronmaksajilla olisi ylen määrin rahaa. Talouden tasapainottaminen on kaikilla tavoitteena, mutta se pitää tehdä harkiten ja niin että ihmisten perusoikeuksia ei loukata.

Talouden voi saada nopsasti tasapainoon lähinnä vähentämällä henkilöstöä ja karsimalla toimipisteitä. Nopeat leikkaukset voivat kuitenkin osoittautua osaoptimoinniksi, jossa lasku tulee muutaman vuoden päästä. Jos ihmiset eivät pääse peruspalveluihin, erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat.

Eri hyvinvointialueet lähtevät eri tilanteista. Osalla on taustalla jo pidempään toiminut sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, jossa on prosesseja viilattu kuntoon. Osa taas lähtee suuressa ”fuusiossa” nollapisteestä, jolloin työtä on paljon mutta samalla myös tuottavuuden lisäämisen mahdollisuuksia voi olla enemmän.

Mikäli hyvinvointialueet pystyisivät uudistamaan toimintaansa niin, että ne saisivat ”säästettyä” miljardin valtion rahoituksesta, olisi itse asiassa parempi jättää se hyvinvointialueille puskuriksi pahoja päiviä varten. Nykyinen rahoitusjärjestelmä on sikäli hankala, että hyvinvointialueilla eletään käytännössä kädestä suuhun. Puskureita ei ole. Epävarmuutta on kuitenkin edessä päin. Ensimmäiset kustannustason tarkistukset rahoitukseen tehdään vasta vuonna 2025.

Vaikuttavuus mitataan ihmisten arjessa
Keski-Suomen hyvinvointialueen tehtävä on strategiamme mukaan edistää ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta laajassa yhteistyössä ja vaikuttavasti. Tämä on todella hyvä tiivistys. Valtiovarainministeriökin on viisaasti korostanut hyvinvointialueille tavoitteena kustannusvaikuttavuutta. Se ei ole lyhytnäköistä juustohöyläämistä vaan palveluiden uudelleen muotoilua ja organisointia niin että tulokset näkyvät ihmisten hyvän arjen kohenemisena.

Vaikuttavuus mitataan sillä, miten tavoitteet eri ikäisten ja erilaisten ihmisten hyvinvoinnissa ja terveydessä saavutetaan. Siihen tarvitaan tietoa myös ihmisten omasta kokemuksesta sekä henkilöstön hyvinvoinnistakin. Vaikuttavuutta ei siis mitata suoritteilla tai asiakaskäynneillä. Vaikuttavuus on myös eri asia kuin tuottavuus, joka on enemmänkin organisaation sisäistä tehokkuutta.

Kustannusvaikuttavuus puolestaan vaatii sekä hyvinvointi- ja terveystavoitteiden että taloudellisten tavoitteiden yhdistämistä. Pidemmän päälle hyvinvointialueiden pitäisi pystyä vähentämään omien palveluidensa, etenkin kalliimpien palveluiden kysyntää. Se ei onnistu ilman tiivistä yhteistyötä ja hyvinvoinnin ekosysteemien ymmärtämistä.

Palvelukoneesta verkostojen johtajaksi: kohti ihmislähtöisyyttä
Hyvinvointialue ei siis onnistu, jos päättäjät tai johto ajattelee sen olevan pelkästään palvelukone. Toki palvelut on saatava kuntoon, mutta samalla on johdettava maakunnan erilaisia verkostoja niin että palveluiden kysyntä vähenee. Tätä tehdään kuntien, oppilaitosten, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, perheiden ja ihmisten itsensä kanssa. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa tavoitteet on asetettava tämän vuosikymmenen loppuun asti.

Tässä työssä on pysähdyttävä miettimään myös, että teemmekö ylipäätään oikeita asioita vai olisiko tuki ja palvelut organisoitava aivan toisella tavalla. Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikutetaan pääasiassa ihan muualla kuin mielenterveyden palveluissa. Siihen vaikutetaan kouluissa, kodeissa, vapaa-aikana. Siksi on vaikutettava lasten kasvuympäristöön, jos halutaan palveluiden tarvetta vähentää.

Keski-Suomessa olemme asettaneet tavoitteeksi ihmislähtöisen hyvinvointialueen. Se on tavoitteena sikäli hyvä, että asukkaat, asiakkaat, henkilöstö, sidosryhmät ja kumppanit voivat siinä meitä koko ajan sparrata parempaan.

Lähipalveluiden vaikutetaan monella tasolla
Eduskunta luo edellytykset hyvinvointialueiden ja myös kotikuntien päätöksenteolle. Lähipalveluihin ja kotiseutujen elinvoimaan vaikutetaan kaikkien näiden kolmen tason yhteistyössä.

Vaikkapa täällä Viitasaaren valtuustossa päättäjänä vaikutan siihen, että täällä on mukava asua, käydä koulua, perheellistyä, tehdä töitä ja yrittää. Annika Saarikko onkin hyvin kiteyttänyt, että Keskustan päättäjät alueilla eivät ole ammattivalittajia vaan ammattivälittäjiä. Me ratkaisemme omalta osaltamme sen, miten Viitasaari menee eteenpäin!

Suomen Keskustalle lähipalvelut niin Keski-Suomessa kuin muuallakin ovat tärkeitä asioita kaikissa vaaleissa. Siksi kannattaa äänestää lähipalveluiden puolesta myös eduskuntavaaleissa!

Maria Kaisa Aula
Keski-Suomen hyvinvointialueen
aluehallituksen puheenjohtaja (kesk.)