ALUEVAALIEN ÄÄNESTYSPROSENTTI ON MEIDÄN KÄSISSÄMME

Tulevien aluevaalien äänestysinnokkuus on puhututtanut ja mietityttänyt paljon. Asia on kuitenkin meidän jokaisen käsissä. Miettiessämme äänestääkö vai ei, kannattaa huomoida mistä kaikesta meitä jokaista koskettavasta aluevaltuustot päättävät kirjoittaa kotkalainen varavaltuutettu Sanna Saikkonen:

Sotevaalit, aluevaalit, maakuntavaalit, hyvinvointivaalit… ”Rakkaalla lapsella on monta nimeä” -sanonta pätee ensi tammikuun vaaleissa, joissa valitaan Kymenlaaksonkin hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttävä aluevaltuusto.
Monelle on selvää, että nyt päätetään sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta omassa kunnassa. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole selvää. Vaalien merkitystä ei välttämättä ole helppo ymmärtää, jos puhumme vain aluevaaleista. Jos vaaleja ei koeta merkitykselliseksi, niin vaarana on, että äänestysprosentti jää pieneksi, mikä vaikuttaa suoraan demokratian toteutumiseen.
Mitäpä jos antaisimme tuleville vaaleille lisää niitä kuvaavia nimiä? Nimiä ja kuvauksia, jotka puhuttelevat enemmän kuin ”aluevaalit” ja avaisivat vaalien todellista merkitystä.
Ensi tammikuun vaaleja voidaan kutsua myös muun muassa hammashuoltovaaleiksi, lääkärinvastaanottovaaleiksi, mielenterveysvaaleiksi, palokuntavaaleiksi, kuntoutusvaaleiksi, ensihoitovaaleiksi, omaishoitajavaaleiksi, synnytysvaaleiksi, kirurgiavaaleiksi, neuvolavaaleiksi, lastensuojeluvaaleiksi, kouluterveydenhuoltovaaleiksi, vammaispalveluvaaleiksi, kotihoitovaaleiksi, päihdevaaleiksi, työhyvinvointivaaleiksi…
Listaa voisi jatkaa sivutolkulla nostaen kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastusalan tärkeät osa-alueet esille. Tulevien vaalien ehdokkaiden, kuntien ja puolueiden tehtäväksi jää keskustella ja informoida aluevaaleista selkokielisesti sekä kansantajuisesti. Puolueiden julkaistaessa aluevaaliohjelmansa tulee se laatia kaikkia puhutteleviksi. Tulevien vaalien äänestysprosentti on meidän käsissämme.

Kirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa ti 28.9.2021